Droonit ja tekoäly voivat tulevaisuudessa auttaa metsäpalojen torjunnassa
Suomessa testattiin viime viikolla onnistuneesti uudenlaista teknologiaa maastopalojen torjunnan avuksi. Droonit ja tekoäly voivat auttaa pelastusalan ammattilaisia merkittävästi metsäpalojen havaitsemisessa, tilanteen koordinoinnissa sekä sammutustoimien valinnassa.

FireMan-tutkimushankkeessa drooneja, konenäköä ja tekoälyä koulutetaan pelastajien avuksi torjumaan paloja sekä vähentämään niiden aiheuttamia tuhoja. Ketterästi ilmassa liikkuvat droonit havaitsevat palon merkit jo kaukaa ja pystyvät välittämään tiedon reaaliajassa pelastuslaitoksille.
Tutkimuksessa ovat mukana Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, VTT sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistot.
Menetelmiä testataan oikeiden palojen avulla
Hankkeessa on kerätty dataa tekoälyn opettamiseen Metsähallituksen ennallistamispoltoista. Drooneilla on kuvattu metsää sekä ennen syttymistä että syttymisen ja palon aikana, ja koulutettu tekoäly tunnistamaan savu ja palon eteneminen luotettavasti.
Syyskuussa teknologiaa testattiin käytännössä Kuopiossa Pelastusopiston harjoitusalueella – tosin metsän sijaan poltettiin paikalle hankittua metsänpohjaa, kunttaa.
Testeissä droonin tekoäly havaitsi palon videokuvasta ja lähetti hälytyksen. Työhön pääsi muun muassa Suomen ensimmäinen metsäpalotilanteita varten kehitetty drooniparvi, joka itsenäisesti etsi ja tunnisti palon ja havainnoi sitä eri kuvakulmista. Droonien keräämää dataa siirrettiin reaaliajassa hankkeessa kehitettyyn tilannekuvakeskukseen, jossa tarkan digitaalisen mallin avulla ennustettiin palon leviämistä ja suunniteltiin sammutustoimenpiteitä. Testeissä käytettiin myös itsenäisesti liikkuvaa droonia, joka kykenee navigoimaan tiheässä metsässä ilman ihmisen ohjausta.
Droonien lisäksi Kuopiossa paikalla oli Probot oy:n valmistama maassa liikkuva robotti, joka voi kuljettaa tarvikkeita tai osallistua pelastustöihin vaikeakulkuisissa ympäristöissä, kuten metsäalueilla, joissa tavanomainen kalusto ei ole tehokasta. Kuljetusrobottien käyttö voi olla myös osa tulevaisuuden palontorjuntaa.
– Hankkeessa kehitettyjen drooneihin ja tekoälyyn perustuvien järjestelmien toimivuus testattiin onnistuneesti realistisissa olosuhteissa, kertoo hanketta johtava professori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
– Oli ilahduttavaa nähdä, että menetelmät todella toimivat. Tämä vahvisti käsitystämme siitä, että droonit ja tekoäly voivat olla avainasemassa maastopalojen varhaisessa havaitsemisessa ja sammuttamisessa. Havaitsimme myös haasteita esimerkiksi droonien verkkoyhteyksien kanssa. Näitä voidaan ratkoa tulevissa tutkimusprojekteissa, Honkavaara jatkaa.
Teknologia toimii ammattilaisen apuna, mutta ei korvaa ihmistä
Hankkeessa kehitetään ilmatilan hallintaa, jotta droonit pysyvät erossa muista ilmatilan käyttäjistä, kuten lentokoneista tai helikoptereista. Suomessa VTT kehittää U-space-konseptia, joka mahdollistaa droonien turvallisen liikkumisen ilmatilassa muun lentoliikenteen kanssa. Kuopion testeissä demonstroitiin U-space-järjestelmän toimintaa. Tulevaisuudessa vastaavat ratkaisut mahdollistavat droonien käytön esimerkiksi kriisialueilla siten, että miehitetty ja miehittämätön ilmailu toimivat samassa ilmatilassa ilman törmäysvaaraa.
– Teknologian ei ole tarkoitus korvata pelastusalan ammattilaisia, vaan nopeuttaa ja helpottaa sammutustöitä. Droonien välittämä tieto voi esimerkiksi auttaa siirtämään nopeammin sammutuskalustoa ja -henkilöstöä sinne, missä niitä tarvitaan eniten, kertoo VTT:n erikoistutkija Hannu Karvonen.
FireMan-hanke rahoitetaan EU:n elpymisvälinerahoituksella, joka edistää vihreää ja digitaalista siirtymää tutkimuksen avulla. Rahoitusta koordinoi Suomen Akatemia.
Lisätietoja
Tutkimusprofessori Eija Honkavaara, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, 029 531 4716, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi,
Erikoistutkija Hannu Karvonen, VTT, 0400 216 396, etunimi.sukunimi@vtt.fi
Apulaisprofessori Ilkka Pölönen, Jyväskylän yliopisto, 0400 248 140, etunimi.sukunimi@jyu.fi
Tutkimusjohtaja Tuomo Hänninen, Oulun yliopisto, 0294482845, etunimi.sukunimi@oulu.fi
Yhteistyössä:
UNITE-lippulaiva – Metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksella resilienssiä, uusia arvoverkkoja ja merkityksellisiä kokemuksia: UNITE Lippulaiva (uniteflagship.fi)
6G flagship: 6G Flagship – More than wireless
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Mökinomistajan muistilista – mistä näkee tontin rajat, kuka tiellä saa kulkea?29.4.2025 08:51:01 EEST | Tiedote
Kun kesä ja mökkikausi taas koittavat, mökkiin ja sen omistamiseen liittyvät asiat mietityttävät monia. Maanmittauslaitoksen muistilista antaa vastaukset tärkeimpiin mökinomistajien kysymyksiin.
Tulviiko Suomessa tänä keväänä? Tutkimus osoittaa, että tulvien ajankohdat ovat muuttuneet arvaamattomiksi28.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos on mukana tutkimuksessa, jossa on saatu viitteitä siitä, että tulvat ovat alkaneet siirtyä keväästä muihin vuodenaikoihin. Tutkijat rakentavat Suomen joista digitaalista mallia, joka auttaa ennakoimaan tulvien vaikutuksia ja varautumaan sään ääri-ilmiöihin.
Laki muuttuu: Maanmittauslaitos hoitamaan itärajan esteaidan korvausmenettelyt 1.5. alkaen25.4.2025 13:34:20 EEST | Tiedote
Suomen itärajalle nousevaan esteaitaan liittyvää korvausmenettelyä tehostetaan siten, että Maanmittauslaitos ratkaisee 1.5. lähtien korvausasiat Rajavartiolaitoksen sijaan. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen perjantaina 25.4.
Tahallinen häirintä itärajalla piinaa lentoliikennettä ja yhteiskunnalle miljoonien arvoista aineistonkeruuta, nyt Maanmittauslaitoksen tutkijat testaavat ratkaisuja ongelmaan15.4.2025 07:56:54 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksen tutkijat kehittävät ja testaavat satelliittipaikannuksen häirinnän tunnistusta ja sen vahinkojen torjuntaa huhtikuussa käynnistyvän EU:n rahoittaman tutkimushankkeen avulla. Ratkaisuja tullaan testaamaan Pohjois-Karjalassa. Ongelmanratkaisulle on huutava pula, sillä paikannushäirintä aiheuttaa turvallisuusriskejä ja taloudellista vahinkoa viranomaisille ja yrityksille.
Kolme miljoonaa rajapyykkiä epätarkasti kartalla – epäselvät tapaukset ratkeavat rajankäynnissä8.4.2025 07:12:47 EEST | Tiedote
Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä, joista joka neljännen sijainti ei ole tarkasti tiedossa. Modernit, tarkat mittalaitteet on saatu maanmittarien käyttöön vasta tällä vuosituhannella. Epätarkkoja sijainteja mitataan tarkoiksi aina maanmittaustoimitusten yhteydessä sekä tarvittaessa erillisessä rajankäynnissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme