Väitös: Keliakia saattaa olla yhteydessä vaikeahoitoisen epilepsian kehittymiseen
2.10.2024 08:40:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltola havaitsi väitöstutkimuksessaan aiemmin tunnistamattoman yhteyden keliakian ja ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen vaurion välillä. Löydös saattaa avata uusia mahdollisuuksia epilepsian ruokavaliohoidoissa.
Epilepsia on monimuotoinen neurologinen sairaus, jonka hoito rajoittuu usein ainoastaan kohtausten estoon. Yli 30 %:lla epilepsiaa sairastavista ei saavuteta riittävää kohtauskontrollia lääkityksen avulla. Aikuisilla yleisin vaikeahoitoisen epilepsian muoto on ohimolohkoepilepsia, jonka merkittävin syy on hippokampuksen skleroosi eli ohimolohkon keskeisen rakenteen, hippokampuksen, hermosolujen kato ja arpeutuminen.
Tulehdusmekanismit vaikuttavat merkittävästi ohimolohkoepilepsian taudinkulkuun. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on korostettu suoliston roolia immuunivälitteisen tulehduksen välittäjänä aivoissa sekä havaittu, että keliakian esiintyvyys on odotettua korkeampaa epilepsiaa sairastavilla. Keliakia on autoimmuunisairaus, joka voi suolisto-oireiden lisäksi ilmetä myös neurologisina oireina, kuten pikkuaivojen ja ääreishermoston rappeumana.
Maria Peltola selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeahoitoisen epilepsian yhteyttä keliakiaan liittyvään autoimmuniteettiin. Lisäksi hän selvitti elimistön yleistä tulehdusreaktiota säätelevien molekyylien yhteyttä epilepsiaan. Hän löysi yllättävän yhteyden keliakiaan liittyvän autoimmuniteetin ja ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen skleroosin välillä.
– Tutkimuksen potilaista, joilla oli sekä ohimolohkoepilepsia että hippokampuksen skleroosi, viidesosalla esiintyi keliakiaan liittyvä autoimmuniteetti. Lisäksi koko tutkimuskohortissa, joka koostui 253 vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavasta potilaasta, havaittiin, että yhdeksällä prosentilla oli keliakiaan liittyvä autoimmuniteetti, Peltola kertoo.
– Tulos oli odottamaton ja viittaa siihen, että gluteenin aiheuttama immuunireaktio saattaa olla osatekijä vaikeahoitoisen epilepsian kehittymisessä ja hippokampuksen vaurioitumisessa. Kun otetaan huomioon, että hippokampuksen skleroosi on yksi merkittävimmistä vaikeahoitoisen epilepsian syistä, kaikki sitä koskevat tekijät ovat olennaisia myös epilepsian hoitoon liittyvien mahdollisuuksien kannalta, Peltola huomauttaa.
Tutkimuksen löydös voi mahdollisesti avata uusia näkymiä ruokavaliohoitojen käyttöön vaikeahoitoisen epilepsian etenemisen estämisessä, vaikka tämän osoittamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Tässä tutkimuksessa ei vielä selvitetty, miten gluteeniton ruokavalio voisi vaikuttaa taudin etenemiseen. Tällä hetkellä ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen skleroosin hoito on pääasiassa kirurginen, jolloin kohtauksia aiheuttava aivokudos poistetaan leikkauksen avulla.
Peltolan tutkimuksen perusteella keliakian seulonta vaikeahoitoisessa epilepsiassa onkin suositeltavaa, koska verikokeisiin perustuvalla seulonnalla voidaan tunnistaa epätyypillistä tai ilman suolisto-oireita esiintyvää keliakian muotoa sairastavia potilaita.
Maria Peltola on kotoisin Tampereelta. Tällä hetkellä hän työskentelee Vanhan Vaasan sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 18. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltolan neurologian alaan kuuluva väitöskirja Drug-Resistant Temporal Lobe Epilepsy with Hippocampus Sclerosis: Implications of Gluten Associated Immunity and Interleukin-6 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 18.10. 2024 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Soilu-Hänninen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria Peltola
maria.peltola@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Voiko digitalisaatio parantaa mielenterveyttä? DIGIMENT-hankkeelle kuuden miljoonan euron rahoitus11.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat nopeasti tapoja, joilla ihmiset oppivat, käyttävät palveluita ja hakevat apua. Tampereen yliopiston johtamassa DIGIMENT-tutkimuskonsortiossa selvitetään, miten digitaalisia ympäristöjä voidaan hyödyntää mielenterveyden edistämisessä, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon kehittämisessä.
Mobiilipeli aktivoi kaupunkilaiset suojelemaan uhanalaista perhosta Tampereella8.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen Nekalassa toteutettu INNATURE-luontopeli on päättynyt. Kesän aikana kaupunkilaiset etsivät ja kuvasivat Crowdsorsa-mobiilipelin avulla metsäapilaa, joka on erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin ravintokasvi. Pelaajat tekivät alueelta yhteensä noin 85 havaintoa apilan kasvupaikoista. He osallistuivat peliin vapaaehtoisesti ilman rahallista palkkiota.
Tutkimus: Naisvihamieliset verkkoyhteisöt vaikuttavat tarinoiden avulla7.9.2026 11:10:04 EEST | Tiedote
Naisvihamielinen miesten verkosto eli manosfääri pyrkii vaikuttamaan käsityksiin sukupuolesta, tasa-arvosta ja yhteiskunnasta taitavasti rakennettujen verkkotarinoiden avulla. Tampereen yliopistossa tarkastettava Matias Nurmisen väitöstutkimus osoittaa, että tunteisiin vetoavat ja verkossa tehokkaasti leviävät kertomukset vahvistavat yhteisöjen ryhmäidentiteettiä sekä voivat normalisoida antifeministisiä ja naisvihamielisiä asenteita.
Kiertotalous voi jäädä viherpesuksi rakentamisessa – väitöstutkimus paljastaa sääntelyn pullonkaulat3.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Rakennetun ympäristön kiertotalouden tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta nykyinen sääntely ja paikalliset toimintamallit eivät tue riittävästi innovaatioita. Tuomo Joensuun väitöstutkimus Tampereen yliopistosta osoittaa, että kiertotalouteen siirtyminen vaatii merkittäviä uudistuksia rakentamisen ohjauksessa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja kaupunkikehityksen käytännöissä.
Työkoneen kuljettajasta valvojaksi – MIXER-hanke kehittää ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta1.9.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät yhdessä tutkimus- ja yrityskumppaneiden kanssa, miten liikkuvat työkoneet ja niiden kuljettajat työskentelevät yhdessä lähitulevaisuudessa. Työkoneiden nopea automaatiokehitys edellyttää uudenlaisia ratkaisuja ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme