Puoluejohtajat Kuntamarkkinoilla: ”In house -yhtiöitä koskeva hallitusohjelmakirjaus ei ole kiveen hakattu”
Puolueiden puheenjohtajat kokoontuivat keskiviikkona 18.9. Kuntamarkkinoille tenttiin, jossa etenkin hallituksen kaavailut säädellä kuntien omien in house -yhtiöiden toimintaa mekaanisesti herätti tunteita. Kaikki hallituspuolueiden puheenjohtajat valtiovarainministeri Riikka Purraa lukuun ottamatta vakuuttivat ymmärtävänsä pienten kuntien ahdingon palvelujen järjestämisessä, jos lakiluonnos etenee hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti.

Toteutuessaan omistusrajan asettaminen uhkaa rikkoa lukemattoman määrän toimivia kuntapalveluja eri puolilla Suomea. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan 10 prosentin vähimmäisomistuksesta säätäminen jopa nostaisi julkisen sektorin kustannuksia ja vaikuttaisi haitallisesti monin tavoin jo ennestään vaikeuksissa olevassa kuntakentässä.
Pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti kuntien hankintaosaamisen puutetta kriittisenä lakiuudistuksella haettavien hyötyjen toteutumisen kannalta.
– Meillä on paljon pieniä kuntia, joissa hankintaosaaminen on ohutta. Kun haemme lakiuudistuksella nimenomaan sitä, että kunnat hankkivat ja kilpailuttavat palvelunsa, osaamista pitää tukea.
Orpo lupasi, että pian lausuntokierrokselle lähtevän lakiesityksen saamat palautteet kuullaan.
Maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistutti, että 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus ei ole kiveen hakattu hallitusohjelmakirjauksena.
– Hallitusohjelmaan kirjattiin erilaisia turvalausekkeita, eli otetaan huomioon, jos esimerkiksi potilasturvallisuus, huoltovarmuus tai kielellisten oikeuksien toteutuminen pakottavat arvioimaan uudelleen 10 prosentin vähimmäisomistusrajaa, Essayah sanoi.
Myös RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti neuvottelujen keskeneräisyyttä ja joustomahdollisuutta esimerkiksi pienimpien kuntien asemaan liittyen.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nojasi lausunnoissaan KKV:n raportin sijasta ”akateemiseen tutkimukseen”, jonka mukaan hallituksen aikeet ovat kannatettavia ja hyödyllisiä. Kyse on vielä keskeneräisestä ja julkaisemattomasta tutkimuksesta, joka vertaa kuntien omistamia yhtiöitä voittoa tavoitteleviin yrityksiin.
– In house -yhtiöiden ja markkinaehtoisesti toimivien yritysten välillä ero on nimenomaan voitontavoittelussa, jonka vuoksi taloudelliset mittarit eivät anna vertailukelpoista kuvaa kokonaistuottavuudesta. Siksi keskeneräinen, vielä julkaisematon tutkimus ei anna oikeaa kuvaa in house -yhtiöiden toiminnasta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi Purran nostoa.
Lakimuutoksen todellisia kustannuksia on vaikea etukäteen laskea, mutta arviot vaihtelevat sadoista miljoonista jopa miljardeihin.
– Hallitus on sitoutunut jopa 9 miljardin toimenpiteisiin julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Onkin erittäin vaikea ymmärtää, miksi hallitus on valmis vaarantamaan julkisen talouden tervehdyttämistavoitteet tällä puhtaasti ideologisella muutoksella, Minna Karhunen haastoi puoluejohtajia Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelin avauspuheenvuorossaan.
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiKunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntalaistutkimus: Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?2.4.2025 01:30:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja. Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.
Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi1.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia ammatilliseen koulutukseen kantaa ottaneista kuntalaisista piti sitä hyvin hoidettuna ja 60 prosenttia hyvin saavutettavana. Ammatillisen koulutuksen tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5 ja vuoden 2024 kyselyssä tyytyväisyys oli 3,50. Tämä on hienoista laskua edelliseen mittauskertaan vuonna 2020, jolloin keskiarvo oli 3,57.
Äänestämään museoon, laskettelurinteeseen tai vaikka yhteysalukselle – kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta!31.3.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Julkaisuvapaa 31.3. klo 1 Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta, ja äänestäjille on tänä vuonna tarjolla lähes tuhat äänestyspaikkaa ympäri Suomen. Perinteisten kunnantalojen, kirjastojen ja kauppakeskusten lisäksi äänen voi käydä antamassa esimerkiksi uimahallissa, paloasemalla, museossa, teatterissa ja jopa laskettelurinteessä. Jos satut olemaan saaristossa, ei hätää – Paraisilla ja Kemiönsaarella voit äänestää yhteysaluksilla. Mantereella puolestaan liikkuvat äänestysbussit tuovat vaalit äänestäjien lähelle myös kuntakeskusten ulkopuolella.
Anpassningsåtgärderna har haft effekt på kommunernas ekonomi – men utsikterna försämras28.3.2025 12:06:40 EET | Pressmeddelande
Enligt de ekonomidirektörer som besvarade Kommunförbundets enkät Ekonomibarometern har kommunernas ekonomiska situation förbättrats jämfört med hösten 2024. Ekonomidirektörerna bedömde den ekonomiska situationen på skalan 1–6, där en etta var mycket dålig och en sexa mycket bra. I genomsnitt var betyget för den ekonomiska situationen 3,8. I Ekonomibarometern hösten 2024 gav ekonomidirektörerna i genomsnitt betyget 2,9.
Talouden sopeuttamistoimet näkyvät kuntatalouden nykytilassa - kuntatalouden näkymät kuitenkin heikkenevät28.3.2025 10:28:04 EET | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on parantunut viime syksyn arvioista. Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme