Säteilyturvakeskus havaitsi vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita Imatran ilman hiukkasnäytteissä
Imatralla kerätyssä pintailman hiukkasnäytteessä on havaittu vähäisiä pitoisuuksia radioaktiivista scandiumia (Sc-46) ja cesiumia (Cs-137). Pitoisuudet ovat merkityksettömän pieniä, eivätkä aiheuta säteilyvaaraa ihmisille tai ympäristölle.
Säteilyturvakeskus (STUK) havaitsi Imatralla 12.–19.9. kerätyssä pintailman hiukkasnäytteessä radioaktiivista scandiumia (Sc-46) ja cesiumia (Cs-137). Sc-46:n keskimääräinen aktiivisuuspitoisuus oli 0.9 mikroBq/m³ ja Cs-137:n 0.9 mikroBq/m³.
Radioaktiivisia aineita syntyy muun muassa ydinvoimalaitoksissa käytön aikana. Ilmaan niitä voi vapautua esimerkiksi ydinvoimalaitosten huoltotöiden aikana. Havaintojen alkuperää ei aina saada selville ja aineet ovat voineet kulkeutua Suomeen kaukaa. Imatralta havaitun Sc-46 alkuperää ei tiedetä, ja hyvin usein tämänkaltaisten pienten radioaktiivisuuspitoisuuksien lähde jääkin hämärän peittoon.
Cs-137:ää havaitaan yleisesti Suomen ulkoilmassa, sillä vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevaa laskeumaa on yhä maaperässä. Nyt havaitut hieman kohonneet Cs-137 pitoisuudet voivat edelleen olla peräisin maastopaloista Ukrainassa, kuten epäiltiin aiemmin syyskuussa tehdyissä havainnoissa, joista STUK tiedotti 18.9. Palot ovat nostaneet radioaktiivisia aineita ilmaan, ja alueen ilmaa on kulkeutunut palojen aikaan myös Suomeen.
Jatkuva säteilytilanneseuranta
STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Hiukkaskerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden pitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienet radioaktiivisten aineiden pitoisuudet, joilla ei ole merkitystä ihmisten ja ympäristön säteilyturvallisuudelle.
STUK kerää hiukkasnäytteet päivittäin Vantaalla. Muilla mittausasemilla keräys tehdään kolmesta seitsemään päivän välein. Tuloksia raportoidaan vähintään vuorokauden kestäneillä mittauksilla, normaalisti 48 tuntia, jotta näytteistä saadaan poistettua muun muassa radonista johtuvat radioaktiiviset löydökset. Tarkemmin ympäristön valvonnasta on kerrottu STUKin verkkosivustolla: https://stuk.fi/ulkoilman-radioaktiiviset-aineet
Suomessa ulkoisen säteilyn annosnopeutta valvotaan reaaliaikaisella ja kattavalla mittausasemaverkolla, johon kuuluu noin 255 mittausasemaa. Suomalaiset altistuvat niin luonnollisista kuin keinotekoisista lähteistä peräisin olevalle ionisoivalle säteilylle. Suomalaisten saama keskimääräinen vuotuinen säteilyannos (efektiivinen annos) on 5,9 millisievertiä (mSv). Yli puolet tästä (4 mSv) on peräisin huoneilman radonista.
Noin viidennes suomalaisten vuotuisesta säteilyannoksesta (1,1 mSv) aiheutuu muusta luonnon säteilystä. Kaiken kaikkiaan ympäristön keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyaltistus on merkityksettömän pieni kokonaissäteilyaltistukseen verrattuna. Säteilytilannetta Suomessa voi seurata reaaliaikaisesti osoitteessa https://stuk.fi/sateilytilanne-tanaan ja teksti-tv:n sivulla 867.
Lisätietoja:
STUKin tiedote syyskuun aiemmista havainnoista (stuk.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ylitarkastaja Tero Karhunen, p. (09) 759 88 612
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Lyhyesti STUKista
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa on noin 320 työntekijää.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
STUK:s luftinsamlare fångade radioaktivt brom18.12.2025 11:12:26 EET | Pressmeddelande
Strålsäkerhetscentralen upptäckte en ofarlig liten mängd radioaktivt brom i utomhusluften i Vanda i ett prov som samlades in den 11-12 december. Brom kan härstamma till exempel från en spårämnesmätning som har utförts korrekt i en industrifacilitet, där en radioaktiv isotop av brom har använts som spårämne.
STUKin ilmankerääjään tarttui radioaktiivsta bromia18.12.2025 11:12:26 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskus havaitsi Vantaan ulkoilmassa haitattoman pienen määrän radioaktiivista bromia joulukuun 11.-12. kerätyssä näytteessä. Bromi voi olla peräisin esimerkiksi teollisuuslaitoksessa asiallisesti tehdystä kokeesta, jossa bromin radioaktiivista isotooppia on käytetty merkkiaineena.
Radonhalten i hemmet kan inte fastställas utifrån grannbostadens mätresultat15.12.2025 11:32:26 EET | Pressmeddelande
Enligt en utredning av Strålsäkerhetscentralen kan radonhalterna variera betydligt i samma husbolags bostäder. Radonhalten är inte konstant ens i en enskild bostad. Radonbekämpningen i byggskedet av nya hus och radonsaneringen i ett senare skede fungerar länge, men uppföljningen är viktig.
Kodin radonpitoisuutta ei voi päätellä naapuriasunnon mittaustuloksesta15.12.2025 11:32:26 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskuksen selvityksen mukaan radonpitoisuudet voivat vaihdella saman taloyhtiön asunnoissa merkittävästi. Radonpitoisuus ei ole vakio edes yksittäisessä asunnossa. Uusien talojen rakennusvaiheen radontorjunta sekä myöhemmän vaiheen radonkorjaukset toimivat pitkään, mutta seuranta on tärkeää.
You cannot conclude your home’s radon concentration from the results measured in the neighbouring dwelling15.12.2025 11:32:26 EET | Press release
According to a report by the Radiation and Nuclear Safety Authority, radon concentrations may vary significantly between the dwellings within the same housing company. Radon concentration does not remain constant even in an individual dwelling. Radon prevention in the construction phase of new houses and radon mitigation measures in later stages work for a long time, but monitoring is important.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme