Nanolle näkyvyyttä jo 20:tta kertaa!
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskus järjestää jo 20. kerran kansainvälisen Nanoscience Days konferenssin Jyväskylässä välittääkseen uusinta tietoa nanotieteen ja nanoteknologian viimeisimmistä saavutuksista maailmalle. Juhlavuoden kunniaksi puhujiin kuuluu esimerkiksi kemian Nobel-palkittu Morten Meldal sekä muita kansainvälisesti tunnettuja tutkijoita. Nanotiedepäivät järjestetään 8.–9.10.2024.

Nanotiede tutkii nanometrin mittakaavan ilmiöitä ja rakenteita eli pieniä hiukkasia ja molekyylejä, mikä saattaa kuulostaa monimutkaiselta, vaikka todellisuudessa nanotiede näkyy jo jokaisen arjessa, esimerkiksi jokaisen kännykän sisällä. Nanotiede on tulevaisuuden ala, jolla on jo nyt monia käytännönsovelluksia. Yksi kuuluisimmista Jyväskylän nanotiedekeskuksessa tehdyistä keksinnöistä on nanopohjasukset, joissa nanokokoiset hiukkaset tekevät pohjan epätasaiseksi ja takaavat sujuvan luiston yhdistettynä hyvään pitoon painoa lisättäessä.
- Nanotieteellä on valtavasti sovelluksia lukuisilla eri aloilla lääketieteestä teknologiaan. Lääketieteessä kehitetään nanokokoisia täsmälääkkeitä eri sairauksien hoitoon, jolloin hoitoon tarvittava lääkemäärä on mahdollisimman pieni ja sen voi kohdentaa tarkemmin. Nanoteknologia on myös mahdollistanut energian kulutuksen vähentämisen valaistuksessa sekä helpottanut siivoamista, sillä itsepuhdistuvat pinnat ovat nanoa, kertoo nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja Lotta-Riina Sundberg, joka on myös nanotiedepäivien yksi pääjärjestäjistä.
JYU nanotieteen eturintamalla
Jyväskylän yliopiston poikkitieteellinen Nanotiedekeskus on biologian, fysiikan ja kemian tutkimuksen yhdistävä ainutlaatuinen tutkimuskeskus sekä Suomessa että maailmalla. Nanotiede on myös yksi Jyväskylän yliopiston kärkialoista ja sen tutkimus Jyväskylässä on aktiivista ja kansainvälistä. Keskuksen uusimmissa hankkeissa on esimerkiksi kehitetty uudenlaisia viruksia torjuvia pintoja, uudenlaisia itsejärjestyviä rakenteita, huippuherkkiä molekyylielektroniikan kytkimiä ja ilmaisimia sekä kvanttitietokoneen komponentteja.
- Meidän ehdoton vahvuutemme on poikkitieteellisyys. Avoin ilmapiiri ja kahvipöytäkeskustelut ovat synnyttäneet aivan uusia yhteistyöprojekteja ja ideoita, iloitsee Sundberg.
Nanotiedepäivät jo 20. kerran
Luonnontieteilijät ympäri maailmaa kokoontuvat Jyväskylään nanotiedepäiville. Nanotiedepäivien ohjelma koostuu alan arvostettujen asiantuntijoiden esityksistä. Tänä vuonna kemian Nobel –voittaja Morten Meldal on puhumassa nanotiedepäivillä. Lisäksi konferenssissa verkostoidutaan ja vaihdetaan kuulumisia.
- Yhteistyötä syntyy usein juuri epävirallisten, suunnittelemattomien keskustelujen kautta, kun samoista asioista kiinnostuneet tapaavat. Yksi tavoitteistamme on lisätä nuorempien tutkijoiden sekä jatko-opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä keskustelemaan maailman huippututkijoiden kanssa, selventää Sundberg.
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus (NSC) on Suomen laajin poikkitieteellistä tutkimusta tekevä tutkimuskeskus. Siellä työskentelee yli 140 tutkijaa bio- ja ympäristötieteiden, kemian ja fysiikan aloilta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja Lotta-Riina Sundberg, lotta-riina.sundberg@jyu.fi, +358408053931
Kuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Muuttolintujen kevät innoittaa luonnonystäviä 8.4. – mukana tapahtumassa myös Mikko ”Peltsi” Peltola2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Kansalaistieteen Lähde: Muuttolintujen kevät -tapahtuma ti 8.4.2025 klo 12–19, yliopiston kirjasto Lähde
Keski-Suomen korkeakouluviikko: Tulevan opintopolun suunta voi löytyä opiskellen1.4.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Keski-Suomen toisen asteen oppilaitoksissa opiskellaan 7.–11.4.2025 korkeakouluopintoja. Korkeakouluviikko mahdollistaa tutustumisen korkeakouluopiskeluun ja kiinnostaviin aloihin osana toisen asteen opintoja. Tavoitteena on uuden oppimisen lisäksi tukea opiskelijoita oman opintopolun suunnittelua ja madaltaa kynnystä korkeakouluun hakeutumisessa.
Korona-aika auttoi toisia esikoisperheitä kukoistamaan, samalla se lannisti toiset, tutkimus kertoo1.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka osa esikoislapsensa koronarajoitusten aikaan saaneista perheistä löysi selviytymiskykyisyytensä ja sopeutui vallitseviin olosuhteisiin, samalla kun osa perheistä kertoi jääneensä kasaantuvien stressitekijöiden alle – pahimmillaan ilman tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme