Hirvieläinjahdit vauhdittuvat syksyn edetessä
Hirvenmetsästys pääsee täyteen vauhtiin lokakuussa. Metsästys vähentää riistakolareita sekä tuottaa elämyksiä ja riistalihaa. Hirvieläimet ovat Suomen tärkeimpiä riistaeläimiä ja niiden metsästykseen osallistuu jopa 125 000 metsästäjää.
Hirvenmetsästys jatkuu Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella lauantaina 5.10.2024, ja samaan aikaan varsinainen hirven metsästysaika alkaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla maassa varsinainen hirven metsästysaika alkaa 12.10.2024. Valkohäntäpeurojen metsästys alkoi jo syyskuussa.
Hirvenmetsästys alkoi Lapissa sekä Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa ja päättyi 21. päivä alkaneeseen kiimarauhoitukseen. Muualla maassa hirveä on saanut metsästää vahtimalla pellolta syyskuun alusta. Varsinaisen metsästysajan alkaessa myös muut metsästysmuodot tulevat sallituiksi. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2025. Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkoi koko maassa 28.9.2024 ja päättyy 15.2.2025.
Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 34 007 hirven, 59 035 valkohäntäpeuran, 674 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.
Hirvenmetsästys tuottaa riistalihaa ja elämyksiä
-Metsästys on ikiaikainen tapa hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ja hankkia ravintoa. Viime metsästyskaudella hirvieläinsaalis oli noin 4,3 miljoonaa kiloa luullista hirvenlihaa ja noin 2 miljoonaa kiloa luullista valkohäntäpeuranlihaa, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Vaikka suuri osa riistanlihasta kulutetaan metsästäjien ja heidän lähipiirinsä talouksissa, tulee lihaa myyntiin myös kuluttajamarkkinoille, jossa on riistalihalle kysyntää. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että riistaliha on eettisin ja ilmastokestävin liha, ja 57 prosenttia haluaisi syödä enemmän riistaa.
Saaliin lisäksi metsästys tuottaa virkistystä ja hyvinvointia suurelle joukolle suomalaisia. Hirvieläinten metsästykseen osallistuu Suomen 300 000 metsästäjästä lähes puolet.
-Viime metsästyskaudella pelkästään hirvenmetsästykseen käytettiin noin 600 000 henkilötyöpäivää, Körhämö sanoo.
Monella paikkakunnalla hirvijahti kokoaa ihmisiä yhteisen harrastuksen äärelle ja saa kaupunkeihin muuttaneita metsästäjiä palaamaan jahtipäivinä synnyinseuduilleen.
Metsässä liikkuminen on turvallista
Metsässä liikkuminen on turvallista myös hirvenpyynnin vilkkaimpina viikkoina. Hirvieläinten metsästys on tarkoin säänneltyä ja metsästyksenjohtaja johtaa kunkin seurueen metsästystä turvallisuudesta huolehtien.
- Tarkoin organisoitu hirvenmetsästys tekee luonnossa liikkumisen turvalliseksi myös muille syksyisestä luonnosta nauttiville, Körhämö sanoo.
Jos ulkoilija kohtaa oransseihin huomioväreihin pukeutuneita metsästäjiä, kannattaa poiketa juttusilla ja tiedustella jahtisuunnitelmia. Tiedonvaihto lisää turvallisuutta ja tekee kaikkien harrastuspäivästä mukavan.
Hirvieläinten kannansäätely metsästyksellä on tärkeä keino ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia liikenteessä.
Jos maantien varressa näkyy kyltti, jossa ilmoitetaan hirven metsästyksen olevan käynnissä, kannattaa alentaa ajonopeutta ja tarkkailla tien pientareita, esimerkiksi tielle eksyvän koiran varalta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jani KörhämöRiistapäällikkö, Pohjois-Häme
Puh:029 431 2281jani.korhamo@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Kutsu medialla: Karhuvahinkojen ennaltaehkäisy – esittelyssä karhunkestävä roska-astia1.4.2025 08:40:00 EEST | Kutsu
Tervetuloa Ylämyllylle Liperiin kuulemaan ajankohtaista tietoa karhuvahinkojen ennaltaehkäisystä. Kevään edetessä ensimmäiset karhut ovat heränneet talviuniltaan ja etsineet ravintoa läheltä ihmisasutusta, myös roska-astioita tonkimalla. Medialle tarkoitetussa tilaisuudessa esitellään karhunkestävä roska-astia, joka on yksi kehitteillä oleva keino ehkäistä karhujen hakeutumista asutuksen läheisyyteen ravinnon perässä.
Den tidiga våren väcker björnarna – så skyddar du biodlingen mot skador19.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Björnarna börjar vakna ur vintersömnen, och hungriga individer kan orsaka skador på biodlingar. Det effektivaste skyddet är elstängsel, vars funktion är viktig att säkerställa inför våren. Biodlare kan beställa stängseltillbehör avgiftsfritt.
Aikainen kevät herättää karhut – näin suojaat mehiläistarhasi vahingoilta19.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Karhut heräilevät talviuniltaan, ja nälkäiset yksilöt voivat aiheuttaa vahinkoja mehiläistarhoille. Tehokkain suojakeino on sähköaita, jonka toimivuus on tärkeää varmistaa kevään kynnyksellä. Mehiläistarhaajat voivat tilata aitatarvikkeet maksutta.
Färre fällda rådjur och hjortar än tidigare år6.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Jakten på vitsvanshjort och rådjur avslutades i mitten av februari. Bytet i hela landet blev cirka 48 000 vitsvanshjortar och cirka 14 300 rådjur.
Peuroja ja kauriita saaliiksi aiempaa vähemmän6.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi helmikuun puolivälissä. Koko maassa saaliiksi saatiin noin 48 000 valkohäntäpeuraa ja noin 14 300 metsäkaurista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme