Hipun matka Lapin kultamailta koruksi

26.9.2024 05:30:00 EEST | Kultaseppä Kulmala Oy | Tiedote

Jaa

Kultaseppä Kulmala sai elokuussa 2024 Kultaa Lapista -sertifikaatin. Jokainen Lapin kullasta valmistettu koru kertoo tarinan suomalaisesta luonnosta, kovasta työstä, perinteisestä ammattitaidosta ja kullan lumoavasta kauneudesta. Sertifioidusta Lapin kullasta valmistettu koru ei ainoastaan tuo iloa sen omistajalle, vaan myös edesauttaa kullanhuuhdontaperinteen säilymistä tuleville sukupolville. Kullanhuuhdonnassa yhdistyy seikkailunhalu sekä ekologinen ja eettinen arvomaailma.

Lapin kullasta valmistettu sormus, jossa on Luumäen berylli — Solina-sormus on valmistettu Lapista huuhdotusta kullasta, johon on istutettu kotimainen jalokivi. **Kultaseppä Kulmala**

Kulta on kiehtonut ihmiskuntaa vuosituhansien ajan. Suomessa kullanhuuhdonta on perinne, joka sisältää tarinoita menneisyyden kultakuumeen ajoilta nykypäivään saakka. Lapin lumoava luonto vetää yhä puoleensa harrastajia ja ammattilaisia tunturipurojen äärelle vaskoamaan. Erityisesti Lemmenjoki, Ivalojoki ja Tankavaara ovat tunnettuja kullanhuuhdontapaikkoja, joista Lapin kulta päätyy korujamme kaunistamaan.

Kullanhuuhdonnan Historia Suomessa

Suomen kullanhuuhdonnan historia ulottuu 1800-luvulle, jolloin Lapista löydettiin ensimmäiset kultahiput. Ivalojoen Nulkkamukasta 1860-luvun lopulla löytyneen esiintymän perusteella syntyi Suomen ensimmäinen kultaryntäys, jolloin alueelle saapui toiveikkaita kullankaivajia kaikkialta silloisesta Suomen suuriruhtinaskunnasta. Lemmenjoen kultaryntäys alkoi 1940-luvun puolivälin jälkeen, kun sodasta palanneet nuoret miehet lähtivät kokeilemaan onneaan Lapin kultamaille. Tämän jälkeen alue on noussut esiin yhtenä Euroopan merkittävimmistä kultamaista. Moni kullankaivajista on paikallinen ja perinne on saattanut kulkea jo useammassa sukupolvessa.

Sodankylän Tankavaarassa sijaitsevassa Kultamuseossa on hyvin kattavasti tietoa kullanhuuhdonnan historiasta nykypäivään saakka. Kultamuseon vitriinissä on esillä myös tarkkoja jäljennöksiä Suomen suurimmista hippulöydöistä. Kaikilla isoilla hipuilla on omat tarinansa, jotka pitävät sisällään uskomatonta onnea, yllätyksiä ja haaveiden toteutumisia. Isoja hippuja on löytynyt niin vahingossa kuin palkintona vuosikymmenten sinnikkäästä työstä jokivarsilla. Suurin Suomesta löytynyt kultahippu on löytäjänsä mukaan nimetty Evert-hippu, joka on painoltaan 392,9 grammaa. Löytö tehtiin vuonna 1935. Tämän vuosituhannen suurin löytö on Tähtihippu, joka painaa 282,6 grammaa. Lähes kaikki isot hiput ovat yksityiskokoelmissa.

Kullanhuuhdonta nykypäivänä

Kullanhuuhdonta on Suomessa sekä ammattilaisten että harrastajien suosiossa. Esimerkiksi Lemmenjoella, Sotajoella, ja Tankavaarassa toimii kullankaivajia, jotka viettävät Lapin valoisan kesän kultaa etsien. Vaikka suurimmat kultalöydöt ovat harvinaisia, pienempien hippusten löytäminen on yleistä. Vaskoolin pohjalle voi kertyä niin sanottuja hengettömiä, tai isompia “russakoita”. Isommankin hipun saattaa löytää edelleen aivan vierestä – jos on onnekas ja tarkkanäköinen. Suuri osa kullankaivumenetelmistä ovat on samoja kuin 150 vuotta sitten. Sinnikkyys ja toiveet isoista löydöistä ovat säilyneet tähän päivään saakka. Kullanhuuhtojan mieli on työtäpelkäämätön ja luontoa kunnioittava.

Lapissa kullankaivua valvovat TUKES ja ELY-keskus, jotka myöntävät kullanhuuhdontalupia yrityksille ja yksityishenkilöille sekä valvovat toimintaa. Osa Lapin kultamaista on suojeltu niin, ettei kaivinkonetta saa käyttää lainkaan. Työ tehdään perinteisesti lapion, hakun, kuokan ja vaskoolin avuin. Lupien ehtona on tiukat maisemointivelvoitteet, jotta luonto, purot ja joenpientareet saatetaan kaivun jälkeen takaisin luonnontilaan. Kaivutoiminta ei saa häiritä porotaloutta tai muita alueen tärkeitä elinkeinoja, eikä kaivu saa jättää pysyviä jälkiä luontoon. Lapin luonto on niin erityinen, että sen suojelussa on otettava tarkasti huomioon niin hiput, hillat kuin kaikki jälkipolville siirtyvät aarteet ja perinteet.

Hipuista koruksi

Lapin kulta on verrattain puhdasta, yli 90 prosenttista kultaa. Vaskoolin pohjalle jääneet hiput puhdistetaan ja jalostetaan korujen tekoa varten joko 18 tai 22 karaatin pitoiseksi kullaksi, jotta koru täyttää Suomen leimauslainsäädännön pykälät ja materiaali on tasalaatuista työstää. Kultaseppä Kulmala on viime vuosina lisännyt valikoimiinsa Lapin kultamailta huuhdotusta kullasta valmistettuja koruja. Korut suunnitellaan ja valmistetaan Kulmalan omalla verstaalla Helsingissä.

Kultaseppä Kulmala sai elokuussa 2024 Kultaa Lapista -sertifikaatin ja sitoutui siten noudattamaan Certified Gold of Lapland -periaatteita sekä vastaamaan brändin alla myytävien kultakorujen alkuperästä. Sertifioitu Lapin kulta on osa suomalaista perinnettä ja tärkeä elinkeino monelle pientuottajalle. Jokainen Lapin kullasta valmistettu koru kertoo tarinan suomalaisesta luonnosta, kovasta työstä, perinteisestä ammattitaidosta ja kullan lumoavasta kauneudesta. Sertifioitu Lapin kulta on vastuullisesti tuotettua. Huuhdontakulta rikastetaan kultapurojen maaperästä virtaavaa vettä ja painovoimaa käyttäen, ilman raskasta kalliolouhintaa tai myrkyllisiä kemikaaleja.

Lapin kultaa sisältävää korua kantamalla voimme olla osa ainutlaatuista tarinaa, joka kimaltaa mukanamme korun muodossa.

Yhteyshenkilöt

Pekka KulmalaToimitusjohtaja, kultaseppämestariKultaseppä Kulmala Oy

Kultaseppämestari Pekka Kulmalan nimeä kantava liike ja verstas sijaitsevat Ullanlinnassa, Helsingissä. Klassisen kauniisti muotoillut ja laadukkaista materiaaleista valmistetut korut luodaan kestämään sukupolvelta toiselle.

Puh:040 505 2773info@kultaseppakulmala.fikultaseppakulmala.fi

Kuvat

Sormus, jossa on suomalainen jalokivi ja Lapin kultaa — Solina-sormus on valmistettu Lapin sertifioidusta kullasta. Sormukseen on istutettu Luumäen berylli.

Kultainen rannekoru miehelle tai naiselle. Valmistettu Lapista huuhdotusta kullasta. — Lapin kullasta valmistettu rannekoru. Koruun voi kirjata oman tärkeän paikan nimen.

Lapista huuhdotusta kullasta valmistettu uniikkisormus, jossa on kotimaiset jalokivet. — Lapin kullasta valmistettu sormus, jossa on suomalaiset jalokivet

Luumäen berylli on istutettu Lapin kultaan. Valmistettu käsityönä Helsingissä. — Solina-sormus on valmistettu Lapin sertifioidusta kullasta. Sormukseen on istutettu Luumäen berylli.

Sormuksessa ovat Luoston ametisti ja Luumäen berylli. Sormus on valmistettu Lapin kullasta. — Sormuksessa ovat rinnakkain Luoston ametisti ja Luumäen berylli. Uniikkisormus on valmistettu Lapin kullasta.

Lapin kulta ja Luoston ametisti. Koru kotimaisista materiaaleista — Lapin kullasta valmistettuun riipukseen on istutettu Luoston ametisti.

Linkit

Kultaseppä Kulmala

Kultaseppä Kulmalan korut valmistetaan yksittäiskappaleina taitavien kultaseppien käsissä. Kulmala tunnetaan näyttävistä jalokivikoruista, klassisista elementeistä ja harkituista yksityiskohdista. Valikoimissa on myös Lapin kullasta valmistettuja koruja kotimaisilla jalokivillä. Kaikki korut valmistetaan Kultaseppä Kulmalan omalla verstaalla Helsingissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kultaseppä Kulmala Oy

Suomalaiset korualan ammattilaiset yhdistävät voimansa edistääkseen timanttikorujen eettisyyttä ja läpinäkyvyyttä26.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Suomalaiset jalokivikorujen valmistajat ovat käynnistäneet vastuullisten luonnontimanttien ohjelman, mikä keskittyy timanttien eettisyyteen ja alan läpinäkyvyyteen. Ohjelma korostaa luotettavaa informaatiota ja noudattaa CIBJOn (World Jewellery Confederation) eettisiä ohjeita. Vastuullisen toiminnan perustana on korun kestävyys, muokattavuus sekä materiaalien kierrätettävyys jopa satojen vuosien kuluttua. Ohjelman ovat allekirjoittaneet: Kultaseppä Kulmala Oy, Atelier Torbjörn Tillander Oy, Tarkkanen Oy, Olli Johan Lindroos Jewellery ja Timanttiala Oy.

Maryam Razavi x Kultaseppä Kulmala -korumallisto3.12.2024 14:00:00 EET | Tiedote

Mitä tapahtuu, kun kultaseppämestarin ammattitaito ja arvokkaat materiaalit kohtaavat trendikkään ja tyylitietoisen suunnittelijan? Syntyy korvakorumallisto, joka viehättää klassisuudellaan tässä hetkessä ja vuosikymmenien päästä.

Kultaseppä Kulmala hakee kasvua mestarillisen käsityön, tarinallisuuden ja vastuullisten valintojen voimin.20.5.2024 15:20:48 EEST | Tiedote

Tinkimätön käsityö, laadukkaat jalokivet ja huippuunsa viilattu asiakaspalvelu ovat olleet kultaseppämestari Pekka Kulmalan yrityksen kulmakiviä jo yli kolmekymmenen vuoden ajan. Jokaisella korulla on tarina, joka alkaa asiakkaan toiveita kuunnellen ja jatkuu korun muodossa sukupolvelta toiselle. Korut on valmistettu kierrätetystä kullasta ja platinasta ja koruissa käytetyt materiaalit voidaan kierrättää edelleen. Kultaseppä Kulmala valmistaa koruja myös suomalaisista jalokivistä ja Lapista huuhdotusta kullasta. Aitojen jalokivien lumo on satumaista, etenkin yhdistettynä taitavasti muotoiltuun koruun. Kultaseppä Kulmalan liike sijaitsee Helsingin Ullanlinnassa.

Vastuullinen, aito ja täysin kotimainen jalokivikoru – lähempää, kuin olemme kuvitelleetkaan.23.3.2023 09:30:00 EET | Tiedote

Kultaseppä Kulmalan uusissa koruissa kimaltaa pientuottajien huuhtoma kulta Suomen Lapista, Luumäen beryllit Etelä-Karjalasta ja ametistit Luoston tunturilta. Kotimaista kultaa ja jalokiviä nähdään harvoin arvokoruissa, vaikka maaperämme tarjoaa mitä upeimpia ja harvinaisempia aarteita. Luonnonläheisyys on suomalaisessa korussa vahvasti läsnä, etenkin, kun materiaali, suunnittelu ja valmistus on kotimaista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme