Kaksitasouomista toivotaan apua Saaristomeren tilan parantamiseen
EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvat uudet yhteiset ojitusinvestoinnit ovat ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviä investointeja maatiloilla. Saaristomeren läheisyydessä oikein mitoitetut ja hyvin suunnitellut ojitusinvestoinnit ovat merkittäviä ympäristötekoja.

EU:n maaseuturahoituskausi 2023–2027 toi mukanaan uuden tukimuodon: yhteisen ojitusinvestoinnin, jota haetaan ELY-keskuksesta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksikön johtava rahoitusasiantuntija Janita Leppänen kertoo, että alkukankeuksien jälkeen tukihaku on lähtenyt käyntiin vilkkaasti. Aikaisemmalla rahoituskaudella myönnettiin tukea peruskuivatukseen, mikä oli Varsinais-Suomessa suosittu tukimuoto. Uusi yhteinen ojitusinvestointi vaatii vähän uudenlaista ajattelua.
– Uudessa tuessa on enemmän vaatimuksia ympäristövaikutuksista. Hakemuksiin pyydetään lausunto ELY-keskuksen ympäristövastuualueelta, joka arvioi, ovatko ympäristövaikutukset riittäviä. Yleensä nämä hankkeet ovat vaikutuksiltaan niin merkittäviä, että ne ovat aina valintamenettelyn kärkipäässä, hän sanoo.
Toinen uusi näkökulma on yhteistyössä. Hankkeen tulee aina hyödyttää vähintään kahta tilaa. Tilakohtaisesti maaseuturahoitusta voi saada normaaliin salaojitukseen ja säätösalaojitukseen.
Uuden yhteisen ojitusinvestoinnin tuki on 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tuki myönnetään vain sille osuudelle, jolla on maataloustoimintaa.
Taivassalossa tehdään yhteinen ojitusinvestointi seitsemän tilan voimin
Taivassalossa Isolahdenojan varrella olevat tilat ovat saaneet Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta myönteisen tukipäätöksen yhteiselle ojitusinvestoinnille, jossa Isolahdenojaan tehdään kaksitasouoma.
– Toiveissa on, että pääsisimme aloittamaan kaivut tulevana talvena. Teetimme hankealueelle simpukkakartoituksen ja seuraavaksi odotamme puunkaatolupaa Metsähallitukselta, kertoo hankkeessa mukana oleva Sami Aaltonen.
Aikojen saatossa Isolahdenojan ympärillä on viljelty muun muassa sokerijuurikasta, mutta viime vuosina se on ollut lähes mahdotonta.
– Sokerijuurikas nostetaan syksyllä ja yleensä ojan pinta nousee syyssateiden myötä niin paljon, että iso osa pelloista menee käyttökelvottomaan kuntoon. Ongelmia on ollut paljon myös keväällä, jolloin oja tulvii lähes kaikkien pelloille.
Hankalien viljelyolosuhteiden vuoksi ojan läheisyydessä viljellään lähinnä heinää, mutta toiveissa on, että kaksitasouoman myötä viljelyyn saadaan taas monipuolisemmin eri kasveja.
Aaltonen kertoo, että ojan edellisestä perkauksesta on yli 20 vuotta, eikä sitä silloinkaan käyty läpi koko matkalta. Kun ajatuksen yhteisestä ojitusinvestoinnista syntyi, hän soitti kaikki ojan varrella olevat tilat läpi. Muut lähtivät investointiin mielellään mukaan, sillä nyt oja on niin tukossa, että tilanne on kaikille hankala. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 40 000 euroa, ja siihen on myönnetty 40 prosentin tuki. Hanketta varten viljelijät herättivät henkiin vanhan ojitusyhteisön. Suunnitteluapuna oli Tmi Heikki Mustonen.
Investoinnin hyötyalueeksi on laskettu 66 hehtaaria, josta peltojen osuus on 28 hehtaaria. Uoman valuma-alue on 550 hehtaaria, josta noin 40 % on peltoa ja loppuosa pääosin metsää.
Kun oja saadaan kuntoon, viljelijät odottavat selkeää parannusta maan kasvukuntoon ja lisäksi hankkeella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus ympäristöön, kun huuhtoumat pienenevät.
Kaksitasouomien suosio kasvaa
ELY-keskuksen ympäristövastuualueella työskentelevä vesitalousasiantuntija Niklas Lindeman kertoo, että kaksitasouomat ovat tehokkaita niillä alueilla, joille ne maantieteellisesti soveltuvat. Kaksitasouomassa ojan toiselle tai molemmille puolille tehdään kasvipeitteinen tulvatasanne, johon valumavesien mukana tulevat ravinteet pidättyvät. Tulvatasanteet myös estävät tulvavesien nousua pelloille.
Ojitustuen lisäksi kaksitasouomiin on toinenkin taloudellinen kannustin.
– Kaksitasouomassa peltotuki on mahdollista tietyin ehdoin saada ojan keskelle asti. Tukialue ei siis pienene, vaikka osa pellosta kaivetaan pois, kertoo Lindeman.
Lindeman uskoo, että kaksitasouomien yleistyminen valtaojissa voi vaikuttaa Saaristomeren tilaan positiivisesti. Parhaimmillaan kaksitasouoma sopii sekä pieniin että suuriin ojiin.
Kaksitasouomien lisäksi positiivisia ympäristövaikutuksia voi saada esimerkiksi toispuoleisella kaivulla, kaivuluiskan kasvittamisella ja vaellusesteiden poistolla. Ojat kannattaa pitää mahdollisimman luonnonmukaisina, esimerkiksi mutkittelevia uomia ei kannata turhaan suoristaa, eikä ojasta kannata kaivaa liian syvää. Joskus pelkkä kasvien niittokin riittää ojan kunnostamiseksi.
ELY-keskuksen asiantuntijat kommentoivat ojitussuunnitelmia mielellään jo ennen hakemuksen jättämistä.
Lisätiedot yhteisistä ojitusinvestoinneista
Varsinais-Suomen ELY-keskus
- Rahoitus
Janita Leppänen, janita.leppanen@ely-keskus.fi
- Ympäristövaikutukset
Niklas Lindeman, niklas.lindeman@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Skador på husdjur som orsakats av stora rovdjur har ökat kraftigt i Egentliga Finland13.11.2025 14:29:16 EET | Pressmeddelande
År 2023 inträffade sammanlagt 36 skador på husdjur som orsakats av stora rovdjur, dvs. vargar, lodjur, björnar och järvar i Egentliga Finland, år 2024 var antalet 45 och i år före början av november var antalet redan 112.
Suurpetojen aiheuttamat kotieläinvahingot ovat lisääntyneet Varsinais-Suomessa roimasti13.11.2025 14:29:16 EET | Tiedote
Suurpetojen eli susien, ilvesten, karhujen ja ahmojen aiheuttamia kotieläinvahinkoja oli Varsinais-Suomen alueella vuonna 2023 yhteensä 36, vuonna 2024 niitä oli 45 ja tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä jo 112.
En del av de avslutande arbetena på gång- och cykelleden i Nagu skjuts upp till våren11.11.2025 08:44:46 EET | Pressmeddelande
I juni började NTM-centralen i Egentliga Finland bygga en gång- och cykelled på Skärgårdsvägen (lv 180) mellan Prostvik färjfäste och Parolabackens naturstig. Gång- och cykelleden var ursprungligen planerad att bli färdig i slutet av oktober, men på grund av ledningsförflyttningar som utförs av en tredje part skjuts vissa avslutande arbeten upp till nästa vår.
Osa Nauvon jalankulku- ja pyöräilyväylän viimeistelytöistä siirtyy keväälle11.11.2025 08:44:46 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus aloitti kesäkuussa jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamisen Saaristotiellä (mt 180) välille Prostvikin lauttaranta – Parolabackenin luontopolku. Alun perin väylän oli tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä, mutta kolmannen osapuolen johtosiirtotöiden takia osa väylän viimeistelytöistä siirtyy ensi kevääseen.
Lieto–Raisio 400+110 kV voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville, Lieto, Masku, Naantali, Raisio, Rusko ja Turku7.11.2025 14:28:53 EET | Tiedote
Fingrid Oyj suunnittelee 400+110 kilovoltin voimajohtohanketta Liedon sähköaseman ja Raision uuden sähköaseman välille. Voimajohtoreitin pituus on kokonaisuudessaan 28 kilometriä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme