Kutsu mediatilaisuuteen: Jarmo Mäkilän uutta tuotantoa esille Villa Gyllenbergiin lokakuussa 2024

Salatut ja näkyvät elämät

Jarmo Mäkilän kuvakieli on realistinen, jopa pikkutarkka, mutta hänen esittämänsä tapahtumat ovat kaukana arkitodellisuudesta. Hänen teoksensa ovat vertauskuvallisia maailmoja, joihin sisältyvät kaikki hänen minuutensa polvenkorkuisesta pikkupojasta aikuisuuden kynnykselle ja niiden lisäksi vaihtoehtoiset nykyhetket ja tulevaisuudet, todet ja kuvitellut.

”Asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät”, Jarmo Mäkilä sanoo. ”Kuva ei ole se mitä näet, vaan mitä se herättää sinussa ja mitä sen takana on. Ihminen elää tavallaan kahta elämää, ulkoista ja sisäistä. Toinen on salainen ja toinen on näkyvä. Salaiseen elämään yritän päästä kiinni.”

Myös Ane Gyllenberg oli kiinnostunut minuuden kehittämisestä ja henkisyyden vaikutuksesta ihmiseen. Tämä kiinnostus näkyy Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön taidekokoelmassa, johon kuuluu lukuisia sisäistä dialogia ja henkistä etsintää kuvaavia teoksia. Mäkilä kokee, että minuuden kehityksen pohdinta yhdistää häntä ja Ane Gyllenbergiä, ja hän on valinnut Gyllenbergin kokoelmasta teoksia, jotka hän kokee itselleen merkityksellisiksi. Taiteilijan teoksia on aiemmin esitetty rinnakkain Gallen-Kallela Museon (2020) sekä Sinebrychoffin taidemuseon (2021–2022) kokoelmateosten kanssa.

Uudet teokset kuvaavat ikääntymistä 

Jarmo Mäkilä (s. 1952) kuuluu sukupolvensa merkittävimpiin maalareihin, jolla on ollut monta minuutta myös taiteilijana. Hän on oman tiensä kulkija, joka teki läpimurtonsa 1970-luvulla yhteiskunnallisensa realistina, nousi 1980-luvulla suomalaisen postmodernismin kärkeen ja yllätti 1990-luvulla etevänä sarjakuvapiirtäjänä. Viimeiset vuosikymmenet hän on tarkastellut lapsuuttaan sodanjälkeisessä Suomessa ja tehnyt tämän tavalla, jossa yksilön subjektiiviset kokemukset laajenevat yleisellä tasolla tunnistettaviksi.

Villa Gyllenbergin näyttely koostuu Jarmo Mäkilän viimeaikaisista teoksista, joista moni on tätä näyttelyä varten tehty ja esillä ensimmäistä kertaa. Yksi sen näkyviä juonteita on aika, yhtäältä pojan kasvaminen mieheksi ja toisaalta fyysinen vanheneminen.

Mäkilä on vuosien saatossa maalannut useita muotokuvia äidistään. Näyttelyssä nämä muotokuvat rinnastuvat Gyllenbergin säätiön taidekokoelmassa oleviin Helene Schjerfbeckin omakuviin, joissa taiteilija on armottomasti kuvannut ikääntymistään ja haurastumistaan.

Ei metsää ilman puita

Toinen vahvasti läsnä oleva elementti on metsä. Se on paitsi pikkupoikien leikkipaikka myös näyttämö, joka tarjoaa Mäkilälle oivallisia välitiloja ja alitajunnan asuinpaikkoja. Usein kuvassa on myös levottoman oloinen koira, joka aistii sen mitä me emme näe. Mutta ei metsää ilman puita. Kuten niin Ernst Krohnin kuin Jarmo Mäkilän maalausten tummista kuusista voi nähdä, taiteessa puu on enemmän kuin lajinsa edustaja. Se on tienviitta tai portti ulkoisesta todellisuudesta sisäiseen maailmaan.

”On ilo saada Jarmo Mäkilän teoksia esille Villa Gyllenbergiin”, kertoo museon intendentti Lotta Nylund. ”Viime vuosien näyttelyissä olemme pääasiassa tuoneet esiin vanhempaa taidetta, ja on mielenkiintoista työskennellä vaihteeksi elävän taiteilijan kanssa. Omasta kokoelmastamme nousee esiin uusia puolia, kun ne esitetään rinnakkain Jarmon taideteosten kanssa.”

Mäkilän maalausten, veistosten ja installaatioiden lisäksi esille tulee teoksia muun muassa Fanny Churbergiltä, Akseli Gallen-Kallelalta, Ernst Krohnilta, Väinö Kunnakselta, Helene Schjerfbeckiltä ja Tyko Salliselta.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Jarmo Mäkilä, 041 440 9452.
Lotta Nylund, Villa Gyllenbergin intendentti, lotta.nylund@gyllenbergs.fi.
Siiri Oinonen, Villa Gyllenbergin yleisöpalveluvastaava, siiri.oinonen@gyllenbergs.fi. (kuvapyynnöt).
Timo Valjakan yhteystiedot pyydettäessä Nylundilta tai Oinoselta.

Museon aukioloajat

Ke, la, su klo 12–17.
(Suljettu näyttelyvaihdon ajan 30.9.–22.10.2024).

Liput

12/10/0 €, Museokortti.

Opastusvaraukset

villa@gyllenbergs.fi.