Audiomedia Oy

Professori Ilkka Leinonen: Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta - teknisten nielujen käyttöönotto välttämätöntä

Jaa
Ilkka Leinonen
Ilkka Leinonen

Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta.

– Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin.

17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen.

–  Suomella on mahdollista saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteensa, jos tehdään oikeita asioita. Olen ihmetellyt pitkään ulkomailla työskennelleenä tätä suomalaisen ilmastokeskustelun rajoittuneisuutta, mikä näkyy ristiriitaisten viestien tuottamisena julkisuuteen ja poliittiseen päätöksentekoon.

Hakkuiden vähentäminen ei ole ratkaisu

Ilmastopaneelin esittämä hakkuiden vähentäminen ei ole Leinosen mielestä ainoa tai paras keino, jolla Suomen hiilinielua voidaan kasvattaa ja poistaa hiiltä pysyvästi ilmakehästä. –Hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä. Tehokkaampia toimia tarvitaan.

–Metsäbiotalouden tiedepaneelin laskelmien mukaan puuston nielu puolittuu jo noin 50 vuoden aikana hakkuutasosta riippumatta, mikä johtuu metsien ikäluokkajakauman muutoksesta. Nykyisen tasoinen metsien nielu syntyi 1950-1960 luvuilla toteutettujen laajojen hakkuiden ja metsän uudistamisen seurauksena, kun nuoren metsän nopea kasvu ylitti poistuman.

Leinosen mukaan metsien kasvu on hidastunut metsien ikääntymisen myötä, ja kehitys jatkuu lähitulevaisuudessa. – Uusien metsänielujen tuottaminen onnistuisi pelkästään metsittämällä, eli tuottamalla lisää nopeakasvuisia nuoria metsiä. Metsien ikääntyessä nielu taas pienenee kohti nollanielua, kun kasvu alenee ja poistuma kasvaa.

–Energian tuotanto on ilmastovaikutusten kannalta avainasia. Suomessa on pystytty hyödyntämään biopohjaista materiaalia sähkön ja lämmön tuotannossa ja saatu korvattua fossiilista energiaa. Sähkön tuotanto on saatu jo lähes fossiilittomaksi, mutta suurimmat haasteet liittyvät tie-, meri- ja lentoliikenteen polttoaineisiin. Me tarvitsemme ilmastonmuutoksen hallintaan fossiilittomia polttoaineita sähköistämisen lisäksi.

Biopolttoaineen osuutta liikenteessä lisättävä

Leinosen mukaan Suomen tulisi kasvattaa biopolttoaineen osuutta liikennepolttoaineissa hallituksen tekemän lieventämispäätöksen sijaan. – Kaikkein tärkein ilmastokeino on fossiilisten polttoaineiden vähentäminen ja nollaaminen. Ilmastonmuutos ei pysähdy, ennen kuin fossiiliset päästöt on saatu nollaan. Sen ohella tulee panostaa teknisiin nieluihin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. EU:ssa on onneksi herätty siihen, että uuteen teknologiaan ja teknisiin nieluihin tulee panostaa. Toivottavasti tämä näkyy uuden komission agendalla.

–Esimerkiksi Saksan ilmastopolitiikka on hiilineuraalisuustavoitteiden kannalta hyvin ristiriitaista. Kun Saksa ajoi alas ydinvoimaa ja asetti rajoituksia biopolttoaineiden käytölle, se poisti käytöstä niitä keinoja, joita pitäisi tehdä fossiiliriippuvuuden vähentämiseksi. Sen sijaan Saksa jatkaa kivihiilen ja maakaasun polttamista ja suuri osa sähköntuotannosta perustuu edelleen fossiilisiin.

Suomen tulisi nopeasti rakentaa talteenottoteknologiaa tekniseen hiilen poistoon

Ainoa keino vahvistaa tai edes säilyttää nykyisen suuruinen hiilinielu on Leinosen mukaan teknologisten nielujen toteuttaminen. –Lukessa on tehty selvitys talteenottoteknologian rakentamisen ja käyttöönoton tuottamasta arvonlisästä. Meillä tuotetaan pelkästään teollisuuslaitoksissa 28 miljoona tonnia biopohjaista hiilidioksidia vuodessa. Tämän määrän talteenotto ja varastointi riittäisi tulevaisuudessa hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Isoista teollisuuslaitoksista, sellutehtaista ja bioenergialaitoksista olisi realistista saada ehkä jo ensi vuosikymmenellä yli 20 megatonnia hiilidioksidia vuodessa talteen.

- Nyt tarvittaisiin rahoitus tämän teknologian käyttöönottoon täsmäkohteissa, mikä tuottaisi tehokkaasti ja nopeasti tuloksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kun biopohjaisen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi etenee nyt muissa pohjoismaissa, Suomen tulisi seurata kiireesti perässä. Kun tehokkaimmat keinot hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä perustuvat biomassan hiilensidontaan, sen energiakäytössä saadaan energiahyöty ja sen lisäksi voidaan ottaa hiili talteen joko varastoitavaksi tai hyötykäyttöön.

Hiilidioksidin talteenottoon on Leinosen mukaan teknologioita jo olemassa. – Ruotsissa ja Tanskassa Microsoft rahoittaa talteenottoteknologiaan perustuvia laitoksia vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kautta. Vaikka tämä tekninen hiilen poisto on mainittu hallitusohjelmassa, meillä ei ole konkreettisia suunnitelmia näiden toimien toteuttamiseksi.

EU:n luotava toimiva hiilimarkkina

Luke on tehnyt Leinosen mukaan politiikkasuosituksen toimivan hiilimarkkinan luomiseksi. – Sekä EU:n että kansallisella tasolla tulee poistaa hiilimarkkinan muodostumisen rajoitteita. Hiilineutraalisuutta tavoittelevien yritysten tulisi voida ostaa vapaasti ilmastoyksiöitä, joilla kompensoidaan omia päästöjä.

–Yritysten mahdollisuutta ostaa yksiköitä saattaa tulevaisuudessa rajoittaa myös valmisteilla oleva Green Claims direktiivi, jonka lopullinen muotoilu tulee vaikuttamaan siihen, voivatko yritykset käyttää hankkimiaan kompensaatioita omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan.

Yritysten väitteitä tilapäisistä maankäyttösektorilla toteutettavista hillintätoimista fossiilisten päästöjen kompensoijina Leinonen ei pidä aina tieteellisesti pätevinä. –Esimerkiksi jotkut yritykset ovat väittäneet, että suojelevat sademetsiä. Monissa tapauksissa on kuitenkin havaittu, että nämä ovat tyhjiä väittämiä, eikä niillä ole mitään todellisuuspohjaa.

– EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehys luokitteleekin metsien nielujen tuottamat hiilivarastot tilapäisiksi, koska hiilen pysyvyyttä näissä varastoissa ei voi varmistaa. Fossiilisten päästöjen kompensaation tulisi olla sellaista, että hiili otetaan talteen pysyvään varastoon, esimerkiksi teknisten nielujen avulla. Kuitenkin myös metsänomistajien tulisi saada hyöty tuottamaistaan tilapäisistä nieluista, joilla kompensoidaan myös kansallisia päästöjä. Tämä olisi yksi lisäkeino ilmastonmuutoksen hillinnässä,  muistuttaa Leinonen

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilkka Leinonen
ilkka.leinonen@luke.fi

Kuvat

Ilkka Leinonen
Ilkka Leinonen
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli

Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p

MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli

Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki

Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli

EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye