Droonit ja tekoäly voivat tulevaisuudessa auttaa metsäpalojen torjunnassa
25.9.2024 07:56:38 EEST | Maanmittauslaitos | Tiedote
Suomessa testattiin viime viikolla onnistuneesti uudenlaista teknologiaa maastopalojen torjunnan avuksi. Droonit ja tekoäly voivat auttaa pelastusalan ammattilaisia merkittävästi metsäpalojen havaitsemisessa, tilanteen koordinoinnissa sekä sammutustoimien valinnassa.

FireMan-tutkimushankkeessa drooneja, konenäköä ja tekoälyä koulutetaan pelastajien avuksi torjumaan paloja sekä vähentämään niiden aiheuttamia tuhoja. Ketterästi ilmassa liikkuvat droonit havaitsevat palon merkit jo kaukaa ja pystyvät välittämään tiedon reaaliajassa pelastuslaitoksille.
Tutkimuksessa ovat mukana Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, VTT sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistot.
Menetelmiä testataan oikeiden palojen avulla
Hankkeessa on kerätty dataa tekoälyn opettamiseen Metsähallituksen ennallistamispoltoista. Drooneilla on kuvattu metsää sekä ennen syttymistä että syttymisen ja palon aikana, ja koulutettu tekoäly tunnistamaan savu ja palon eteneminen luotettavasti.
Syyskuussa teknologiaa testattiin käytännössä Kuopiossa Pelastusopiston harjoitusalueella – tosin metsän sijaan poltettiin paikalle hankittua metsänpohjaa, kunttaa.
Testeissä droonin tekoäly havaitsi palon videokuvasta ja lähetti hälytyksen. Työhön pääsi muun muassa Suomen ensimmäinen metsäpalotilanteita varten kehitetty drooniparvi, joka itsenäisesti etsi ja tunnisti palon ja havainnoi sitä eri kuvakulmista. Droonien keräämää dataa siirrettiin reaaliajassa hankkeessa kehitettyyn tilannekuvakeskukseen, jossa tarkan digitaalisen mallin avulla ennustettiin palon leviämistä ja suunniteltiin sammutustoimenpiteitä. Testeissä käytettiin myös itsenäisesti liikkuvaa droonia, joka kykenee navigoimaan tiheässä metsässä ilman ihmisen ohjausta.
Droonien lisäksi Kuopiossa paikalla oli Probot oy:n valmistama maassa liikkuva robotti, joka voi kuljettaa tarvikkeita tai osallistua pelastustöihin vaikeakulkuisissa ympäristöissä, kuten metsäalueilla, joissa tavanomainen kalusto ei ole tehokasta. Kuljetusrobottien käyttö voi olla myös osa tulevaisuuden palontorjuntaa.
– Hankkeessa kehitettyjen drooneihin ja tekoälyyn perustuvien järjestelmien toimivuus testattiin onnistuneesti realistisissa olosuhteissa, kertoo hanketta johtava professori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
– Oli ilahduttavaa nähdä, että menetelmät todella toimivat. Tämä vahvisti käsitystämme siitä, että droonit ja tekoäly voivat olla avainasemassa maastopalojen varhaisessa havaitsemisessa ja sammuttamisessa. Havaitsimme myös haasteita esimerkiksi droonien verkkoyhteyksien kanssa. Näitä voidaan ratkoa tulevissa tutkimusprojekteissa, Honkavaara jatkaa.
Teknologia toimii ammattilaisen apuna, mutta ei korvaa ihmistä
Hankkeessa kehitetään ilmatilan hallintaa, jotta droonit pysyvät erossa muista ilmatilan käyttäjistä, kuten lentokoneista tai helikoptereista. Suomessa VTT kehittää U-space-konseptia, joka mahdollistaa droonien turvallisen liikkumisen ilmatilassa muun lentoliikenteen kanssa. Kuopion testeissä demonstroitiin U-space-järjestelmän toimintaa. Tulevaisuudessa vastaavat ratkaisut mahdollistavat droonien käytön esimerkiksi kriisialueilla siten, että miehitetty ja miehittämätön ilmailu toimivat samassa ilmatilassa ilman törmäysvaaraa.
– Teknologian ei ole tarkoitus korvata pelastusalan ammattilaisia, vaan nopeuttaa ja helpottaa sammutustöitä. Droonien välittämä tieto voi esimerkiksi auttaa siirtämään nopeammin sammutuskalustoa ja -henkilöstöä sinne, missä niitä tarvitaan eniten, kertoo VTT:n erikoistutkija Hannu Karvonen.
FireMan-hanke rahoitetaan EU:n elpymisvälinerahoituksella, joka edistää vihreää ja digitaalista siirtymää tutkimuksen avulla. Rahoitusta koordinoi Suomen Akatemia.
Lisätietoja
Tutkimusprofessori Eija Honkavaara, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, 029 531 4716, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi,
Erikoistutkija Hannu Karvonen, VTT, 0400 216 396, etunimi.sukunimi@vtt.fi
Apulaisprofessori Ilkka Pölönen, Jyväskylän yliopisto, 0400 248 140, etunimi.sukunimi@jyu.fi
Tutkimusjohtaja Tuomo Hänninen, Oulun yliopisto, 0294482845, etunimi.sukunimi@oulu.fi
Yhteistyössä:
UNITE-lippulaiva – Metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksella resilienssiä, uusia arvoverkkoja ja merkityksellisiä kokemuksia: UNITE Lippulaiva (uniteflagship.fi)
6G flagship: 6G Flagship – More than wireless
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Statistik: I huvudstadsregionen råder köparens marknad – huspriserna sjönk27.8.2026 07:45:00 EEST | Pressmeddelande
Medianpriserna för egnahemshus sjönk i Esbo, Helsingfors och Vanda. I Birkala fick man betala nästan 50 000 euro mer för ett hus än i fjol. Handelsvolymen av stugor med egen strand ökade med nästan 9 procent. I glesbygder ökade tomtköpen med 8,7 procent, med den största ökningen i Nyland. Lantmäteriverket sammanställde köpeskillingsregistrets uppgifter om köpeskillingarna och antalen köp för egnahemshus och sommarstugor från ingången av januari 2026 till utgången av juli.
Tilasto: Pääkaupunkiseudulla ostajan markkinat, talojen hinnat laskivat27.8.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Omakotitalojen mediaanihinnat laskivat Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Pirkkalassa talosta joutui maksamaan lähes 50 000 euroa viime vuotta enemmän. Rantamökkien kauppamäärä kasvoi lähes 9 prosenttia. Haja-asutusalueella tonttikauppoja tehtiin 8,7 prosenttia enemmän, eniten Uudellamaalla. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä omakotitalojen ja mökkien kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät vuoden 2026 alusta heinäkuun loppuun.
Yllättävä keino auttoi suomalaistutkijoita Amazonin tuoreessa jättilöydöksessä – menetelmä tuttu metsäntutkimuksesta19.8.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaisvetoisessa tutkimuksessa tehtiin mullistava arkeologinen löytö, kun Amazonin sademetsää laserkeilaamalla paljastui tuhansittain muinaisen Aquiry-sivilisaation merkkejä. Ei ole sattumaa, että Suomi edustaa laserkeilauksen tieteellistä huippua, sillä maassamme kerätään tietoa metsistä jopa yksittäisten puiden tarkkuudella. Maanmittauslaitoksen tutkijat vastasivat tutkimuksen teknisestä toteutuksesta.
Kesän juttuaiheita Maanmittauslaitoksesta23.7.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Kesällä suomalaisia kiinnostavat mökkeilyyn liittyvät kysymykset: mistä näkee tontin rajat, miten voi lunastaa rantaan ilmestyneen vesijättömaan ja kenellä on oikeus kulkea mökkitiellä. Ajankohtaisia aiheita ovat myös sienestys ja marjastus sekä läpi kesän jatkuvat Maanmittauslaitoksen ilmakuvauslennot. Kokosimme alle kiinnostavimmat kesätärpit ja aiheet, joista kansalaiset kysyvät nyt erityisen paljon.
Nallekarkit apuna vierasviljojen tunnistamisessa - digitaalinen ratkaisu tehostaa puhdaskauran tuotantoa21.7.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI on mukana kehittämässä uutta digitaalista ratkaisua vierasviljojen tunnistamiseen ja poistamiseen pelloilta. Menetelmä yhdistää droonikuvauksen, tekoälyn ja mobiilipohjaisen navigoinnin. Sen testauksessa käytettiin keväällä yllättävää kohdetta: nallekarkkeja. Heinäkuun alussa Etelä-Pohjanmaalla järjestetyissä varsinaisissa peltokokeissa saatiin rohkaisevia tuloksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme