Kunnat hakevat lähivuosina hyötyjä tekoälystä erityisesti hallinnossa, taloudessa, opetuksessa ja viestinnässä
Useimmilla tekoälyratkaisuja hyödyntävillä kunnilla niiden käyttö on toistaiseksi keskittynyt kokeiluihin ja pilotointiin. Kunnat etenevätkin tekoälyn käytössä harkiten ja eri tahdissa. Noin 10 % kunnista näyttää olevan täysin odottavalla kannalla tekoälyn suhteen. Kuntaliitto selvitti kuntien tekoälyn hyödyntämistä osana kuntien digitalisaatiokartoituskyselyä.
Tekoäly- ja automaatioratkaisuja on käytetty kunnissa erityisesti toimistotyön tukena, mutta niiden soveltamisalue on laaja. Sovelluksia hyödynnetään muun muassa päätöksenteon tukena, ohjelmistorobotiikassa, henkilöstöä tukevina chatbotteina sekä datan analysoinnissa ja visualisoinnissa. Suuremmat kunnat lähestyvät usein tekoälyratkaisuja muita laajemmin ja monipuolisemmin, ja tekoälyn edelläkävijät löytyvätkin yleensä suurista kaupungeista.
Kunnat pyrkivät hyödyntämään tekoälyratkaisuja lähivuosina erityisesti neljällä osa-alueella: hallinnossa, taloudessa, opetuksessa ja viestinnässä. Suurin osa kunnista ei kehitä omia tekoälyratkaisujaan, vaan aikoo käyttää valmisohjelmistojen mukana tulevia sovelluksia.
Tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijät ovat jo laatineet yleisohjeistuksia, kuten tietoturva- ja tietosuojaohjeistuksia sekä eettisiä suosituksia. Hankintavaatimusten ja sopimuslausekkeiden osalta tilanne on kuitenkin vielä keskeneräinen. Useilla kunnilla on jo tarjolla tekoälyaiheisia verkkokoulutuksia tietyille henkilöstöryhmille, mutta koulutuskokonaisuus ei ole vielä vakiintunut.
Kuntien suurimmat haasteet tekoälyn pilotoinnissa ja käyttöönotossa liittyvät tietoturvan ja tietosuojan varmistamiseen sekä tekoälyratkaisujen konkreettisten hyötyjen löytämiseen. Lisäksi muun muassa sovellusten korkeiden hintojen koetaan vaikeuttavan käyttöönottoa.
Tekoälyn hyödyntämisessä kuntakenttä kaipaa vertaisverkostoitumista, jotta voidaan jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Pienemmät kunnat toivovat erityisesti lisää resursseja ja rahoitusta, kun taas suuret kunnat kaipaavat tukea lainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen.
- Vaikka tekoälyratkaisut ovat jo mukana kuntien digitalisaatiokehityksessä, ollaan niiden hyödyntämisessä vasta alussa. Tiivis yhteistyö kokemusten ja käytäntöjen jakamiseksi on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Myös viranomaisilta kaivataan tukea esimerkiksi lainsäädännön osalta, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Martti Setälä.
Kuntien digitalisaatiokartoitus toteutettiin touko-kesäkuussa. Kartoituksen yhdessä teemaosiossa kysyttiin kunnilta tekoälyn hyödyntämisen nykytilasta ja näkymistä. Osion kysymyksiin saatiin vastauksia kysymyksestä riippuen 90-142:lta kunnalta, jotka edustavat eri kokoisia kuntia.
Tekoälyteemaan saatujen vastausten analyysin tulokset on julkaistu Kuntaliiton verkkojulkaisuna osoitteessa https://www.kuntaliitto.fi/kuntien-digitalisaatiokartoitus-2024/10-tekoalyratkaisujen-hyodyntamisen-nykytila-ja-nakymat. Muiden kartoituksen osioiden tulokset raportoidaan teemoittain vuoden 2024 loppuun mennessä.
Lisätietoja:
Martti Setälä, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
+358 9 771 2282, +358 40 536 6350
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Tom Holmroos, tietojohtaja, Kuntaliitto
+358 9 771 2108, +358 50 511 4256
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Saija Niemelä-Pentti, direktör för Rovaniemi utbildningssamkommun, blir ordförande för Kommunförbundets nätverk för yrkesutbildning20.11.2025 14:00:00 EET | Pressmeddelande
Yrkesutbildningen är nu viktigare än någonsin. Finland behöver experter både för att lösa arbetsmarknadens matchningsproblem och för att höja utbildningsnivån. Nästan hälften av dem som inleder yrkeshögskolestudier kommer från yrkesutbildningen. Därför är det viktigt att stärka studiestigarna, konstaterar Arenans nya ordförande Saija Niemelä-Pentti. Arenan för yrkesutbildning är Kommunförbundets nätverk för sakkunniga inom yrkesutbildningen. Under ledning av sin ordförande deltar nätverket i den nationella utbildningspolitiska diskussionen och lyfter fram synpunkter från kommunalt anknutna yrkesutbildningsanordnare inom en bred skala yrkesutbildningar.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti puheenjohtajaksi Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen verkostoon20.11.2025 14:00:00 EET | Tiedote
”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUsta. Myös väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella. ”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.
Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella - korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen18.11.2025 12:20:49 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava7.11.2025 10:53:30 EET | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme