Ovatko korkeakouluopiskelijat huono-osaisia?
Petteri Orpon hallituksen politiikan vaikutukset opiskelijoiden toimeentuloon jo tehtyjen ja suunnitteilla olevien leikkausten osalta ovat selvät. Muutosten myötä opiskelijan on jatkossa elätettävä itsensä yhä enemmän joko opintolainalla, työssäkäynnillä tai jollakin muulla keinolla. Ovatko suomalaiset korkeakouluopiskelijat huono-osaisia, kysyy Laboren projektitutkija Marko Ikävalko Labore-blogissaan.
Petteri Orpon hallitus on tehnyt ja aikoo vielä tehdä isoja muutoksia korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliturvaan. Esimerkiksi opintotuen indeksikorotukset jäädytettiin hallituskauden ajaksi (HS, 18.9.2023), ja opiskelijat siirretään takaisin nykyistä asumistukea todennäköisesti pienemmän opintotuen asumislisän piiriin (HS, 20.8.2024). Leikkauksia tehdään monesta suunnasta ja eri aikoihin, joten niiden tarkkaa kokonaisvaikutusta opiskelijoiden toimeentuloon on vaikeaa arvioida. Suunta on kuitenkin selvä, sillä muutosten myötä opiskelijan tulee jatkossa elättää itsensä enemmän joko opintolainalla, työssäkäynnillä tai jollakin muulla keinolla.
Leikkaukset ja leikkausehdotukset herättivät suuria tunteita etenkin viime syksynä, jolloin opiskelija-aktivistit ”valtasivat” kampuksia (Yle, 2023). Julkisessa keskustelussa usein kuultu väite oli, että korkeakouluopiskelijat ovat huono-osaisia, ehkä jopa sorrettuja. Tämä sai minut miettimään, että onko asia todella näin? Osaan ainakin itse kuvitella montakin ihmisryhmää Suomessa, joilla luultavasti menee keskimäärin huonommin kuin korkeakouluopiskelijoilla. Tämän kirjoituksen tarkoitus on pohtia perusteluja tätä väitettä vastaan ja sen puolesta.
Korkeakouluopiskelijat, sorretuin kansanosa?
Ajatus siitä, että korkeakouluopiskelijoita ei tueta tarpeeksi vaikuttaa osin absurdilta. Miksi olisi huono-osaisuutta tienata väliaikaisesti vähän, jotta voi tulevaisuudessa ja koko elinkaaren aikana tienata enemmän? Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat poikkeus, sillä he eivät maksa lainkaan lukukausimaksuja omasta koulutuksestaan. Tästä huolimatta korkeakoulutettujen työllisyys ja tulot ovat Suomessakin merkittävästi korkeammalla tasolla kuin muilla ryhmillä (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 10.9.2024).
Maksuttoman koulutuksen lisäksi korkeakouluopiskelijoita tuetaan muun muassa opintorahalla, ateriatuella sekä edullisella opiskelija-asumisella. Jopa yksityiset yritykset osallistuvat opiskelijoiden tukemiseen tarjoamalla opiskelija-alennuksia kaikenlaisista tuotteista. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan valtion takaamaa lainaa, josta osan saa anteeksi valmistumalla tavoiteajassa. Kuka voisi tämän perusteella väittää korkeakouluopiskelijoiden olevan sorrettuja?
Epävarma tulevaisuus ja jatkuva muutos
Paras argumentti edellä mainitun väitteen puolesta on tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus. Kun ihmiset tekevät päätöksiä ajanjaksojen välillä (kuten ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen), tulevaisuuden tulojen tuomaa hyötyä arvioidaan niiden suuruuden ja toteutumisen todennäköisyyden kautta. Vaikka korkeakoulutus keskimäärin parantaa pärjäämistä työmarkkinoilla, se ei tarkoita sitä, että kaikki hyötyisivät korkeakoulutuksesta yhtä paljon. Esimerkiksi palkkatasot ja työllistymismahdollisuudet vaihtelevat merkittävästi eri koulutusalojen välillä (Talouselämä, 12.9.2024).
Lisäksi yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa erinäisten epidemiologisten, geopoliittisten sekä teknologisten syiden takia. Työeläkeyhtiö Elo kertoi aiemmin syksyllä nuorten mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden rajusta noususta (Elo, 5.8.2024). Jos pitäisi arvata, liittyy tämä todennäköisesti kasvaneeseen epävarmuuteen jatkuvien muutosten keskellä. Opintojen aikaisen lainapainotteisuuden lisääminen lisää myös yksilön epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan. Kun tulevaisuus ja mahdolliset tulot näyttävät epävarmoilta, tukijärjestelmään puuttuminen sekä lainapainotteisuuden kasvu voivat tuntua opiskelijoista uhkaavilta muutoksilta.
Tämä pätee siitä huolimatta, että tulevat korkeakoulutetut ovat luultavasti paremmassa turvassa epävarmuudelta kuin ei-korkeakoulutetut.
Linkki Labore-blogin sivuille.
Kirjallisuus:
Helsingin Sanomat (18.9.2023). Hallitus jäädyttää opintotuen indeksikorotukset: Leikkauksen vaikutus voi nousta jopa 300 euroon vuodessa. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009862885.html
Helsingin Sanomat (20.8.2024). Opiskelijoissa heräsi ”suuri huoli” – Hallituksen suunnitelma nakertamassa toimeentuloa. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010640827.html
Yle (19.10.2023). Näin kampusvaltaukset yllättivät korkeakoulut – yksi soitti poliisit, toinen palkitsi valtaajat ja kolmas ei tehnyt mitään. https://yle.fi/a/74-20055762
Opetus- ja kulttuuriministeriö (10.9.2024). Education at a Glance: Sukupuolten väliset erot koulutuspoluissa suuria OECD-maissa - Suomen kuva kansainvälisessä vertailussa pitkälti muuttumaton. https://okm.fi/-/education-at-a-glance-sukupuolten-valiset-erot-koulutuspoluissa-suuria-oecd-maissa-suomen-kuva-kansainvalisessa-vertailussa-pitkalti-muuttumaton
Talouselämä (12.9.2024). Pitkä koulutus ja palkka alle keskitason: Vältä näitä aloja, jos et halua rehkiä minipalkalla. https://www.talouselama.fi/uutiset/pitka-koulutus-ja-palkka-alle-keskitason-valta-naita-aloja-jos-et-halua-rehkia-minipalkalla/408c54aa-14e4-4a77-929f-e2713fed9a58
Elo (5.8.2024). Mielenterveysperusteilla haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä 37 % koskee alle 35-vuotiaita – suurinta kasvu on nuorilla, joilla menee paperilla hyvin. https://www.elo.fi/fi-fi/uutiset/2024/mielenterveysperusteilla-haetuista-tyokyvyttomyyselakkeista-37-koskee-alle-35-vuotiaita
Marko Ikävalko toimi tutkijaharjoittelijana kesällä 2024 ja työskentelee tällä hetkellä Laboren työmarkkinat-tutkimuslohkolla projektitutkijana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko Ikävalkoprojektitutkijatyömarkkinat
marko.ikavalko@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme