Muista huomioida kiinteistöomaisuus edunvalvontavaltuutuksessa

Jokaisella täysi-ikäisellä olisi syytä olla olemassa edunvalvontavaltakirja siltä varalta, että omia asioita ei joskus pysty itse hoitamaan. Edunvalvontavaltakirjan tekeminen valmiiksi omaan asiakirjasalkkuun helpottaa asioiden hoitamista tulevaisuudessa, koska siinä voi määritellä, kuka omia asioita hoitaa ja millä tavalla.

Vuonna 2022 alkanut Omissa käsissä -kampanja on tuonut edunvalvontavaltuutusta esille eri medioissa kertomalla sen elämää helpottavasta roolista ihmisläheisten tarinoiden avulla. Tietoa edunvalvontavaltuutuksesta on saatu eteenpäin myös yli 90 organisaatiosta koostuvan kumppaniverkoston voimin. Digi- ja väestötietoviraston luotsaaman kampanjan viimeinen osuus näkyy lokakuussa muun muassa Ylen TV1-kanavalla, sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa.

– Edunvalvontavaltuutusasioiden määrä on kasvanut virastossamme tänä vuonna huomattavasti. Vaikka määrän odotetaan kasvavan edelleen, uudet digipalvelumme tehostavat toimintaamme ja helpottavat valtuutettujen tehtäviä, kertoo viestintä- ja markkinointijohtaja Liinu Lehto Digi- ja väestötietovirastosta.

– Lämmin kiitos kumppaniverkostollemme, jonka avulla olemme voineet välittää sanomaa edunvalvontavaltuutuksesta laajalla rintamalla ympäri Suomen. Vaikka kampanjan loppuhuipennus on nyt käsillä, työ edunvalvontavaltuutuksen tunnettuuden puolesta jatkuu. Loppuvuodesta teetämme vielä tunnettuustutkimuksen, josta saamme mielenkiintoista tietoa muun muassa edunvalvontavaltuutuksen tehneiden määristä sekä asenteista valtuutusta kohtaan, Lehto lisää.

Kiinteistökauppa sujuvoituu lisäämällä maininta kiinteistöistä edunvalvontavaltakirjaan

Jos kiinteistöomaisuuden luovuttamista ei mainita edunvalvontavaltakirjassa valtuutetun tehtävissä, voivat esimerkiksi mökkikaupat viivästyä. Siksi asia kannattaa huomioida jo valtakirjaa laatiessa, vaikka kiinteistöomaisuutta ei vielä sillä hetkellä omistaisi. Myös jo olemassa olevaan edunvalvontavaltakirjaan kiinteistöasian voi päivittää niin kauan, kun valtuuttaja ymmärtää asian merkityksen.

Jos kiinteistön luovuttamista ei ole mainittu valtakirjassa, valtuuttajalle täytyy ensin määrätä edunvalvoja kauppaa varten. Määrätyn edunvalvojan pitää vielä pyytää Digi- ja väestötietovirastolta lupaa kiinteistökauppaan. Aikaa voi tässä vierähtää yhteensä useita kuukausia.

Suositukset valtakirjan sisältöön voi tarkastaa esimerkiksi Suomi.fi-oppaassa olevan tarkistuslistan avulla. Edunvalvontavaltakirjassa kannattaa ensi- ja toissijaisen valtuutetun lisäksi nimetä niin sanottu varavaltuutettu, joka ei ole esteellinen hoitamaan kiinteistökauppaa. Hän voi olla esimerkiksi ystävä tai muu luotettu henkilö.

Digitalisaatio tehostaa edunvalvontavaltuutusten käyttöönottoa

Digi- ja väestötietoviraston uudessa Edunvalvonnan asiointipalvelussa on lokakuussa otettu käyttöön mahdollisuus laatia omaisuusluettelo sähköisesti. Omaisuusluettelon tekeminen on edunvalvontavaltuutetun ensimmäinen tehtävä: tiedot valtuuttajan omaisuudesta on koottava kolmen kuukauden kuluessa valtuutetun tehtävän alkamisesta.

Aiemmat panostukset digikehitykseen ovat jo tuottaneet tulosta. Keväällä käyttöönotettu verkkolomake ja uusi taustateknologia tehostivat edunvalvontavaltuutusten vahvistamista huomattavasti, kun esimerkiksi kirjaamiseen aiemmin käytetty puolituntinen voidaan nyt käyttää muihin tehtäviin. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa vahvistamishakemuksista tehtäisiin Digi- ja väestötietovirastoon jatkossa sähköisesti. Nyt jo 40 prosenttia hakemuksista saapuu virastoon paperin sijaan verkkolomakkeella.

Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, joka tehdään etukäteen siltä varalta, että ei itse kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden takia. Valtuutuksen tekijä eli valtuuttaja määrittää edunvalvontavaltakirjaan luottohenkilönsä eli valtuutetun ja asiat, joita tämä saa hoitaa. Asiat voivat liittyä esimerkiksi omaisuuteen tai terveyteen. Valtakirja säilytetään itsellä tallessa tai annetaan valtuutetulle säilytettäväksi. Valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt. Sen jälkeen valtuutettu saa hoitaa valtuutukseen kuuluvia asioita. Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin se, että henkilöllä on Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja. Valtuutus on sujuvampaa ja joustavampaa, kun taas edunvalvojan toiminta on valvotumpaa. Tutustu edunvalvontavaltakirjan laatimiseen Suomi.fi-oppaassa Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa neuvovat muun muassa pankit, asianajo- ja lakiasiaintoimistot sekä oikeusaputoimistot.