Didrichsenin Pro Arte -taidepalkinto 2025: ehdolla Antrei Hartikainen, Sofia Ilmonen ja Man Yau
26.9.2024 08:03:00 EEST | Didrichsens konstmuseum sr | Tiedote
Didrichsenin taidemuseo 60 vuotta 2025
Didrichsenin Pro Arte -taidepalkinto jaetaan nyt viidennen kerran. Ehdolla on kolme taiteilijaa, joiden joukosta voittaja valitaan syksyn 2024 aikana. Didrichsenin taidemuseo haluaa tukea kulttuurimyönteisyyttä – museon juhlavuoden kunniaksi Pro Arte -stipendi on huomattavasti aiempaa suurempi, 10 000 euroa. Palkintoon sisältyy myös taiteilijan yksityisnäyttely Didrichsenillä.
Säätiön tehtäviin kuuluu nuorten taiteilijoiden tukeminen
Didrichsenin taidemuseon vuonna 1965 perustaneet Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen halusivat tukea aikansa nuoria, lupaavia suomalaistaiteilijoita ostamalla heiltä taidetta ja järjestämällä heidän näyttelyjään.
Pro Arte -palkinto jatkaa museon perustajien kulttuurin hyväksi tekemää työtä ja nuorten taiteilijoiden tukemista. Palkinnon ovat aiemmin saaneet taidegraafikko Sari Bremer ja kuvanveistäjä Kim Simonsson sekä kuvataiteilijat Tamara Piilola ja Karoliina Hellberg.
Vuoden 2025 taidepalkinto pitää sisällään 10 000 euron suuruisen stipendin, Didrichsenin taidemuseossa järjestettävän näyttelyn ja siihen tuotettavan näyttelyjulkaisun. Lisäksi taidemuseo hankkii taiteilijalta teoksen kokoelmiinsa. Vuoden 2025 Pro Arteen on valikoitunut ehdolle kolme erilaista tekijää taiteen ja muotoilun kentältä: puuseppämestari Antrei Hartikainen, vaatesuunnittelija Sofia Ilmonen ja taiteilija Man Yau.
Pro Arte -ehdokkaat 2025
Antrei Hartikainen (s. 1991) on Fiskarsissa työskentelevä Outokummusta kotoisin oleva puuseppämestari ja muotoilija, joka tunnetaan veistoksellisista puutöistään. Hänen toiminnalliset tuotteensa ja puhtaat taideteoksensa ovat aistillisia ja kauniita korostaen käsityötaidon merkitystä.
"Työskentelen laaja-alaisesti muotoilun, käsityöläisyyden ja veistotaiteen rajamaastossa pyrkien haastamaan ja häivyttämään näiden alojen välistä luokittelua. Haluan siirtää luonnon haavoittuvuuden, haurauden ja kauneuden erilaisiin materiaaleihin korostamalla niiden kiehtovimpia rakenteellisia ja esteettisiä piirteitä. Muotojen, pintatekstuurien, tekniikoiden ja mittakaavan avulla kuvaan ihmisen muovaamaa maisemaa, ilmastoa ja luontoa eri etäisyyksiltä ja näkökulmista."
Sofia Ilmonen (s. 1987) on modulaarisista muunneltavista asukokonaisuuksista tunnettu Limingasta kotoisin oleva Helsingissä työskentelevä vaatesuunnittelija. Hänen luomuksiaan voi helposti purkaa osiin, koota uudelleen ja muunnella, ja modulaarisen rakenteen ansiosta asut ovat koottomia eivätkä näin ollen määritä millaiselle keholle vaate sopii. Ilmonen huomioi vaatteidensa kestävyyden ja vastuullisuuden jo suunnitteluvaiheessa: mallistossa käytettävät kankaat leikataan jättämättä tekstiilijätettä.
“Työni perustana toimii innovatiivinen modulaarinen muunneltava konsepti, jonka yksi tärkeimmistä lähtökohdista on löytää ratkaisuja vaatteen elinkaaren pidentämiseksi. Yhdistän työssäni perinteiset kädentaidot ja nykyajan teknologian: siinä missä moduulien rakenne on luotu haute couture -ompelutekniikoilla, ne yhdistetään toisiinsa 3D-mallinnetuilla ja -tulostetuilla osilla. Taiteellisen työni tärkein lähtökohta on löytää monimuotoisempia itseilmaisun keinoja muunneltavien vaatteiden avulla. Olen luonut itselleni oman neliömoduulimaailman, jonka raamit toimivat ehtymättömän inspiraation lähteenä luomisprosessissani.”
Man Yau (s. 1991) on Helsingissä asuva uuden polven taiteilija, joka käsittelee identiteettiä ja eksotisoiduksi tulemisen kokemusta kuvanveiston keinoin sekä tutkii keinotekoisuuden ja kädentaitojen välistä kontrastia.
"Työskentelen veistosten ja installaatioiden parissa, usein imitoiden arkisia esineitä ja esteettisiä vallan symboleja. Minulle on keskeistä materiaalit ja niiden heijastamat kulttuuriset mielleyhtymät. Hyödynnän saven, silkin, metallin ja lasin kaltaisten vaativien materiaalien herättämiä tunteita ja merkityksiä – esimerkiksi keramiikka voi viitata kulttuuriin, josta oletettavasti tulen, silkki eksoottisen kaupallistumiseen ja lasi haurauteen."
Palkintotoimikunta
Pro Arte -toimikunta muodostuu Didrichsenin taidemuseon edustajista sekä ulkopuolisista asiantuntijajäsenistä. Didrichseniä edustavat museonjohtaja Maria Didrichsen, taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja FT Anna-Maria Wiljanen, hallituksen jäsenet TaM Arja-Liisa Kaasinen ja FM, KTM Ann Marie Didrichsen, sekä ulkopuoliset asiantuntijat muotoilija Elina Aalto, Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther, muotoilija Saara Renvall, Espoon modernin taiteen museo EMMA:n amanuenssi Aura Vilkuna ja Pro Arte -tunnustuksen vuonna 2018 saanut kuvataiteilija Karoliina Hellberg.
Voittaja julkistetaan marraskuussa 2024 ja Pro Arte -taiteilijan näyttely nähdään Didrichsenillä syksyllä 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria DidrichsenmuseonjohtajaDidrichsenin taidemuseo
Puh:+358405521000maria.didrichsen@didrichsenmuseum.fiKuvat
Linkit
Didrichsenin taidemuseo
Kuusilahdenkuja 1, 00340 Helsinki
office@didrichsenmuseum.fi / 010 2193 970
Mediapankki: didrichsenmediabank.com
Salasana: didrichsen2024
Verkkosivut: didrichsenmuseum.fi
Facebook: didrichsenmuseum
X: DidMuseum
Instagram: didrichsenartmuseum
Aukioloajat
Ti–su 11–18
Ma suljettu
Pääsyliput
16 / 14 / 10 €
Vapaa pääsy alle 18-vuotiaille
Museokortti
Veistospuistoon vapaa pääsy
Yleisöopastukset
suomeksi ke klo 15, la ja su klo 13
ruotsiksi su klo 12
englanniksi joka kuun ensimmäisenä lauantaina klo 12
Näyttelyt
7.9.2024–26.1.2025 Satumainen Carl-Henning Pedersen
8.2.–1.6.2025 Reidar Särestöniemi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Didrichsens konstmuseum sr
Didrichsens utställningsår 2027: neorealism, popkonst, grafisk design från Japan och Finland samt Fortums konststiftelses samlingar5.10.2026 07:57:00 EEST | Pressmeddelande
IN ENGLISH BELOW DIDRICHSENS KONSTMUSEUMS UTSTÄLLNINGAR 2027 Neorealism och popkonst 20.2–30.5.2027 Didrichsens konstmuseums vårutställning 2027 presenterar den neorealistiska rörelsen som revolutionerade konstvärlden på 1960-talet och utvidgar perspektivet från rörelsens centrala konstnärer till dess europeiska influensområde och den internationella popkonsten. Neorealismen hämtade sitt material ur den omgivande verkligheten. Konstnärerna ville skildra samtiden utan idealisering genom att använda vardagliga föremål och material i sina verk. Rörelsen var en parallell företeelse till popkonsten. Neorealismen granskade också kritiskt tidens fenomen, masskonsumtionen och masskulturen. Både popkonsten och neorealismen strävade efter att göra konsten lättillgänglig. Det neorealistiska manifestet, Manifeste du nouveau réalisme, som den franske konstkritikern Pierre Restany (1930–2003) formulerade 1960, undertecknades av konstnärerna Yves Klein (1928–1962), Arman (1928–2005), Jean Tinguely (1
Didrichsenin näyttelyvuosi 2027: uusrealismia, pop-taidetta, graafista suunnittelua Japanista ja Suomesta sekä Fortumin taidesäätiön kokoelmia5.10.2026 07:57:00 EEST | Tiedote
IN ENGLISH BELOW DIDRICHSENIN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT 2027 Uusrealismi ja pop-taide 20.2.–30.5.2027 Didrichsenin taidemuseon kevään 2027 näyttely esittelee 1960-luvun taidemaailmaa mullistanutta uusrealismia ja laajenee sen keskeisistä taiteilijoista suuntauksen eurooppalaiseen vaikutuspiiriin ja kansainväliseen pop-taiteeseen. Uusrealismi otti materiaalinsa ympäröivästä todellisuudesta. Taiteilijat halusivat kuvata nykymaailmaa ilman idealisointia käyttämällä teoksissaan arjen esineitä ja materiaaleja. Suuntaus oli rinnakkaisilmiö pop-taiteelle. Uusrealismi tarkasteli myös kriittisesti ajan ilmiöitä, massakulutusta ja -kulttuuria. Sekä pop että uusrealismi pyrkivät tekemään taiteesta helposti lähestyttävää. Ranskalaisen taidekriitikko Pierre Restanyn (1930–2003) vuonna 1960 laatiman Uusrealismin manifestin allekirjoittivat taiteilijat Yves Klein (1928–1962), Arman (1928–2005), Jean Tinguely (1925–1991), Martial Raysse (s. 1936), Daniel Spoerri (1930–2024), Francois Dufrêne (1930–1982),
Elin Danielson-Gambogi bröt mot begränsningarna – en ny utställning, som även visar sällan sedda verk, ger inblickar i konstnärens relationer och kvinnornas värld1.9.2026 10:28:44 EEST | Pressmeddelande
Hur växer man till konstnär? Och hur var det att staka ut sin egen väg som kvinna i en tid då samhällets förväntningar satte strikta gränser? Utställningen Elin Danielson-Gambogi – Blickar och möten öppnar fascinerande perspektiv på Danielson-Gambogis konstnärskap, kvinnlighet och kraften i mänskliga nätverk. I utställningen visas även verk som sällan har varit tillgängliga för allmänheten, bland annat Tant Baldas tidsfördriv (1886) och Avslutad frukost (1890). Utställningen är öppen 12.9.2026–31.1.2027.
Elin Danielson-Gambogi rikkoi rajoja – uusi näyttely, jossa esillä myös harvoin nähtyjä teoksia, avaa näkymän taiteilijan ihmissuhteisiin ja naisten maailmaan1.9.2026 10:28:44 EEST | Tiedote
Miten taiteilijaksi kasvetaan? Entä millaista oli rakentaa omaa tietään naisena aikana, jolloin yhteiskunnan odotukset asettivat sille tiukat rajat? Elin Danielson-Gambogi – Katseita ja kohtaamisia -näyttely avaa kiehtovia näkökulmia Danielson-Gambogin taiteilijuuteen, naiseuteen ja ihmisten välisten verkostojen voimaan. Näyttelyssä on myös esillä teoksia, mm. Balda-tädin ajanviete (1886) ja Päättynyt aamiainen (1890), jotka ovat harvoin olleet yleisön nähtävillä. Näyttely on avoinna 12.9.2026–31.1.2027.
Banbrytande drömmar – William Morris förtrollande värld för första gången i Finland25.5.2026 15:33:22 EEST | Pressmeddelande
Didrichsens konstmuseum anordnar den första utställningen i Finland som fokuserar på William Morris och hans krets. William Morris (1834–1896) var en engelsk konstnär, formgivare, författare, socialist, affärsman och grundare av ett tryckeri. I hans tänkande flätas riddarromantik, vardagens skönhet och rätten till meningsfullt arbete samman. Hans betydelse som en av de viktigaste pionjärerna inom formgivning och konsthantverk är obestridlig. Utställningen är öppen 29 maj–30 augusti 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme