Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet – jo viidenneksellä toimeentulo niukkaa

Toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa opiskelevilla. Toimeentulon niukkuus ja epävarmuus on kuitenkin edelleen yleisempää ammattikorkeakouluopiskelijoilla (24 %) kuin yliopisto-opiskelijoilla (15 %).

Tulokset selviävät THL:n toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT). Tutkimus toteutettiin keväällä 2024. Siihen osallistui 3 600 18–34-vuotiasta opiskelijaa korkeakouluista ympäri Suomen. 

Tutkimuksessa 24 prosenttia opiskelijoista ilmoitti pelänneensä ruokansa loppuvan rahanpuutteen vuoksi ja 18 prosenttia kertoi joutuneensa tinkimään lääkkeiden ostosta. Kokemukset olivat ammattikorkeakouluopiskelijoilla selvästi yleisempiä kuin yliopisto-opiskelijoilla. 

Tulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä tutkimuksissa on havaittu nuorten aikuisten osalta koko väestössä.

"Opiskelijoiden lisääntyneiden taloudellisten vaikeuksien taustalla on varmasti useita tekijöitä", kertoo johtava tutkija Laura Kestilä. "Korkean inflaation myötä nousseet kuluttajahinnat ja korot ovat vaikuttaneet usein pienituloisten opiskelijoiden arkeen ja toimeentulon riittävyyteen. Tilannetta ovat todennäköisesti pahentaneet asumisen tukiin kohdistuneet leikkaukset, ja ne vaikeuttanevat opiskelijoiden toimeentuloa entisestään jatkossa."

"Monet opiskelijat nostavat opintolainaa. Suurin osa käyttää sitä arjen välttämättömien menojen kattamiseen. Lainapainotteinen toimeentulo voi lisätä taloudellista epävarmuutta, erityisesti niillä, joilla ei ole varmoja työllistymisnäkymiä valmistumisen jälkeen", Kestilä lisää.

Suurin osa opiskelijoista kokee päivittäisen elämänsä turvalliseksi, mutta monilla on heikko tulevaisuudenusko

Suurin osa korkeakouluopiskelijoista kokee päivittäisen elämänsä hyvin turvalliseksi. Miehistä 88 prosenttia ja naisista 79 prosenttia kokee näin. Iän myötä turvallisuuden kokemus kuitenkin heikkenee hieman.

Opiskelijoista 16 prosenttia ei suhtaudu tulevaisuuteensa luottavaisesti. Miehillä tämä osuus lisääntyy tasaisesti iän myötä.

”Tulokset voivat kertoa esimerkiksi hyvinvoinnin ja toimeentulon vaikeuksista ja niihin liittyvistä huolista, erityisesti huomioiden viime vuosien monet kriisit”, kertoo tutkimusprofessori Sakari Karvonen. 

”Nuorten aikuisten näköalattomuuden ja toivottomuuden kokemukset ovat huolestuttavia signaaleja koko yhteiskunnan kannalta. Tulevaisuudenuskon vahvistamiseksi tulisi ainakin varmistaa, että nuorilla on riittävät puitteet vakaan arjen ylläpitämiseksi. On myös vahvistettava nuorten kykyä sietää tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta”, Karvonen jatkaa. 

Raportoimme korkeakouluopiskelijoiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä laajasti syksyn aikana 

Julkaisemme Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) tuloksia laajasti syksyn aikana. Osasta tuloksia tiedotamme yhdessä YTHS:n kanssa. Tulokset ovat saatavilla sukupuolittain, ikäryhmittäin ja korkeakoulusektoreittain.

Tulokset antavat monipuolisen kuvan opiskelijoiden terveydestä, hyvinvoinnista, opiskelukyvystä ja terveyspalveluista sekä niissä tapahtuneista muutoksista. 

Lähde:

Toimeentulo ja velkaantuminen, KOTT 2024 -verkkoraportti 

Turvallisuus ja tulevaisuus, KOTT 2024 -verkkoraportti 

KOTT-tutkimuksen tulokset taulukkoina (täydentyy syksyn aikana) 

Lisätietoja:

Laura Kestilä 
johtava tutkija
THL
puh. 029 524 8795
etunimi.sukunimi@thl.fi

Sakari Karvonen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7449
etunimi.sukunimi@thl.fi

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)