Tanssikokemus näkyy tanssiteoksen katsojien aivotoiminnassa
2.10.2024 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tanssiteoksen katsojien aivotoimintaa tutkittiin aidossa teatteriympäristössä ensimmäistä kertaa maailmassa.

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, mitä tanssiesityksen katsojien aivotoiminnassa tapahtuu, kun mittaukset tehdään aidossa teatteriympäristössä. He kutsuivat teatteriin katsojia, joilla oli pitkä kokemus joko tanssista tai musiikista, ja maallikoita, eli katsojia, joilla ei ollut erityistä taustaa tanssissa tai musiikissa.
Katsojien aivotoimintaa mitattiin EEG:llä samalla kun he seurasivat espanjalaisen Iron Skulls Companyn nykytanssia ja break dancea yhdistävää tanssiduettoa Un ultimo recuerdo.
Kokeneet tanssijat reagoivat tanssiesitykseen maallikoita voimakkaammin
Tulokset osoittivat, että kokemus tanssimisesta näkyy tanssiesityksen katsojien aivotoiminnassa. Tanssiteosta katsoessa kokeneilla tanssijoilla oli voimakkaampaa matalataajuista theta-synkronisaatiota kuin maallikoilla.
Tanssikokemus vaikuttaa aivotoimintoihin, jotka liittyvät liikkeen kuvitteluun mielessä, monen aistiärsykkeen yhdistämiseen samanaikaisesti (musiikin kuuntelu ja tanssin katsominen) ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Muusikoilla taas oli maallikoihin verrattuna enemmän theta-taajuuttakin matalampaa delta-synkronisaatiota tanssiesitystä katsoessa. Tämä liittyy mahdollisesti muusikoiden harjaantuneeseen kykyyn havaita rytmillistä kehojen liikettä.
Tanssin katsominen aidossa teatterissa on ainutlaatuista aivoillemme
Tanssiesityksen katsomisen vaikutusta aivotoimintaan on aiemmin tutkittu niin, että koehenkilöt katsoivat tanssia yksin videolta aivotutkimuslaboratoriossa.
Nyt aidossa teatteriympäristössä tehty tutkimus osoittaa, että tanssiesityksen seuraaminen täydessä katsomossa aktivoi aivoja laajemmin kuin yksin videolta katsottu tanssi.
– Vuorovaikutuksemme siirtyessä yhä voimakkaammin verkkoalustoille ja virtuaaliseen maailmaan on tärkeää tietää, että todellisessa maailmassa tapahtuvat kohtaamiset ovat ainutlaatuisia – myös aivoillemme, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Hanna Poikonen.
Tutkimustulokset korostavat myös aikaisemman luovan liikkumisen taustan roolia katsomiskokemuksessa.
– Jos olemme harjoittaneet omia kehollisia taitojamme, saatamme ymmärtää paremmin myös toisten ihmisten kehonkieltä, mikä tekee sosiaalisesta vuorovaikutuksesta sulavampaa, Poikonen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijan yhteystiedot: Hanna Poikonen, puhelin +358 40 734 8028, hanna.poikonen@gess.ethz.ch
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
- Katso video tutkimusaineiston keräämisestä
- Alkuperäinen artikkeli: Poikonen H, Tervaniemi M, Trainor L. Cortical oscillations are modified by expertise in dance and music: Evidence from live dance audience. Eur J Neurosci. 2024 Sep 15. doi: 10.1111/ejn.16525. Epub ahead of print. PMID: 39279232.
- Tiedote Helsingin yliopiston verkkosivuilla
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa19.11.2026 10:36:32 EET | Tiedote
Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme