Säteilyturvakeskus havaitsi vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita Imatran ilman hiukkasnäytteissä
30.9.2024 08:59:24 EEST | Säteilyturvakeskus (STUK) | Tiedote
Imatralla kerätyssä pintailman hiukkasnäytteessä on havaittu vähäisiä pitoisuuksia radioaktiivista scandiumia (Sc-46) ja cesiumia (Cs-137). Pitoisuudet ovat merkityksettömän pieniä, eivätkä aiheuta säteilyvaaraa ihmisille tai ympäristölle.
Säteilyturvakeskus (STUK) havaitsi Imatralla 12.–19.9. kerätyssä pintailman hiukkasnäytteessä radioaktiivista scandiumia (Sc-46) ja cesiumia (Cs-137). Sc-46:n keskimääräinen aktiivisuuspitoisuus oli 0.9 mikroBq/m³ ja Cs-137:n 0.9 mikroBq/m³.
Radioaktiivisia aineita syntyy muun muassa ydinvoimalaitoksissa käytön aikana. Ilmaan niitä voi vapautua esimerkiksi ydinvoimalaitosten huoltotöiden aikana. Havaintojen alkuperää ei aina saada selville ja aineet ovat voineet kulkeutua Suomeen kaukaa. Imatralta havaitun Sc-46 alkuperää ei tiedetä, ja hyvin usein tämänkaltaisten pienten radioaktiivisuuspitoisuuksien lähde jääkin hämärän peittoon.
Cs-137:ää havaitaan yleisesti Suomen ulkoilmassa, sillä vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevaa laskeumaa on yhä maaperässä. Nyt havaitut hieman kohonneet Cs-137 pitoisuudet voivat edelleen olla peräisin maastopaloista Ukrainassa, kuten epäiltiin aiemmin syyskuussa tehdyissä havainnoissa, joista STUK tiedotti 18.9. Palot ovat nostaneet radioaktiivisia aineita ilmaan, ja alueen ilmaa on kulkeutunut palojen aikaan myös Suomeen.
Jatkuva säteilytilanneseuranta
STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Hiukkaskerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden pitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienet radioaktiivisten aineiden pitoisuudet, joilla ei ole merkitystä ihmisten ja ympäristön säteilyturvallisuudelle.
STUK kerää hiukkasnäytteet päivittäin Vantaalla. Muilla mittausasemilla keräys tehdään kolmesta seitsemään päivän välein. Tuloksia raportoidaan vähintään vuorokauden kestäneillä mittauksilla, normaalisti 48 tuntia, jotta näytteistä saadaan poistettua muun muassa radonista johtuvat radioaktiiviset löydökset. Tarkemmin ympäristön valvonnasta on kerrottu STUKin verkkosivustolla: https://stuk.fi/ulkoilman-radioaktiiviset-aineet
Suomessa ulkoisen säteilyn annosnopeutta valvotaan reaaliaikaisella ja kattavalla mittausasemaverkolla, johon kuuluu noin 255 mittausasemaa. Suomalaiset altistuvat niin luonnollisista kuin keinotekoisista lähteistä peräisin olevalle ionisoivalle säteilylle. Suomalaisten saama keskimääräinen vuotuinen säteilyannos (efektiivinen annos) on 5,9 millisievertiä (mSv). Yli puolet tästä (4 mSv) on peräisin huoneilman radonista.
Noin viidennes suomalaisten vuotuisesta säteilyannoksesta (1,1 mSv) aiheutuu muusta luonnon säteilystä. Kaiken kaikkiaan ympäristön keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyaltistus on merkityksettömän pieni kokonaissäteilyaltistukseen verrattuna. Säteilytilannetta Suomessa voi seurata reaaliaikaisesti osoitteessa https://stuk.fi/sateilytilanne-tanaan ja teksti-tv:n sivulla 867.
Lisätietoja:
STUKin tiedote syyskuun aiemmista havainnoista (stuk.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ylitarkastaja Tero Karhunen, p. (09) 759 88 612
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Lyhyesti STUKista
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa on noin 320 työntekijää.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Nationellt program mot hudcancer23.4.2026 09:38:59 EEST | Pressmeddelande
Över 14 000 personer drabbas av hudcancer varje år i Finland. De flesta fallen skulle kunna förebyggas genom effektivare solskydd. Det nationella programmet, som genomförs under åren 2026–2030, stärker arbetet för att bekämpa hudcancer. Programmet offentliggjordes i april 2026.
Kansallinen ohjelma torjuu ihosyöpiä23.4.2026 09:38:59 EEST | Tiedote
Ihosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain yli 14 000 henkilöä. Suurin osa tapauksista olisi ehkäistävissä tehokkaammalla aurinkosuojautumisella. Vuosina 2026–2030 toteutettava kansallinen ohjelma tehostaa ihosyöpien torjumiseksi tehtävää työtä. Ohjelman sisältö julkaistiin huhtikuussa 2026.
Spåren av Tjernobyl i svampar avtar långsamt14.4.2026 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Spåren från Tjernobylolyckan avtar långsamt i Finlands svampar. Tack vare hjälp från svampplockare förra hösten kunde Strålsäkerhetscentralen göra en mer omfattande kartläggning av läget 40 år efter olyckan.
Tshernobylin jäljet näkyvät yhä sienissä14.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jäljet hiipuvat hitaasti sienistä Suomessa. Kiitos sienestäjien viime syksynä tarjoaman avun, Säteilyturvakeskus pystyi entistä kattavammin selvittämään, mikä tilanne on nyt, 40 vuotta onnettomuuden jälkeen.
Jussi Heinonen blir strategi- och utvecklingsdirektör vid Strålsäkerhetscentralen10.4.2026 14:08:05 EEST | Pressmeddelande
Diplomingenjör Jussi Heinonen har utsetts till tillförordnad strategi- och utvecklingsdirektör vid Strålsäkerhetscentralen (STUK) för den femåriga perioden 1.5.2026–30.4.2031. Heinonen har arbetat vid STUK sedan 2002. De senaste tre åren har han varit chef för strategisk utveckling.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme