Levottomuus ja tarkkaamattomuus eivät aina johdu ADHD:sta

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) ei ole synonyymi levottomuudelle tai keskittymishäiriöille. Siksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteiden taustalla olevat tekijät on tärkeä tunnistaa. Huolen herätessä lapsen ja nuoren tilannetta onkin alkuvaiheessa tarkasteltava yhdessä perheen, koulun tai varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, jotta voidaan tarjota oikeanlaista ohjausta ja tukea niin kotiin kuin kouluunkin.

–    Valtakunnallisessa keskustelussa on noussut esille virheellisten ADHD-diagnoosien mahdollisuus. On hyvä arvioida sitä, onko tällä hetkellä osa lapsista ja nuorista voinut saada ADHD-diagnoosin matalan kynnyksen tukitoimien puuttumisen takia, sanoo lastentautien osastonylilääkäri Oskari Pieviläinen Raahen sairaalasta.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteella nyt rakenteilla olevassa palveluketjussa pyritään yhtenäistämään ja kehittämään erityisesti alkuvaiheen kartoituksia ja riittäviä matalan kynnyksen tukitoimia.

Jatkotutkimukset tulee taata niitä tarvitseville

Kun aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet jatkuvat häiritsevinä ja toimintakykyä heikentävinä tukitoimista huolimatta, tulee lapsen ja nuoren päästä jatkotutkimuksiin. Alkuvaiheen kartoituksella pyritään siihen, että jatkotutkimuksiin pääsevät ne lapset ja nuoret, joilla oireiden taustalla on vahva epäily ADHD:sta. Näin rajalliset resurssit voidaan kohdentaa paremmin ja varmistaa, että jatkotutkimuksiin pääsevät he, jotka niitä tarvitsevat.

Jatkotutkimuksia varten lääkärin tulee tuntea lapsen kehityshistoria ja perhetilanne, joten yhteistyö perheen ja eri ammattilaisten kesken on keskeistä myös jatkoselvittelyssä ja diagnosointivaiheessa.

Hyvä hoito vaatii myös kärsivällisyyttä

Aika ADHD-epäilystä diagnoosiin on edelleen pitkä, koska diagnosointi edellyttää monenlaista selvittelyä sekä muiden asioiden poissulkemista. Alkuvaiheen kartoitukset ja tukitoimet ovat keskeinen osa hoitoa. Lisäksi perheiden kanssa tehtävä yhteistyö on onnistuneen hoidon edellytys.

–    On hyvä muistaa, ettei diagnoosi itsessään auta oireisiin. On tärkeää, että lapsi tai nuori saa tarvittavia tukitoimia niin kotona kuin koulussa ja että ympäristöä mukautetaan lapsen tarpeita vastaaviksi. Myös lapsen tai nuoren vahvuudet ja positiiviset piirteet ansaitsevat tulla huomatuiksi. Aina tukitoimet eivät ole riittävä apu lapsen tai nuoren haasteisiin. Tällöin keskittymislääkkeen kokeileminen voi olla hyödyllistä, toteaa Oskari Pieviläinen.

Nyt tekeillä oleva palveluketju pyrkii erityisesti huomioimaan paremmin nämä lasten ja nuorten tarpeet sekä löytämään niihin toimivia ratkaisuja.

ADHD-diagnoosien kasvutahti haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi tänä vuonna raportin lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistymisestä. Raportin mukaan ADHD-diagnoosien yleisyys Pohteen alueella vuonna 2022 oli kansallisesti tarkasteltuna maltillinen ja vastasi kansainvälisiä tutkimustuloksia. Huolta herättää kuitenkin se, että tuoreet tilastot osoittavat diagnoosimäärien kasvavan edelleen, ja tämä trendi näkyy myös Pohteella.

–    Diagnoosien kasvutahti on merkittävä haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Myös koulut ja varhaiskasvatus kohtaavat päivittäin lapsia ja nuoria, joilla on ADHD-tyyppisiä oireita. Koska ilmiö koskettaa lapsen, nuoren ja heidän perheidensä lisäksi monia eri ammattilaisia, on ratkaisuja lähdettävä etsimään monialaisesti, Pieviläinen huomauttaa.

Yksi keino on selkeyttää ja yhdenmukaistaa ammattilaisten työtä sopimalla työnjako ja yhteiset hoitokäytänteet sekä tiivistämällä yhteistyötä. Näin eri asiantuntijoiden osaamista hyödynnetään asiakkaan hoidossa oikea-aikaisesti. Samalla parannetaan hoidon laatua ja nopeutetaan palveluihin pääsyä.

Pohteella tätä työtä tehdään muun muassa monialaisessa työryhmässä. Tavoitteena on luoda palveluketju, joka selkeyttää lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön diagnosointia ja hoitoa. Työryhmä koostuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon ja kasvatusalan ammattilaisista.

Lisätietoja Suomen kestävän kasvun ohjelmasta

Hoito- ja palveluketjujen kehittämistyötä tehdään Pohteella osana RRP2-hankekokonaisuutta. Hankkeen avulla kiinnitetään erityishuomiota heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon pääsyn edistämiseen toimintaa kehittämällä ja digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti hyödyntämällä. Hankkeen pääpaino on peruspalvelujen kehittämisessä.
 
Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (RRP – recovery and resilience plan) tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU). Pilarin 4 ja osin pilarin 3 rahoituksesta Suomessa vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelmaa toimeenpannaan kaikilla hyvinvointialueilla.