Audiomedia Oy

Metsänhoitoa pidetään Japanissa suojelua parempana ilmastotoimena

Jaa

–Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään, sanoo Higashishirakawa kylän Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi. Kun 92 prosenttia kylän pinta-alasta on metsää, metsänkorjuu, kuljetukset ja sahat työllistävät kyläläisiä niin, että aluetalous pyörii sen varassa.

Higashishirakawa on kylä Kamon alueella, Gifun prefektuurissa Japanissa. Kylässä on runsaat 2000 asukasta ja 800 kotitaloutta, joista joka toisella on metsäomaisuutta. Kylä on valittu yhdeksi Japanin kauneimmista kylistä. Kylässä on metsiä noin 8200 hehtaaria, josta ylipuolet on talouskäytössä. Valtio omistaa metsistä noin 400 hehtaaria, kylä noin 450 hehtaaria ja loput ovat noin tuhannen yksityishenkilön omistuksessa.

–Yksityisten omistamat metsälöt ovat pirstaloituneet pieniksi palstoiksi ja niiden omistajat asuvat kaupungeissa. Heitä ei kiinnosta pienten metsien hoito eivätkä hakkuut, koska niistä ei saa mitään taloudellista hyötyä. Korjuukustannusten kanssa puun kuutiohinta on järeissä puissa 140 euroa, pienemmissä puissa 80 euroa, mistä metsänomistajan osuus on enemmillään 15 euroa kuutiolta. Tämä osoittaa, miten kallista puun korjuu vuoristoalueilla on, sanoo Taguchi.

Metsänhoitoyhdistys toimii valtion tuella ja jäsenmaksuilla. –  Myytyään puuhuutokaupassa, yhdistys maksaa korjuukulut ja korvauksen puun myyjälle. Kun puun hinta oli ennen korkeampi, kannatti yksittäisiäkin puita hakea rinteiltä. Nykyisen alhaisen hintatason aikana se ei ole enää kannattavaa.

Hakkuut parempia ilmaston kannalta kuin metsien suojelu

Valtio hakkaa omia metsiään hankalistakin vuoristoisista paikoista ilman taloudellista tuottavuutta metsien hoidon ja työllisyyden perusteella. – Periaatteena on päätehakkuut ja istutus. Jatkuvaa kasvatusta ei täällä käytetä, ellei sellaiseksi lasketa yksityisten metsänomistajien yksittäisten puiden korjuuta. Jos joku ei halua hoitaa metsiään, yhdistys ei voi sille mitään. Metsänhoitoyhdistys voi suositella, mutta se ei voi vaatia. Suurin osa metsänomistajista noudattaa suosituksia.

–80 prosenttia kylän metsien omistajista on Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, jotka voivat hakea yhdistyksen kautta valtion tukea metsiensä hoitoon. Keskeinen syy valtion tuen maksuun on metsien hiilen sidonnan ylläpitäminen. Päinvastoin kuin Euroopassa, täällä halutaan hakkuilla estää metsien pusikoituminen, pitää ne terveinä ja hyväkasvuisina, jolloin ne sitovat hiiltä parhaiten.

Taguchin mukaan Japanissa metsänhoidolliset toimenpiteet ovat ilmaston kannalta parempia kuin metsien suojelu. – Hallituksen tavoitteena on sitoa päästöistä metsiin 3,9 prosenttia, mikä ei ole vielä toteutunut. Ympäristöliikkeellä on Japanissa pieni rooli, eikä metsien käytöstä käydä mitään merkittävää yhteiskunnallista keskustelua.

Metsän uudistamiskustannus 3000 euroa hehtaarilta

Vaikka laissa on säädetty metsän istutusvelvollisuus, sitä ei Koukin mukaan valvota eikä laiminlyönnistä tule seuraamuksia. – Uudistamiskustannus on 3000 euroa hehtaarilta ja sen vuoksi monet jättävät sen tekemättä. Jos hakataan, istutetaan samaa puuta tilalle. Aiemmin istutusvelvollisuus oli 3000 taimea hehtaarille, nyt 2000. Metsien eikä puutavaran sertifioinnilla ole mitään käytännön merkitystä Japanissa. Sillä voi olla imagoarvo erityisesti tuontipuussa, mutta kotimainen ostaja ei siitä välitä.

Kylän yhteisomistuksessa on 130 vuotta vanhaa suojelumetsää. Käymme metsässä, jossa puuston ikä on 70 vuotta.  Metsä on heikkokasvuista, koska sitä ei ole harvennettu, latvusten osuus on pieni ja se on liian tiheää. Taguchi esittelee mönkijänkokoista harvennushakkuiden tekoon tarkoitettua konetta, jolla yksityiset metsänomistajat korjaavat itse puitaan.

– Näiden pienkoneiden etu on se, ettei tarvitse rakentaa metsäteitä puutavaran kuljettamiseksi. Vuoristometsien korjuun kannalta välttämättömien teiden tekoon valtio antaa myös täyden tuen eli noin 15 euroa metriltä.

Seuraamme metsurin työtä jyrkissä rinteissä, joissa Hinoki-puun pitkät rungot kaadetaan ja vedetään kokonaisina tai pätkittynä ylhäällä olevalla vinssillä ylös tielle kuormattaviksi. Pisimmät vetomatkat voivat olla 200 metriä. – Rungot lastataan autoihin ja kuljetetaan Metsänhoitoyhdistyksen myyntipaikalle, jossa pidetään kaksi kertaa kuukaudessa huutokauppa. Pääosa menee kylän omille sahoille jatkojalostukseen.

–Vaikka Japanissa on suuri pula ammattimetsureista, meillä työvoiman saatavuus on ratkaistu koulutuksella. Tarjoamme koulutusta metsäalasta kiinnostuneille nuorille ja he saavat kauttamme työvälineet ja turvavarusteet. Meillä on nyt töissä 30 päätoimista metsuria.

null

Omakotirakentamisen määrä on romahtanut

Kylässä on kaksi sahaa, jossa toisessa on osuuskuntapohjainen omistus. Kummankin sahan vuosituotanto on noin 10 tuhatta kuutiota valmista sahatavaraa. – Myös sahat voivat saada valtion tukea enemmillään 50 prosenttia kuluista. Suurten korjuukustannusten vuoksi sahat eivät pyörisi ilman valtion tukea, sanoo Kouki.

–Kun paikallisella tasolla rakennetaan vähän, asiakkaiden tilaama sahatavara menee kylän ulkopuolelle rakentamiseen. Gifun kirjaston rakentaminen on hyvä esimerkki korkealaatuisesta puurakentamisesta, mihin paikallinen metsänhoitoyhdistys ja sahat toimittivat puutavaran.

Kun kolme vuosikymmentä sitten Japanissa rakennettiin miljoona seitsemänsataatuhatta taloa vuodessa, nyt määrä on tippunut alle kolmannekseen. Kun väestö vanhenee ja kaupungistuminen kiihtyy, ongelmaksi on tullut tyhjien talojen määrän kasvu.

–Rakentamisen vähyys, halpojen puulevyjen tulo markkinoille ja tuontipuu, erityisesti laadukas insinööripuu kilpailevat nykyisen puurakentamisen markkinassa paikallisen sahatavaran kanssa. Vaikka japanilainen puu on todella halpaa, rakentamisessa suositaan tuontipuuta sen laadun takia, huomauttaa Taguchi.

Jos verrataan paikallista puuta suomalaiseen sahatavaraan, japanilaisen puun lujuusominaisuudet eivät ole Koukin mukaan vertailukelpoisia. – Suomalainen valmiiksi liimattu insinööripuu on erittäin kysyttyä rakentamisen markkinassa. Paikallinen puu voi kilpailla halvan venäläisen raakapuun ja sahatavaran kanssa, jota tuodaan kiinalaisten välikäsien kautta Japanin markkinoille.

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä. 

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Taguchi Kouki
kouki-taguchi@vill.higashishirakawa.gifu.jp

Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja   metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös  www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova

Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli

Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye