Säteilyturvakeskus havaitsi vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita Imatran ilman hiukkasnäytteissä
Imatralla kerätyssä pintailman hiukkasnäytteessä on havaittu vähäisiä pitoisuuksia radioaktiivista scandiumia (Sc-46) ja cesiumia (Cs-137). Pitoisuudet ovat merkityksettömän pieniä, eivätkä aiheuta säteilyvaaraa ihmisille tai ympäristölle.
Säteilyturvakeskus (STUK) havaitsi Imatralla 12.–19.9. kerätyssä pintailman hiukkasnäytteessä radioaktiivista scandiumia (Sc-46) ja cesiumia (Cs-137). Sc-46:n keskimääräinen aktiivisuuspitoisuus oli 0.9 mikroBq/m³ ja Cs-137:n 0.9 mikroBq/m³.
Radioaktiivisia aineita syntyy muun muassa ydinvoimalaitoksissa käytön aikana. Ilmaan niitä voi vapautua esimerkiksi ydinvoimalaitosten huoltotöiden aikana. Havaintojen alkuperää ei aina saada selville ja aineet ovat voineet kulkeutua Suomeen kaukaa. Imatralta havaitun Sc-46 alkuperää ei tiedetä, ja hyvin usein tämänkaltaisten pienten radioaktiivisuuspitoisuuksien lähde jääkin hämärän peittoon.
Cs-137:ää havaitaan yleisesti Suomen ulkoilmassa, sillä vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevaa laskeumaa on yhä maaperässä. Nyt havaitut hieman kohonneet Cs-137 pitoisuudet voivat edelleen olla peräisin maastopaloista Ukrainassa, kuten epäiltiin aiemmin syyskuussa tehdyissä havainnoissa, joista STUK tiedotti 18.9. Palot ovat nostaneet radioaktiivisia aineita ilmaan, ja alueen ilmaa on kulkeutunut palojen aikaan myös Suomeen.
Jatkuva säteilytilanneseuranta
STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Hiukkaskerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden pitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienet radioaktiivisten aineiden pitoisuudet, joilla ei ole merkitystä ihmisten ja ympäristön säteilyturvallisuudelle.
STUK kerää hiukkasnäytteet päivittäin Vantaalla. Muilla mittausasemilla keräys tehdään kolmesta seitsemään päivän välein. Tuloksia raportoidaan vähintään vuorokauden kestäneillä mittauksilla, normaalisti 48 tuntia, jotta näytteistä saadaan poistettua muun muassa radonista johtuvat radioaktiiviset löydökset. Tarkemmin ympäristön valvonnasta on kerrottu STUKin verkkosivustolla: https://stuk.fi/ulkoilman-radioaktiiviset-aineet
Suomessa ulkoisen säteilyn annosnopeutta valvotaan reaaliaikaisella ja kattavalla mittausasemaverkolla, johon kuuluu noin 255 mittausasemaa. Suomalaiset altistuvat niin luonnollisista kuin keinotekoisista lähteistä peräisin olevalle ionisoivalle säteilylle. Suomalaisten saama keskimääräinen vuotuinen säteilyannos (efektiivinen annos) on 5,9 millisievertiä (mSv). Yli puolet tästä (4 mSv) on peräisin huoneilman radonista.
Noin viidennes suomalaisten vuotuisesta säteilyannoksesta (1,1 mSv) aiheutuu muusta luonnon säteilystä. Kaiken kaikkiaan ympäristön keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyaltistus on merkityksettömän pieni kokonaissäteilyaltistukseen verrattuna. Säteilytilannetta Suomessa voi seurata reaaliaikaisesti osoitteessa https://stuk.fi/sateilytilanne-tanaan ja teksti-tv:n sivulla 867.
Lisätietoja:
STUKin tiedote syyskuun aiemmista havainnoista (stuk.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ylitarkastaja Tero Karhunen, p. (09) 759 88 612
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Lyhyesti STUKista
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa on noin 320 työntekijää.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Radioaktiva ämnen fortsätter att minska4.7.2025 09:57:23 EEST | Pressmeddelande
Strålsäkerhetscentralens årsrapport Strålningsövervakning av miljön i Finland berättar vilka radioaktiva ämnen som inte ursprungligen hörde till naturen som hittades år 2024, var de påträffades och i vilka mängder de förekommer i miljön.
Radioaktiivisten aineiden määrä yhä laskussa4.7.2025 09:57:23 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskuksen julkaisema Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa -vuosiraportti kertoo, mitä luontoon alun perin kuulumattomia radioaktiivisia aineita vuonna 2024 löytyi, mistä niitä löytyi ja kuinka paljon niitä ympäristössä on.
Delta i forskningen – skicka in ditt svampprov till Strålsäkerhetscentralen23.6.2025 14:58:25 EEST | Pressmeddelande
Strålsäkerhetscentralen ordnar kampanjen Svamp 2025 som pågår från juli till slutet av november. Syftet med kampanjen är att utreda halterna av radioaktivt cesium (Cs-137) i matsvampsarter och skillnader i dessa halter i olika delar av landet och i olika svamparter. Under kampanjen kan du skicka prover på matsvamp från hela landet till Strålsäkerhetscentralen.
Tule mukaan tieteen tekemiseen - lähetä ruokasieninäyte Säteilyturvakeskukseen23.6.2025 14:58:25 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskus järjestää heinäkuusta marraskuun loppuun asti kestävän Sienet 2025 -kampanjan, jossa on tarkoitus selvittää ruokasienilajien radioaktiivisen cesiumin (Cs-137) pitoisuuksia ja pitoisuuseroja maan eri osissa ja eri sienilajeissa. Kampanjan aikana on mahdollista lähettää ruokasieninäytteitä ympäri maata Säteilyturvakeskukseen.
Take part in scientific research – Submit an edible mushroom sample to the Radiation and Nuclear Safety Authority23.6.2025 14:58:25 EEST | Press release
From July until the end of November, the Radiation and Nuclear Safety Authority will organise the Mushrooms 2025 campaign, the aim of which is to examine radioactive cesium (Cs-137) concentrations and differences in concentrations in edible mushroom species in different parts of the country and in different mushroom species. During the campaign, the public can send edible mushroom samples from all over the country to the Radiation and Nuclear Safety Authority.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme