Liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-edustajat: Liikenteen rahoitus valtionomaisuudesta on kestämätön malli

– Hallitus ei edes tiedä, miten miljardipakettinsa valtionyhtiöistä rahoittaa ja tämä näkyy budjettiesityksessäkin. Useille hankkeille esitetään miljoonan euron rahoitusta ensi vuodelle. Käytännössä hallituksen kasvutoimet käynnistyvät vasta vuonna 2026, kertoo kansanedustaja Suna Kymäläinen.

– Säätytalolla aikanaan laadittua investointilistaa on arvioitu uudelleen. On hyvä, että hallitus on ottanut edes sen verran opposition kritiikistä vaarin, että nyt useimmat esitykset ovat myös vaikuttaviksi ja kiireellisiksi arvioituja. Tiukassa taloustilanteessa rahoitus on käytettävä tehokkaasti, toteaa kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen.

– Hallitus on kyllä loistanut yksittäisissä asioissa, mutta kokonaistilanteen hoito on pahasti levällään. Asfaltin tuoksu on hyvä asia, mutta kun samalla korjausvelka vain kasvaa teiden rakenteissa ja rataverkolla, ei tyytyväisyyteen ole vielä aihetta. Suomessa on jo noin 900 huonokuntoista siltaa ja koko siltakannan kunnon on arvioitu laskevan, kertoo kansanedustaja Marko Asell.

– Kustannustason pysyvä nousu alalla haastaa koko valtiontaloutta. Viime syksynä korjausvelan arvioitiin nousseen yli miljardilla parissa vuodessa pelkästään kustannustason vuoksi. Kuoppien määrä teissä ja vaurioiden määrä rakenteissa ei siis kasvanut, vaan korjaamisen hinta. Väylävirasto on arvioi keväällä tarvittavan jopa 600 miljoonaa vuodessa lisää, jotta oltaisiin edes nykytasolla vuonna 2036, muistuttaa kansanedustaja Pinja Perholehto.

 – Tuskin eduskunnasta löytyy erimielisyyttä siitä, etteikö liikenneväyliemme pitäisi olla paremmassa kunnossa kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin samalla, kun pitää pystyä kehittämään joukkoliikennettä koko Suomessa talous- ja ilmastohaasteiden keskellä. Ehkä puheet kumipyörähallituksesta ja koko vastakkainasettelun voisi jo unohtaa. Yhteiset haasteemme odottavat ratkaisuja, päättää kansanedustaja Johan Kvarnström.