Valkoposkihanhien muutto ei ole vielä käynnistynyt
Barentsinmeren pesimäkannan valkoposkihanhia ei ole vielä muuttanut Suomeen. Suomen oman pesimäkannan suurin yksittäinen havainto on tehty 11.9. Espoon Laajalahdella, jossa laskettiin 5 030 valkoposkihanhea.
Helteisen ja osin vastatuulisen jakson jälkeen on vihdoin havaittu syksyn merkkejä lintumaailmassa ja myös valkoposkihanhien muuton arvioidaan alkavan viikon sisällä.
Suomen oma pesimäkanta on edelleen rannikkoalueella. BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan parin viikon jakson suurimmat määrät on laskettu Vaasan ja Helsingin väliltä. Suurin yksittäinen havainto on tehty 11.9. Espoon Laajalahdella, jossa havaittiin 5 030 lepäilevää valkoposkihanhea.
Toistaiseksi Barentsinmeren pesimäkannan valkoposkihanhia ei ole vielä havaittu Suomessa. GPS-lähetinhanhet eivät näytä vielä Venäjän puolen sijaintejaan, sillä kesän aikana kerätyn datan purku vaatii hyvän mobiiliverkon. Toistaiseksi emme tiedä, onko GPS-hanhia muuttanut lähemmäs Suomea esimerkiksi Vienanmeren rannoille.
Näkyykö muutoksen tuulet jo sääennusteissa, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Venäjän tundralla harvinaisen lämmin ilma on pitänyt ruokailumaat vihreinä, ja lounainen vastatuuli on estänyt arktisten hanhien muuton alkamisen. Raju muutos on kuitenkin tulossa, sillä viikonloppuna syvä matalapaine parkkeeraa Jamalin niemimaan seudulle. Matalapaineen länsipuolelle Barentsinmeren tienoille aukenee pohjoinen-luoteinen kylmän ilman purkaus, jossa voi sataa jopa lunta. Se avaa hanhien muuttohanat täysille. Niinpä ensi viikolla on odotettavissa valkoposkihanhien runsasta saapumista Itä-Suomen pelloille niinä päivinä, joina muuttosää on hyvä.”
Jos ennusteet pitävät paikkansa ja ajoittain varsin navakat luoteistuulet vallitsevat, on oletettavaa, että ensi viikon suurimmat valkoposkihanhiparvet tavataan kaakkoisrajan seudulla. Muuton arvioidaan näkyvän erityisesti Värtsilän ja Parikkalan välillä. Osa hanhista saattaa muuttaa kokonaan Suomen kaakkoispuolelta, jolloin muutto tapahtuu Venäjän puolella.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoitti ympäristöministeriö.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
- BirdLife Suomen valkoposkihanhilaskenta (birdlife.fi)
- Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
- Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (ftz.uni-kiel.de)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144
Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Tahkoluoto Offshore Oy:n Tahkoluoto-Ulvila 400+110 kV -voimajohtohankkeen YVA-ohjelmasta (Satakunta, Varsinais-Suomi)8.10.2024 17:10:10 EEST | Tiedote
Tahkoluoto Offshore Oy on toimittanut 21.5.2024 Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman, joka koskee voimajohtohanketta Porissa ja Ulvilassa. ELY-keskus on 4.10.2024 antanut tästä arviointiohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon.
Vilkas maanteiden korjaus- ja päällystystyökausi lopuillaan Itä-Suomessa4.10.2024 10:46:06 EEST | Tiedote
Päällystyskausi käynnistyi toukokuun alussa ja viimeiset päällystystyöt ovat käynnissä parhaillaan. Kesän sääolosuhteet ovat olleet suosiolliset päällystystöiden toteuttamiselle.
Valkoposkihanhien syysmuutto etenee vauhdilla3.10.2024 07:57:11 EEST | Tiedote
Viime viikonloppu ja alkanut viikko on tuonut lukuisia valkoposkihanhia Suomeen. Jakson suurimmat havainnot on tehtiin lauantaina 28.9. Pohjois-Karjalan Rääkkylässä, jossa havaittiin 40 000 valkoposkihanhea sekä tiistaina 1.10. Päijät-Hämeen Iitin Sääksjärvellä, jossa havaittiin 70 000 valkoposkihanhea.
Uutta tietoa Kokemäenjoen merilohen ennallistamispotentiaalista: Kalateiden rakentaminen ei ELY-keskuksen mukaan parantaisi luontaisen lohikannan tilaa, ellei joen rakennusaste ratkaisevasti laske2.10.2024 10:35:06 EEST | Tiedote
Lohen luonnonkierron ennallistamisen suurin haaste Kokemäenjoessa on lajille soveltuvan lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden vähäinen määrä. ELY-keskuksen arvion mukaan uusien selvityksien tulokset osoittavat, että Kokemäenjoen tilannetta ei merkittävästi parantaisi edes luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen. Merkittävin potentiaali lohen luonnonlisääntymiseen sijaitsee joen alajuoksulla ja Harjunpäänjoessa.
Uudet maanteiden hoitourakoitsijat aloittavat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoissa 1.10. (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)1.10.2024 14:52:55 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on kilpailutettu maanteiden hoitourakoitsijat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoihin. Kilpailutusten myötä alkavien maanteiden hoitourakoiden urakoitsijat vaihtuvat molemmissa urakoissa. Kuusamon urakoitsijana aloittaa Destia Oy ja Kuhmossa Terranor Oy. Alueurakoitsijat aloittavat viisivuotisen toimikautensa lokakuun alusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme