Elinkeinoelämän järjestöt: Kilpailutusten ohittaminen lopetettava – julkisia hankintoja voidaan tehostaa merkittävästi
23.9.2024 11:27:57 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat hallitusta etenemään päättäväisesti hallitusohjelmaan kirjatuissa hankintalain uudistuksissa. Julkisissa hankinnoissa on vähintään satojen miljoonien eurojen tehostamispotentiaali.
”Suomessa julkinen sektori ostaa tukipalveluita erittäin laajasti julkisomisteisilta yhtiöitä ja ohittaa näin velvollisuuden kilpailuttaa ostot. Häviäjänä on veronmaksaja. Kilpailua lisäämällä ja markkinoita avaamalla voimme luoda potentiaalia julkisen talouden säästöille ja paikalliselle elinvoimalle. Toivomme, että hallituksella on luottamusta suomalaisiin yrittäjiin ja yrityksiin, kun se linjaa hankintalain valmistelun jatkoaskeleista”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan tärkeä keino kilpailun lisäämiseen on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan julkisen toimijan tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia in-house-yhtiön osakkeista, jotta se voi ostaa yhtiöltä ilman kilpailutusta.
”Suomeen on muodostunut kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen julkisten in-house-yhtiöiden ilmiö, jossa yhtiöt ovat suuria ja niillä on paljon omistajia, joista osa omistaa vain promilleja yhtiöistä. Osa näistä järjestelyistä on jo todettu markkinaoikeudessa laittomiksi”, Pentikäinen toteaa.
EK:n laskelmien (kts. liite) mukaan 10 prosentin omistusvaatimus johtaisi muutoksiin erityisesti tukipalveluiden, kuten ICT- sekä talous- ja yleishallinnon palveluiden, tuotannossa. Esimerkiksi sote-alalla sellaisia in-house-yhtiöitä, jotka joutuisivat tekemään toiminnassaan laajoja muutoksia, on puolestaan erittäin vähän.
”Niillä toimialoilla, joissa kymmenien tai jopa satojen omistajien in-house-yhtiöillä on merkittävä rooli, on myös markkinatoimijoita, jotka pystyvät tuottamaan in-house-yhtiöiden nykyisin tuottamia tukipalveluita. Tämä perustelee 10 prosentin omistusvaatimusta”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa.
Jyväskylän yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa in-house-yhtiöiden tuottavuuden on arvioitu jäävän markkinatoimijoita heikommaksi.
”Kun ostoja ei kilpailuteta, tukipalveluille ei synny markkinaa. Kun ei ole markkinaa, in-house-ostoja voidaan perustella markkinan puuttumisella. Kun in-house-yhtiöt eivät avaa yksikkökustannuksiaan, kunnissa ja hyvinvointialueilla ei kyetä vertailemaan eri vaihtoehtojen tehokkuutta. Tämä noidankehä on murrettava, ja hallitusohjelmassa on siihen keinot. Nyt on toimeenpanon aika”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen kiteyttää.
Yhteyshenkilöt
Vesa PerälampiViestintäpäällikkö
Työelämä ja talouspolitiikka
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Komission päästökauppaehdotus tarjoaa jatkuvuutta ilmastotoimille ja huomioi myös yritysten kilpailukykyä17.7.2026 15:00:28 EEST | Tiedote
Komission tuore esitys päästökaupan uudistamisesta tarjoaa elinkeinoelämän kaipaamaa jatkuvuutta, jota yritykset tarvitsevat edetäkseen puhtaassa taloudessa ja energiasiirtymässä. Komissio haluaa säilyttää päästökaupan aseman vahvana, kun EU tähtää vuoden 2040 ilmastotavoitteeseensa. Myönteistä on, että yritysten kilpailukyky huomioidaan nyt aiempaa paremmin. Paljon vaikuttamista tarvitaan yhä, sillä jäsenmaiden ja parlamentin neuvotteluvaiheesta on tulossa ankara. EU:n päästökaupan (ETS 1) pelisääntöjä uudistetaan 2030-lukua varten, jotta EU:n vuodelle 2040 asetettu 90 prosentin nettopäästövähennystavoite saavutetaan. Suomen elinkeinoelämä on vaikuttanut päästökaupan jatkuvuuden puolesta: vaikka järjestelmässä on kehitettävää, tulisi päästökaupan suurista linjoista pitää kiinni sekä ilmastotavoitteen että kilpailukyvyn tukemisen suhteen. Suomi on edennyt pitkälle energiasiirtymässä ja siksi sääntelyn jatkuvuus on tärkeää niin maamme suhteellisen kilpailukyvyn, investointien houkuttelu
Yritysten suhdannenousu voimistuu29.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen yrityssektorin talousluottamus vahvistui kesäkuussa. Paranemista tapahtui etenkin palveluissa ja vähittäiskaupassa sekä matalalla tasolla olevassa rakentamisessa. Teollisuuden luottamus pysyi edelliskuun lukemissa.
EK:n yrityskysely: Joka toinen työnantaja tähtää nyt yli 10 prosentin kasvuun; vientiyritysten määrä noussut tuhannella15.6.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevalle liikevaihdolle yli 10 prosentin kasvutavoitteita. Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä, mikä tarkoittaa positiivista haastetta vientipalveluiden tarjoajille. Lisäksi jopa 6.000 uutta yritystä harkitsee kansainvälistymistä. EK:n kasvuyrityskatsauksen kyselyyn vastasi lähes 1000 työnantajayritystä, jotka edustavat valtaosin pk-sektoria: Tulosten mukaan 19 prosenttia työnantajayrityksistä on kyennyt kasvattamaan liikevaihtoaan yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana (17 prosenttia vuosi sitten). 48 prosenttia tavoittelee jatkossa vähintään 10 prosentin vuotuista kasvua (43 prosenttia vuosi sitten). 16 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä täyttää kasvuyrityksen molemmat kriteerit: ne ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana ja a
EK:n yrittäjien vaalitavoitteet: Suomi pohjoismaiseen kasvuvauhtiin12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S
Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja11.6.2026 11:32:48 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme