Suomen talous kääntyy loivaan nousuun vuonna 2025 - FA kerää sivuilleen uusimmat talousennusteet
- Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025 talous kasvaa 1,4 prosenttia.
- Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025 talous kasvaa 1,1 prosenttia.
- Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 1,1 prosenttia.
- Handelsbankenin ennusteen mukaan talous supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024 ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025.
- Tutkimuslaitos Laboren ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Vuosina 2025–2026 talous kasvaa 1,7 ja 1,8 prosenttia.
- Lisää pankkien, tutkimuslaitosten ja viranomaisten talousennusteita on Finanssiala ry:n verkkosivuillaan ylläpitämässä koosteessa.
Suomen talouden supistuminen hidastuu vuonna 2024 viime vuoteen verrattuna, ja ensi vuonna talous kääntyy loivaan nousuun. Näin arvioidaan 10. syyskuuta 2024 jälkeen julkaistuissa talousennusteissa.
Syyskuun puolivälin ennusteissa pessimistisin arvio vuodesta 2024 on Suomen Pankilla: bruttokansantuote vähenee 0,5 prosenttia. Pienintä supistumista ennustavat Handelsbanken, Etla ja Labore: -0,2 prosenttia. Suurinta kasvuprosenttia ensi vuodelle ennustaa Labore: 1,7 prosenttia. Pellervon taloustutkimuksen ennusteet jäävät näiden lukujen väliin.
Etla myös ennustaa, että Suomen talous on jäämässä 2024 euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi.
”Suomen talouden taantuma on ennusteiden mukaan hellittämässä, mutta suureen iloon ei ole aihetta. Kasvu on lähivuosina jäämässä 1–2 prosentin haarukkaan. Ikääntyvä yhteiskunta ja heikko tuottavuuskasvu eivät anna eväitä parempaan – talouden moottorista ei yksinkertaisesti lähde enempää kierroksia”, toteaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
”Suomella on kiire etsiä itselleen uutta kasvun kaavaa, jotta hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen nykyisessä laajuudessaan on mahdollista. Tässä kannattaa hyödyntää esimerkiksi parhaillaan valtiovarainministeriössä työn alla olevaa finanssialan kasvustrategiaa. Finanssiala voi olla yksi Suomen talouden kasvun moottoreista, jos sille vain annetaan mahdollisuus. Se edellyttää alan kilpailukyvystä ja toimintaedellytyksistä huolehtimista”, Mattila sanoo.
Finanssiala ry ylläpitää verkkosivuillaan koostetta talousennusteista. Mukana on ennusteet pankeilta, viranomaisilta ja suomalaisilta tutkimuslaitoksilta sekä muun muassa Euroopan komissiolta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Kooste päivittyy noin neljästi vuodessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiKimmo KoivistoAnalyytikko
Puh:+ 358 20 793 4257kimmo.koivisto@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme