Tampereen yliopisto aloittaa ensimmäisenä Suomessa talotekniikan yliopisto-opetuksen
Tampereen yliopisto aloittaa vuonna 2025 ensimmäisenä Suomessa talotekniikan diplomi-insinööriopinnot. Talotekniikan koulutuksen tavoitteena on edistää hiilineutraalisuutta, energiatehokkuutta ja parantaa sisäilmaa. Koulutuksen avulla valmistuu innovatiivisia ammattilaisia, joilla on tarvittava osaaminen rakennetun ympäristön vihreään siirtymään.

Nopea teknologinen kehitys ja kiihtyvä digitalisaatio haastavat rakennusalaa uudistumaan. Samalla talotekniikan merkitys kasvaa hiilineutraalisuus- ja energiatehokkuustavoitteiden myötä. Rakennusala on murroksessa, jossa yhteistoiminnalliset hankkeet lisääntyvät ja älykkäät rakennukset vaativat talotekniikan suunnittelijoilta ja urakoitsijoilta entistä vahvempaa roolia.
Yliopistotasoinen koulutus tarjoaa syvällisen ymmärryksen uusista teknologioista ja edistää tutkimusta ja kehitystä alalla. Tampereen yliopiston uuden koulutuksen ansiosta alalle valmistuu jo muutaman vuoden päästä talotekniikkaan erikoistuneita rakennustekniikan diplomi-insinöörejä, joilla on kykyä innovoida ja kehittää teknologioita, hallita kokonaisuuksia ja johtaa vaativia projekteja.
Tampereen yliopistossa talotekniikan teollisuusprofessorina työskentelevän Piia Sormusen mukaan rakentamisen alalla odotetaan uutta talotekniikan koulutusohjelmaa kuin kuuta nousevaa.
– Talotekniikan koulutuksella varmistamme, että rakennusala ja rakennettu ympäristö pystyvät vihreään siirtymään ja hiilineutraalisuuden edistämiseen sekä takaamaan rakennusten käyttäjien viihtyvyyden, terveyden ja turvallisuuden myös tulevaisuudessa, sanoo Sormunen.
Sormunen korostaa, että uusi koulutus mahdollistaa talotekniikan projektinjohto-osaamisen kasvattamisen niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin teollisuudessakin.
Tällä hetkellä talotekniikkaa voi opiskella yli kymmenessä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Erillisiä aineita, kuten esimerkiksi energiatekniikkaa on voinut opiskella yliopistoissa Tampereella ja Lappeenrannassa ja LVI-järjestelmien suunnittelua Aalto-yliopistossa.
Tampereella opintoihin valitaan 20 talotekniikan opiskelijaa lukuvuonna 2025–2026. Opinnot ovat avoinna esimerkiksi talotekniikasta amk-insinööreiksi tai yliopistosta soveltuvalta alalta tekniikan kandidaatiksi valmistuneille.
– Lähtötilanne on, että talotekniikkaa opetetaan osana rakentamistalouden syventymisvaihtoehtoa. Kehitämme kuitenkin opetusta koko ajan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin, Sormunen lupaa.
Sormunen koordinoi myös tutkijoiden ja yritystoimijoiden Talotekniikka 2030 -yhteistyöhanketta, jonka visiossa korostuu talotekniikan rooli vastuullisessa rakentamisessa.
Talotekniikan yliopistokoulutus tukee myös Suomen taloudellista kasvua ja kilpailukykyä. Koulutetut ammattilaiset voivat auttaa suomalaisia yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä kansainvälisillä markkinoilla ja edistää kestävää kehitystä.
Talotekniikan opintosuunta julkistettiin Kiinkon järjestämässä Talotekniikka NEXT -tapahtumassa Helsingissä 1. lokakuuta 2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia Sormunen
050 476 6731
piia.sormunen@tuni.fi
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme