Jäätutkija Jukka Tuhkurin kirjassa nivoutuvat historian hurjat tutkimusmatkat ja nykypäivän huippututkimus
Suomalaisen jäätutkija Jukka Tuhkurin tietokirja Jään voima kertoo Ernest Shackletonin karusta tutkimusmatkasta Etelämantereelle ja Endurance-aluksen uppoamisesta. 100 vuotta myöhemmin Tuhkuri oli mukana Endurance22-retkikunnassa, joka löysi Endurancen hylyn. Kirja kuvaa polaaritutkijoiden työtä ennen ja nyt.

1910-luvun alussa, kun sekä Pohjoisnapa että Etelänapa oli valloitettu, Koillisväylä purjehdittu ja Victorian putoukset löydetty, etsi tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin levoton sielu vielä jotain saavutettavaa. Koska kukaan ei ollut ylittänyt Etelämannerta rannikolta rannikolle, päätti Shackleton tehdä niin.
Shackletonin laiva Endurance ei kuitenkaan päässyt edes suunniteltuun lähtöpisteeseen Etelämantereen reunalle. Alus jäi kiinni Weddellinmeren ahtojäähän ja ajelehti jään mukana melkein vuoden, kunnes ei enää kestänyt jäiden puristusta ja upposi.
Laivansa menetettyään Shackletonin tutkimusretkikunta pelastautui jäälautalle ja ajelehti vuorostaan jään mukana kuukausia pohjoiseen. Retki oli karu, mutta lopulta Shackleton johdatti kaikki 27 miehistönsä jäsentä turvaan. Shackletonista tuli sankari ja Endurancesta maailman toiseksi kuuluisin hylky.
Yli sata vuotta myöhemmin, maaliskuussa 2022, kansainvälinen tutkimusretkikunta Endurance22 ja Raumalla rakennettu jäätämurtava tutkimusalus SA Agulhas II löysivät hyvässä kunnossa olevan Endurancen hylyn kolmen kilometrin syvyydestä läheltä Antarktista.
Retkikunnan suomalainen jäätutkija Jukka Tuhkuri kertoo kirjassaan Jään voima Shackletonista, Endurancen matkasta sekä Endurancen löytämisestä.
Historiallisten tapahtumien rinnalle teos nostaa polaaritutkijoiden työn sata vuotta sitten ja nyt: Endurancella matkanneet tutkijat yrittivät ymmärtää, mitä merijää on ja miten se liikkuu. Agulhasin tutkijat pohtivat, miten ilmastonmuutos vaikuttaa jäähän ja merenkulkuun.
Endurance22-tutkimusmatka johdatti Tuhkurin kylmältä Weddellinmeren jäältä lämpimien arkistoiden uumeniin lukemaan päiväkirjamerkintöjä ja etsimään vastausta kysymykseen, miksi Endurance upposi. Tähän kysymykseen vastatessaan Tuhkuri kertoo samalla elämästä tutkimuslaivalla, pingviineistä ja albatrosseista – ja ennen kaikkea yhteisön voimasta.
Kirja ilmestyy 26.9.
Jukka Tuhkuri (s. 1960) on Aalto-yliopiston lujuusopin professori ja tutkii jäätä. Hän on tehnyt useita tutkimusmatkoja Etelämantereen ja Huippuvuorten vesille sekä toiminut tutkijana Lontoossa ja Ottawassa. Vuonna 2023 University College London nimitti Jukka Tuhkurin Honorary Professor -tehtävään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aino SirkesaloTiedotuspäällikköKustannusosakeyhtiö Siltala
Puh:0503374737tiedotus@siltalapublishing.fiKuvat
Linkit
Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.
www.siltalapublishing.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala
Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus12.9.2025 14:07:59 EEST | Tiedote
///KIRJAN EMBARGO 17.9. klo 00.01/// Ensi keskiviikkona 17. syyskuuta ilmestyy Elina Grundströmin kirjoittama teos Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus. Kirja on vetävä, tunteita herättävä ja yhteiskunnallisesti merkittävä tarina Kangaskorvesta, maamme median lähihistoriasta ja tulevaisuudesta sekä suomalaisesta demokratiasta. Vesa-Pekka Kangaskorpi on Suomen 2000-luvun tärkeimpiä mediavaikuttajia, jonka imperiumi leviää Suomen kartalla kuin mustetahra imupaperilla. Keskisuomalainen on hänen aikanaan laajentunut alkuperäisestä yhden läänin lehtitalosta melkein puolta Suomea hallitsevaksi mediakonserniksi. Kangaskorpi kertoo kirjassa elämästään ja toimistaan erittäin suorasukaisesti ja kaunistelematta. Ääneen pääsevät myös hänen ystävänsä ja muut häntä tuntevat ihmiset.
Särmät, linjat ja raamit – Pihlavan saha 1875–20255.9.2025 09:22:44 EEST | Tiedote
Kiitetty ja palkittu historioitsija Sakari Siltala paneutuu eläväisessä uutuusteoksessaan Särmät, linjat ja raamit Suomen sahateollisuuden historiaan Pihlavan sahan tarinan myötä. Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodolle. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle. Kirja leikkaa lastuja maamme sahahistoriasta: teollistumisesta, saha-arjesta, lakoista ja niiden murtamisesta, yritysjärjestelyistä...
Nykyisyyden haamuja – Wolfram Eilenbergerin uusi teos sodanjälkeisestä filosofiasta4.9.2025 12:06:02 EEST | Tiedote
Palkitulla saksalaisella filosofilla ja kirjailijalla Wolfram Eilenbergerillä on hämmästyttävä kyky kertoa filosofien älyllisistä ja henkilökohtaisista kamppailuista niin, että teksti koskettaa lukijaa. Hänen uusin kirjansa Nykyisyyden haamuja – Filosofian loppu ja uuden valistuksen alku 1948–1984 maalaa sodanjälkeisen ajan filosofista maisemaa neljän vaikutusvaltaisen hahmon kautta: Theodor Adornon, Paul Feyerabendin, Susan Sontagin ja Michel Foucaultin. Eilenbergerin elävä proosa sivistää ja tempaa mukaansa.
Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta ilmestyy ensi viikolla2.9.2025 12:39:00 EEST | Tiedote
Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta – Isä, äiti ja minä kertoo huiman ja traagisenkin tarinan elämästä taiteilijasuvussa ja -perheessä: Isä-Lassesta – Tove Janssonin veljestä – sekä äiti-Nitasta, joka kuoli Sophian ollessa pieni lapsi. Äidin kohtalon ympärillä vallitsi täysi hiljaisuus. Vasta nyt, tätä kirjaa tehdessään Sophia Janssonille selvisi moni vaiettu asia niin äidistä kuin isästäkin. Kirjan nimen kolme saarta ovat Tonga, jonne Lasse ja Tove haaveilivat muuttavansa 1940-luvulla, Ibiza, jossa Sophia asui isänsä kanssa varhaislapsuudessaan sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.
Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus29.8.2025 14:31:48 EEST | Tiedote
Linnan juhlissa presidenttipari J.K. ja Alli Paasikiven vieressä seisoi pitkä, tumma, keski-ikäinen nainen, joka myös kätteli kaikki vieraat. Hän oli Annikki Paasikivi, presidentin vanhin lapsi. Annikista tuli ”Linnan neito” vuonna 1946, kun J.K. Paasikivi valittiin tasavallan presidentiksi. Hän asui Linnassa. Hänestä tuli julkisuuden henkilö, joka tunnistettiin pääkaupungin kaduilla, tapahtumissa ja lehtikuvissa. Hänen elämänsä suuri rakkaus oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Annikin kiintoisan elämäntarinan kertoo tuoreessa tietokirjassaan Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus Liisa-Maria Hakala-Zilliacus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme