Keskuskauppakamari: Investointiverohyvityksen 50 miljoonan euron vähimmäiskoko liian korkea – hyvityksen eteneminen myönteistä

Tänään lausuntokierrokselle lähteneen esitysluonnoksen mukaan tukikelpoisen investoinnin vähimmäismääräksi asetetaan 50 miljoonaa euroa ja sitä tarkasteltaisiin tuotantolaitoskohtaisesti. Keskuskauppakamari pitää asetettua 50 miljoonan euron vähimmäiskokoa ja tuotantolaitoskohtaista tarkastelua liian suppeana. 

“On erinomaista, että investointiverohyvityksen käyttöönotto etenee ripeästi. Tukikelpoisen investoinnin 50 miljoonan euron vähimmäiskokoraja on kuitenkin puhtaasti kansallinen päätös. Tiukan kokorajauksen riskinä on, ettei tuen piiriin kuuluvia investointeja ehditä käynnistää riittävästi tuella tavoitellun talouskasvun kannalta”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. 

Ehdotettu tuotantolaitoskohtainen tarkastelu johtaa siihen, että yhdessä konsernissa eri tehtaisiin tehtävät tuen soveltamisalaan kuuluvat investoinnit rajautuvat tuen ulkopuolelle, jos mikään yksittäinen investointi ei täytä vähimmäisrajaa. 

Hyvityksen tavoitteena on lisätä sähköä hyödyntäviä suuria teollisia investointeja ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden rakentumista Suomeen. Hyvitykseen oikeuttavia hankkeita voivat olla esimerkiksi vedyn ja uusiutuvien polttoaineiden tuotanto, teollisuuden päästövähennykset ja energiatehokkuustoimet, akkuhankkeet sekä kriittisten raaka-aineiden tuotanto. 

EU:n valtiontukikilpailu saamassa jatkoa 

Verohyvityksellä Suomi vastaa kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun investointien sijoittumisesta. Keskuskauppakamarin koostamien tietojen mukaan komissio hyväksyi vuosina 2023 ja 2024 73 EU-maiden puhtaan siirtymän investointien tukiohjelmaa, joiden yhteissumma on lähes 145 miljardia.  

Monet tuista perustuvat kriiseistä johtuviin EU:n valtiontukisääntöjen poikkeuksiin, jotka kestävät vuoden 2025 loppuun. Viime viikolla julkaistu EKP:n entisen pääjohtajan Mario Draghin kilpailukykyraportti väläytti poikkeusten jatkamista myös vuoden 2025 jälkeen. 

“Suomi ei voi kisata tukien avokätisyydessä, mutta verohyvitys on oikein kohdistuva ja tarpeellinen työkalu esimerkiksi vety- ja akkuinvestointien kotiuttamiseksi. Suomen on myös varauduttava siihen, että tukikilpailu Euroopassa jatkuu. Siksi verohyvitystä on oltava valmis jatkamaan, jos valtiontukisääntöjen poikkeukset jatkuvat”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.  

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan verohyvitys olisi enintään 20 prosenttia investointikustannuksista ja tuen konsernikohtainen enimmäismäärä olisi enintään 150 miljoonaa euroa. Hyvitystä saisi alkaa vähentämään yhteisöverosta investoinnin valmistuttua kuitenkin aikaisintaan vuonna 2028. Hyvitystä saisi vähentää vuodessa korkeintaan kymmenen prosenttia hyvityksen kokonaismäärästä, ja käyttöaikaa olisi enimmillään 20 vuotta. 

EU:n valtiontukisääntöjen määräaikaisten poikkeusten mukaisesti tuki on myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä. Business Finland ottaa hakemuksia vastaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hallituksen esitys on annettu. 

 
https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2024/07/EU-maiden-puhtaan-siirtyman-tuet_Valtiontukianalyysi202475.pdf