Suoliston toiminnassa on suuria eroja ihmisten välillä – syy selvisi
Tuore tutkimus auttaa selittämään ruoansulatuskanavan toiminnan vaihtelua eri ihmisillä. Vaihtelun tunteminen on tärkeää, koska se voi mahdollisesti auttaa uusien hoitokeinojen kehittämisessä eri suolistosairauksiin sekä neurologisiin sairauksiin, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin.
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä selvitti tutkimuksessaan, että tärkeässä roolissa ruoansulatuskanavan toiminnan vaihtelussa on GDNF-hermokasvutekijäpitoisuus. Tutkimuksessa havaittiin, että GDNF:n pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti yksilöiden välillä ja että nämä vaihtelut vaikuttavat suolistoa säätelevän enteerisen hermoston koostumukseen, kokoon ja toimintaan.
– Löysimme mekanismin, joka todennäköisesti auttaa selittämään ihmisten välistä vaihtelua suoliston toiminnassa ja ulosteen koostumuksessa ja mahdollista alttiutta tulehdukseen liittyville häiriöille, väitöskirjatutkija Heikki Virtanen sanoo.
Suolistoa säätelevä hermosto on monen sairauden takana
Tutkijat havaitsivat, että GDNF:n pitoisuudet vaihtelevat jopa viisinkertaisesti aikuisten paksusuolessa ihmisten välillä. Lisäksi selvisi, että GDNF:n pitoisuudet ovat yhteydessä typpioksidia tuottavien hermosolujen geenituotteisiin.
Hiirillä tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että GDNF:n ilmentymisen lisääntyminen johti suoliston hermosolujen typpioksidia tuottavien hermosolujen lisääntymiseen, joka taas johti suoliston liikkeen eli motiliteetin hidastumiseen sekä muutoksiin ulosteen koostumuksessa. Sen lisäksi suoliston epiteelissä eli päällyskerroksessa havaittiin muutoksia, jotka lisäävät alttiutta suoliston tulehdukseen liittyville häiriöille.
Tutkimus antaa uutta tietoa ja kokeellisia malleja suolistohermoston toiminnan analysointiin erilaisissa suolistosairauksissa, kuten ärtyvän suolen oireyhtymässä (IBS), tulehduksellisessa suolistosairaudessa (IBD) ja kroonisessa ummetuksessa, sekä neurologisissa sairauksissa, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudeissa.
– Suoliston toimintaa säätelevän hermoston toiminnan tai siihen liittyvien puutteiden tiedetään olevan yhä useampien yleisten sairauksien taustalla. On tärkeää ymmärtää sen vaihtelua määrittäviä mekanismeja, jotta voimme jatkossa kehittää ennustavia biomarkkereita ja hoitokeinoja eri sairauksiin, tutkimusryhmän johtaja Jaan-Olle Andressoo sanoo.
Lisätietoja:
Heikki Virtanen (suomeksi)
p. 045 173 4580
heikki.t.virtanen@helsinki.fi
Jaan-Olle Andressoo (englanniksi)
tel. 050 448 0999
jaan-olle.andressoo@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme