Keskuskauppakamari: Investointiverohyvityksen 50 miljoonan euron vähimmäiskoko liian korkea – hyvityksen eteneminen myönteistä
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että investointiverohyvityksen valmistelu etenee ripeästi. Keskuskauppakamari pitää myös ehdotettua hyvityksen soveltamisalaa ja hyvityksen käyttöä koskevia periaatteita pääosin tarkoituksenmukaisina. Tukikelpoisille investoinneille asetettua 50 miljoonan euron vähimmäiskokoa Keskuskauppakamari pitää tarpeettoman korkeana.
Tänään lausuntokierrokselle lähteneen esitysluonnoksen mukaan tukikelpoisen investoinnin vähimmäismääräksi asetetaan 50 miljoonaa euroa ja sitä tarkasteltaisiin tuotantolaitoskohtaisesti. Keskuskauppakamari pitää asetettua 50 miljoonan euron vähimmäiskokoa ja tuotantolaitoskohtaista tarkastelua liian suppeana.
“On erinomaista, että investointiverohyvityksen käyttöönotto etenee ripeästi. Tukikelpoisen investoinnin 50 miljoonan euron vähimmäiskokoraja on kuitenkin puhtaasti kansallinen päätös. Tiukan kokorajauksen riskinä on, ettei tuen piiriin kuuluvia investointeja ehditä käynnistää riittävästi tuella tavoitellun talouskasvun kannalta”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Ehdotettu tuotantolaitoskohtainen tarkastelu johtaa siihen, että yhdessä konsernissa eri tehtaisiin tehtävät tuen soveltamisalaan kuuluvat investoinnit rajautuvat tuen ulkopuolelle, jos mikään yksittäinen investointi ei täytä vähimmäisrajaa.
Hyvityksen tavoitteena on lisätä sähköä hyödyntäviä suuria teollisia investointeja ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden rakentumista Suomeen. Hyvitykseen oikeuttavia hankkeita voivat olla esimerkiksi vedyn ja uusiutuvien polttoaineiden tuotanto, teollisuuden päästövähennykset ja energiatehokkuustoimet, akkuhankkeet sekä kriittisten raaka-aineiden tuotanto.
EU:n valtiontukikilpailu saamassa jatkoa
Verohyvityksellä Suomi vastaa kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun investointien sijoittumisesta. Keskuskauppakamarin koostamien tietojen mukaan komissio hyväksyi vuosina 2023 ja 2024 73 EU-maiden puhtaan siirtymän investointien tukiohjelmaa, joiden yhteissumma on lähes 145 miljardia.
Monet tuista perustuvat kriiseistä johtuviin EU:n valtiontukisääntöjen poikkeuksiin, jotka kestävät vuoden 2025 loppuun. Viime viikolla julkaistu EKP:n entisen pääjohtajan Mario Draghin kilpailukykyraportti väläytti poikkeusten jatkamista myös vuoden 2025 jälkeen.
“Suomi ei voi kisata tukien avokätisyydessä, mutta verohyvitys on oikein kohdistuva ja tarpeellinen työkalu esimerkiksi vety- ja akkuinvestointien kotiuttamiseksi. Suomen on myös varauduttava siihen, että tukikilpailu Euroopassa jatkuu. Siksi verohyvitystä on oltava valmis jatkamaan, jos valtiontukisääntöjen poikkeukset jatkuvat”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan verohyvitys olisi enintään 20 prosenttia investointikustannuksista ja tuen konsernikohtainen enimmäismäärä olisi enintään 150 miljoonaa euroa. Hyvitystä saisi alkaa vähentämään yhteisöverosta investoinnin valmistuttua kuitenkin aikaisintaan vuonna 2028. Hyvitystä saisi vähentää vuodessa korkeintaan kymmenen prosenttia hyvityksen kokonaismäärästä, ja käyttöaikaa olisi enimmillään 20 vuotta.
EU:n valtiontukisääntöjen määräaikaisten poikkeusten mukaisesti tuki on myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä. Business Finland ottaa hakemuksia vastaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hallituksen esitys on annettu.
Yhteyshenkilöt
Teppo SäkkinenJohtava asiantuntija, elinkeino- ja ilmastopolitiikka
Puh:050 516 2868teppo.sakkinen@chamber.fiTomi ViitalaJohtava veroasiantuntija
Puh:045 7731 2025tomi.viitala@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: YK:n ilmastokokous COP30 ratkaisevalla viikolla – valtioiden tulee kiristää ilmastositoumuksiaan17.11.2025 13:21:29 EET | Tiedote
YK:n COP30-ilmastokokouksen toisella viikolla Brasilian Belémissä huomio on kohdistunut valtioiden päivitettyihin ilmastositoumuksiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Keskuskauppakamari seuraa neuvotteluita ja osallistuu Suomen maapaviljongin toteutukseen vahvistaakseen suomalaisen elinkeinoelämän ääntä kansainvälisessä ilmastokeskustelussa.
Greenstep palkittiin vuoden kasvuyrityksenä – Keskuskauppakamarin uusi kasvupalkinto jaettiin Lahden Kasvu Summitissa12.11.2025 16:47:02 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari on myöntänyt ensimmäistä kertaa jaettavan kasvupalkinnon konsulttitalo Greenstepille. Yritys on onnistunut viemään kansainvälistymisstrategiansa käytäntöön poikkeuksellisen kestävällä tavalla.
Keskuskauppakamari: Työvoiman hyväksikäyttö vääristää kilpailua – ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa vahvistettava11.11.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari tukee työntekijöiden hyväksikäytön kriminalisointia. Keväällä eduskuntaan saapuva lakiesitys on merkittävä askel kohti reilumpaa työelämää. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan kriminalisointi on tärkeää sekä oikeusturvan että reilun kilpailun näkökulmasta.
Eurooppalainen yrityskysely: Yritysten suhdannenäkymät parantuneet – Suomi keskitasoa odotusten suhteen11.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Eurooppalaiset yritykset arvioivat suhdannetilanteen paranevan ensi vuonna, mutta odotukset ovat edelleen keskimääräisen tason alapuolella. Erityisesti yrityksiä huolettavat työvoimakustannukset sekä byrokratia. Tiedot käyvät ilmi Euroopan kauppakamarien kattojärjestön Eurochambresin syys–lokakuussa toteuttamasta laajasta kyselystä, johon osallistui yrityksiä 28 eri maasta. Suomalaiset yritykset uskovat suhdanteen kääntyvän paremmaksi ensi vuonna, mutta odotukset ovat jonkin verran maltillisempia kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Keskuskauppakamari: Lukuvuosimaksut tuovat selkeyttä ja oikeudenmukaisuutta koulutusjärjestelmään10.11.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää hallituksen esitystä lukuvuosimaksujen käyttöönotosta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa perusteltuna ja tarpeellisena. Maksut selkeyttävät nykyjärjestelmää ja tekevät siitä oikeudenmukaisen. Toisaalta oppisopimuskoulutus on tärkeää pitää maksujen ulkopuolella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme