Suomalaiset puolustavat asumisoikeusjärjestelmää – kolme neljästä haluaa vuokraamiselle ja omistusasumiselle välimallin

Yli 30 vuotta toiminut, valtakunnallinen asumisoikeusjärjestelmä on mullistusten keskellä. Hallitus on päättänyt lopettaa valtion tuen uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen vuoden 2025 loppuun mennessä, mikä heikentää entisestään kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta etenkin kasvavilla kaupunkialueilla.  

Asuntosäätiön toteuttaman väestökattavan kyselytutkimuksen mukaan lähes kolmannes (30 %) suomalaisista on huolissaan asumiseen liittyvistä päätöksistä Suomessa. 

”Asumisoikeusjärjestelmää koskeva uudistuotannon lopettamispäätös on ollut hätiköity, eikä sen vaikutuksia selvitetty lainkaan etukäteen. Kansalaisilta ei myöskään ole kysytty, mitä asumismuotoja he itse kaipaavat”, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen huomauttaa. 

Asumisoikeusasunnoissa asuu yli 100 000 suomalaista. Hallituksen kaavailemat asuntopoliittiset linjaukset vaikuttavat tulevaisuudessa myös niihin kansalaisiin, joille asumisoikeusasunto tarjoaisi kohtuuhintaisen vaihtoehdon.  

Suomalaiset haluavat pitää kiinni asumisoikeusasunnoista

Asuntosäätiö kysyi kansalaisten näkemystä erilaisten asumismuotojen tarpeellisuudesta. Valtaosa kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan omistusasumisen ja vuokra-asumisen väliin jokin muu asumismuoto. Mielipiteensä kertoneista peräti kolme neljästä (74 %) haluaa tulevaisuudessakin välimuodon vuokra- ja omistusasumisen rinnalle.  

Suosituin välimalli on asumisoikeusasunto: sitä kannattaa 62 prosenttia niistä vastaajista, jotka pitivät välimuotoa tarpeellisena. Erityisesti asumisuransa alkutaipaleella olevat (18–24-vuotiaat sekä 35–44-vuotiaat) puolustavat aso-asuntoja – heistä peräti 70 prosenttia pitää niitä kannatettavana vaihtoehtona. Näkemyksessä ei myöskään ollut alueellisia eroja, eli asumismuoto koetaan säilyttämisen arvoiseksi kaikkialla Suomessa.  

Lähes yhtä paljon kannatusta asumisoikeusasumisen kanssa saa asumisen välimalli, jossa vuokra-asunto lunastetaan omaksi tietyn ajan kuluessa (61 %). Osaomistusasuntoja kannatti kaksi viidestä, hintasäädeltyjä omistusasuntoja (26 %) ja osuuskunta-asuntoja (21 %).  

”Asumisoikeusasumisella on vahva kannatus suomalaisten keskuudessa. Aso-järjestelmä on 30-vuotisen historiansa aikana osoittanut toimivuutensa myös kaupunkien työkaluna alueiden eriytymisen ehkäisemisessä. Segregaation näkökulmasta aso-uudistuotannon lopettaminen on järjetön päätös, puhumattakaan siitä, että kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus heikkenee entisestään. Toimivaa järjestelmää voi ja pitää kehittää, ei romuttaa poukkoilevalla asuntopolitiikalla”, Esa Kankainen painottaa. 

***  

Asuntosäätiön vuotuisessa Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitetään suomalaisten onnellisuuden lähteitä ja erityisesti kodin merkitystä onnellisuuteen. Väestökattavaan tutkimukseen osallistuu tänä vuonna 2 177 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Tutkimuksen tuorein tiedonkeruu toteutettiin 1.–9.8.2024.