Kela joutuu tekemään säästötoimenpiteitä turvatakseen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspalvelut
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Kela joutuu tekemään säästötoimenpiteitä pienentääkseen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksia. Säästötoimenpiteillä varmistetaan, että eduskunnan myöntämät varat riittävät harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestämiseen ja korvaamiseen.
Kelalla on velvollisuus järjestää ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa, joiden lisäksi se järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannukset ovat kasvaneet, minkä vuoksi Kela joutuu tekemään säästötoimenpiteitä kustannusten pienentämiseksi. Näin varmistetaan, että eduskunnan myöntämät varat riittävät kuntoutuksen järjestämiseen ja korvaamiseen tulevina vuosina. Kustannusten kasvua ovat aiheuttaneet asiakasmäärän kasvu sekä 2020-luvulla käynnistyneet Laku-perhekuntoutus ja Oma väylä -kuntoutus, jotka ovat olleet ennakoitua suositumpia.
Eduskunta määrittelee valtion talousarviossa, kuinka paljon rahaa Kela saa käyttää harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestämiseen ja korvaamiseen. Eduskunnan vuosittain myöntämien varojen lisäksi harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on viime vuosina käytetty edellisiltä vuosilta siirtyneitä varoja, jotka ovat kuitenkin kuluneet nopeasti. Vuonna 2022 harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannukset olivat noin 70 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 noin 79 miljoonaa euroa.
Säästöjä haetaan tehostamalla palveluita
Jatkossa kaikkia kuntoutuspalveluita ei voida enää järjestää niin laajasti kuin olisi kysyntää. Lisäksi osa kuntoutusta hakevista asiakkaista saa hylkäävän päätöksen rahoitustilanteen vuoksi, vaikka he muuten täyttäisivät kuntoutuksen vaatimat edellytykset.
Kela joutuu tehostamaan kuntoutustoimintaansa ja miettimään laaja-alaisesti keinoja, jolla harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahoitustilanne saadaan tasapainotettua. Säästöjä voidaan hakea esimerkiksi yhdistämällä palveluita ja tuottamalla kustannustehokkaampia palveluita.
Yhteyshenkilöt
Heli Sampolahti-HänninenVastaava suunnittelijaKela
Puh:050 527 0128etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
FPA har uppmanat cirka 21 000 studerande att uppge varför deras studier inte har framskridit – studiestöd och bostadstillägg kan dras in för en del3.10.2025 08:45:26 EEST | Pressmeddelande
FPA följer årligen upp studietakten hos studerande på andra stadiet och hos högskolestuderande. En studerande ska göra tillräckliga framsteg i sina studier för att FPA ska kunna betala ut studiestöd och bostadstillägg.
Noin 21 000 opiskelijaa on saanut Kelalta pyynnön selvittää, miksi opinnot eivät ole edenneet – opintotuki ja asumislisä voidaan lakkauttaa osalta3.10.2025 08:45:26 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Kela seuraa vuosittain, etenevätkö toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijat opinnoissaan riittävästi. Opiskelijan täytyy edetä opinnoissaan riittävästi, jotta Kela voi maksaa opintotukea ja asumislisää.
Kela asks approximately 21,000 students to explain lack of progress in their studies – some may lose their benefits3.10.2025 08:45:26 EEST | Press release
Kela monitors the study progress of students in upper secondary education and higher education on a yearly basis. Students are required to make satisfactory progress with their studies in order to get financial aid for students and housing supplement from Kela.
Antalet unga med sjukpension ökade något år 20242.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 fick var femtionde person under 35 år sjukpension. En del av dem fick förmånen i form av tidsbundet rehabiliteringsstöd. Antalet mottagare ökade något jämfört med året innan. På årsnivå är förändringarna i befolkningsandelarna vanligtvis små, men då man följer förändringarna över en längre tid får man ändå en fingervisning om åt vilket håll utvecklingen går. Intellektuell funktionsnedsättning är den vanligaste orsaken till sjukpension bland unga.
Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kasvoi hieman vuonna 20242.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Työkyvyttömyyseläkettä sai joka viideskymmenes alle 35-vuotias vuonna 2024. Osa heistä sai etuutta määräaikaisena kuntoutustukena. Edelliseen vuoteen verrattuna saajien määrä kasvoi hieman. Vuosittaiset muutokset väestöosuuksissa ovat yleensä pieniä, mutta pidemmän aikavälin seuranta antaa viitteitä kehityksen suunnasta. Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme