Elokuusta alkaen opintolainaa on voinut nostaa aiempaa enemmän
Elokuussa 2024 opintolainoja nostettiin 165 milj. euron edestä, mikä on lähes saman verran kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Opintolainanostojen määrään kuitenkin vaikuttivat erisuuntaiset tekijät.
Elokuun 2024 alusta alkaen opintolainaa on voinut nostaa kuukaudessa jopa yli 30 % aiempaa enemmän[1]. Opintotukilain muutoksen myötä Suomessa opiskelevat yli 18-vuotiaat voivat nyt nostaa valtion takaamaa opintolainaa 850 euroa kuukaudessa aiemman 650 euron sijaan. Edellisen kerran opintolainan valtiontakauksen määriä korotettiin elokuussa 2017.
Kuukausittaisiin nostomääriin vaikuttava muutos oli lisäksi se, että toisen asteen opiskelijoilla opintolainan nostokertoja on jatkossa aikaisempaa enemmän[2]. Lainaerän nostopäiviä on nyt neljä lukuvuoden aikana opintojen kestosta riippumatta. Muutos nostokerroissa osaltaan esimerkiksi vähentää elo- ja tammikuun nostomääriä ja vastaavasti kasvattaa marras- ja huhtikuun nostomääriä. Kelan tilastojen mukaan toisen asteen opiskelijat nostivat noin 19 % kaikista opintolainoista lukuvuonna 2022-2023.
Korkotason nousu on vähentänyt opintolainanostojen määrää. Vuoden 2024 aikana opintolainojen korot ovat kuitenkin laskeneet. Elokuussa 2024 uusien nostettujen opintolainojen keskikorko laski edelleen ja oli 4,07 % elokuussa. Keskikorko oli hieman alhaisempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Nostetuista opintolainoista 89 % oli euriborsidonnaisia ja 11 % pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja.
Vähentyneet nostomäärät ovat osaltaan vaikuttaneet opintolainakannan kasvuvauhdin hidastumiseen viime vuosina[3]. Opintolainakannan vuosikasvuvauhti (elokuussa 4,2 %) on kuitenkin taas hieman nopeutunut viimeisten kuukausien aikana, ja valtiontakauksen korotus ja laskeneet korot saattavat nopeuttaa sitä jatkossa entisestään. Elokuussa 2024 opintolainakanta (6,3 mrd. euroa) oli kaikkien aikojen suurin.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat elokuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski heinäkuusta ja oli 3,93 % elokuussa. Asuntolainakanta oli elokuun 2024 lopussa 105,9 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos −0,7 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 17,9 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja elokuussa 1,5 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 440 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi heinäkuusta ja oli 5,36 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli elokuun lopussa 107,7 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,8 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli elokuun 2024 lopussa 110,6 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,35 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,1 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 14,6 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat elokuussa 1,1 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli elokuussa 3,39 %.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.10.2024 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
[1] Opintolainaa voi nostaa aiempaa enemmän elokuusta alkaen | Kela.
[2] Opintolainan määrä | Henkilöasiakkaat | Kela. Korkeakouluopinnoissa lainan nostokertoja on kaksi.
[3] Osaltaan hidastumiseen vaikuttavat myös Kelan maksamat opintolainahyvitykset. Opintolainahyvitys | Henkilöasiakkaat | Kela.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Räntan på centralbanksinlåningen tyngde Finlands Banks verksamhetsresultat i likhet med året innan28.3.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Bankfullmäktige har i dag fastställt Finlands Banks bokslut på framställning av Finlands Banks direktion.
Keskuspankkitalletuksille maksetut korot rasittivat edellisvuoden tapaan Suomen Pankin toiminnallista tulosta28.3.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Pankkivaltuusto on tänään vahvistanut Suomen Pankin tilinpäätöksen Suomen Pankin johtokunnan esityksestä.
Interest paid on central bank deposits weakened Bank of Finland’s operating profit as in previous year28.3.2025 11:00:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements.
Lånen för idkande av näring har minskat28.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Vid utgången av februari 2025 hade de finländska näringsidkarna[1] lån som tecknats för affärsverksamhet från finländska banker till ett värde av 3,5 miljarder euro. Utlåningen har minskat utan avbrott sedan slutet av 2016 och minskade också i februari med 5,4 % på årsbasis. Som störst har utlåningen varit 5,2 miljarder euro i september 2014. Minskningen i det utestående beloppet beror delvis på att utbetalningarna av nya lån har minskat. Utbetalningarna per månad började minska kort före coronapandemin och har de senaste ca två åren stabiliserats så att de nu ligger under den nivå som föregick coronatiden. I februari 2025 lyfte näringsidkarna nya lån för affärsverksamhet till ett värde av 39 miljoner euro, vilket är mindre än hälften av den genomsnittliga utlåningen för februari som statistikförts före coronatiden. Enligt Statistikcentralen registreras nya företag som är fysiska personer fortfarande i samma utsträckning som tidigare. Till minskningen i lånebeloppen kan emellertid bidr
Elinkeinon harjoittamiseen myönnettyjen lainojen määrä pienentynyt28.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla[1] oli liiketoimintaa varten otettuja lainoja suomalaisista pankeista 3,5 mrd. euroa helmikuun 2025 lopussa. Lainakanta on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2016 lopulta asti ja supistui myös helmikuussa 5,4 prosentin vuositahtia. Suurimmillaan lainakanta on ollut 5,2 mrd. eurossa syyskuussa 2014. Lainakannan supistumiseen vaikuttavat osaltaan vähentyneet uusien lainojen nostot. Kuukausittaiset nostomäärät alkoivat vähentyä hieman ennen koronapandemian alkua ja ovat noin kahden viime vuoden aikana vakiintuneet korona-aikaa edeltäviä määriä pienemmiksi. Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajat nostivat uusia, liiketoimintaan tarkoitettuja lainoja 39 milj. euron edestä, mikä on alle puolet korona-aikaa edeltävien tilastoitujen helmikuisten nostojen keskiarvosta. Tilastokeskuksen mukaan uusia luonnollisten henkilöiden yrityksiä rekisteröidään yhä aiempaan tapaan. Lainamäärien pienentymiseen voivat kuitenkin vaikuttaa erilaiset syyt lainojen kysynnäss
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme