Elinkeinoelämä: EU-politiikan johtotähdeksi talouden kasvu - yhteistä investointirahoitusta on vahvistettava
2.10.2024 12:30:00 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
EK:n näkemyksen mukaan seuraavan EU-komission tärkein tehtävä on kilpailukyvyn parantaminen. Vihreästä siirtymästä on tehtävä kasvun moottori. Investointirahoituksen valmistelussa juna liikkuu jo vauhdilla. Suomen on vaikutettava nyt sen puolesta, että EU-tason rahoitus tulee perustumaan aitoon kilpailuun. Suomi pärjää, kun rahoitus kohdistuu yritysten parhaille hankkeille. EK:n tuoreissa kyselytuloksissa korostuu Suomen yrityskentän toive EU:n sujuvammasta sääntelystä ja raportointivelvoitteiden kohtuullistamisesta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkisti odotuksiaan komission seuraavaan työohjelmaan samalla kun järjestö juhlisti viiden vuosikymmenen mittaista vaikuttamistyötä Brysselissä – Suomen elinkeinoelämä perusti oman toimiston Brysseliin vuonna 1974.
Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin uuden komission isot suuntaviivat vastaavat hyvin EK:n tavoitteita, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
”Erinomaista on kilpailukyvyn ja investointien aiempaa voimakkaampi korostaminen sekä niiden linkittäminen vihreään siirtymään. Myös puolustusteollisuuden ja varautumisen vahvistaminen on tärkeää. Sisämarkkinoiden vahvistamisessa on syytä huomioida myös palvelukaupan kasvupotentiaali, jolla on positiivinen vaikutus Euroopan työllisyyteen. Ratkaisevaa on kuitenkin se, millä keinoin tavoitteet aiotaan toteuttaa. Tässä on vaikuttamisen paikka”.
Huolia Häkämiehen mukaan liittyy erityisesti kilpailu- ja valtiontukipolitiikkaan. Vihreiden investointien houkutteluun on pakko löytää EU-tason ratkaisu, jotta vältetään ylilyönnit jäsenmaiden välisessä valtiontukikilpailussa.
Keskiössä puhtaan teollisuuden ohjelma Clean Industrial Deal
Kasvukäänteen onnistumisen kannalta EK pitää erityisen merkittävänä Clean Industrial Deal -ohjelmaa, joka läpileikkaa Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta keskeisiä osa-alueita.
Clean Industrial Dealin keskeistä sisältöä tulee olemaan vihreiden investointien voimakas kiihdyttäminen ja sitä koskevien rahoitusratkaisujen kehittäminen. Suomella on erinomaiset edellytykset tällaisten investointien kotiuttamiseksi. Investointirahoituksen juna liikkuu jo, eikä Suomessa kannata Häkämiehen mukaan jumittua pelkkään yhteisvelkakysymykseen:
”Olennaista on se, että tulevan rahoituksen pelisäännöt ja ennen kaikkea jakoperusteet saadaan viritettyä mahdollisimman fiksusti, Euroopan kilpailukykyä aidosti vahvistaen.”
Investointirahoituksen jakoperusteiden osalta EK ajaa kahta tavoitetta:
- Rahoitusta tulisi kohdentaa suoraan yrityksille ja niiden investointihankkeille - ei jäsenmaille korvamerkittynä esimerkiksi niiden BKT-osuuksien mukaisesti.
- Rahoituksen saaminen pitää ratkaista kilpailullisesti: parhaat hankkeet voittakoot. Kun yritykset kilpailevat rahoituksesta hankkeittensa aidon innovatiivisuuden perusteella, on Suomella mahdollisuudet päästä saamapuolelle.
Rahoituksen osalta EK odottaa EU:lta myös selkeää suunnitelmaa Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi sekä sodan aikana että sen jälkeen. Järjestö esittää EU-tasolle konsortiomallia, jonka avulla eurooppalaiset yritykset saataisiin laajasti mukaan jälleenrakentamiseen. Näitä kestäviä eurooppalaisia jälleenrakennusratkaisuja tarvitaan tukemaan Ukrainan tietä kohti EU-jäsenyyttä.
Sääntely on toimeenpantava kilpailukykyä ja tuottavuutta parantaen
Digitalisaatiosta, datasta, tekoälystä ja muista uusista teknologioista on saatava irti enemmän tuottavuus- ja kasvuhyötyjä. Avainasemassa on digisääntelyn viisas toimeenpano. Massiivinen regulaatio on hidastuttanut teknologian ja talouden kehitystä Euroopassa, mihin myös Draghin raportissa kiinnitetään huomiota. Siksi Suomella on aihetta iloita komissaari Henna Virkkusen painavasta salkusta. Poliittisesti kokeneen ja kunnianhimoisen komissaarin johdolla Euroopalla on edellytykset lähteä rakentamaan teknologista edelläkävijyyttä.
Paremman sääntelyn rima on nostettava korkealle kautta linjan. Raportointivelvoitteiden karsiminen on EK:n kyselytulosten mukaan Suomen yrityskentän suosittama ykköskeino EU:n kilpailukyvyn nostamiseksi, huomauttaa Häkämies:
”On tärkeää tarttua von der Leyenin aloitteeseen, jonka mukaan EU haluaa vähentää yritysten raportointivelvoitteita neljänneksellä ja pk-sektorin osalta jopa 35 prosentilla. Tätä tavoitetta on lähdettävä toteuttamaan konkreettisella, mitattavalla ja tuloksia tuovalla tavalla”.
Suomalaisen yrityskentän ykkösprioriteettina sujuvampi sääntely
Selvitimme yrityskyselyn avulla Suomen työnantajakentän odotuksia lähivuosien EU-politiikkaan:
- Euroopan kilpailukyvyn parantamisen ylivoimaisesti tärkeimpänä keinona yritykset näkevät yritysmyönteisen sääntelyn ja raportointivelvoitteiden vähentämisen (yli 60 prosenttia vastaajista piti tärkeänä).
- Euroopan globaalin investointivetovoiman vahvistamisen keinoista sai eniten kannatusta luvituksen ja muun viranomaisasioinnin sujuvoittaminen (65 prosenttia vastaajista piti tärkeänä). Toiseksi tärkeimpänä investointivetovoiman vahvistajana pidettiin EU:n lainsäädännön ennustettavuutta (50 prosenttia).
- 95 prosenttia yrityksistä arvioi, että Suomen on vaikutettava EU-sääntelyyn aktiivisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa. 92 prosenttia pitää tärkeänä, että Brysselin EU-virkoihin saadaan riittävästi suomalaisia turvaamaan Suomen olojen tuntemusta ja tiedonkulkua.
Yrityskyselyyn vastasi 430 yritystä syyskuussa 2024. Tutustu tuloksiin infografiikkana.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä (tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097).
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
KUTSU 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista3.2.2026 14:53:05 EET | Tiedote
KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi
Uudistetaan EU:n päästökauppa kohti vuotta 2040 – päästöt alas kilpailukyky turvaten3.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040. Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki: ”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmas
EU ja Intia saivat kauppaneuvottelut onnistuneesti maaliin27.1.2026 12:00:58 EET | Tiedote
EU ja Intia ovat päässeet tänään sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta, joka ajaa monella tapaa Euroopan ja Suomen viennin etua. Eurooppalaisen viennin odotetaan tuplaantuvan Intiaan. Intian jättimarkkinoiden kysyntä kasvaa Suomen vahvuusalueilla kuten energiaratkaisuissa, digitalisaatiossa ja muissa teknologioissa. Neuvottelutulos on EK:n arvion mukaan iso onnistuminen EU-komissiolta. Vaikka sopimuksen toimeenpano onkin vielä monen askeleen takana, on näköpiirissä paljon hyötyjä ja markkinamahdollisuuksia, arvioi EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma: ”Intia suojaa korostetun vahvasti omia markkinoitaan. Yritysten kannalta EU-Intia-kauppasopimuksen näkyvin vaikutus on tullien aleneminen yli 90-prosenttisesti, mikä hyödyttää myös Suomelle tärkeitä korkean osaamisen aloja. Helpotusta odotetaan myös Intian tullausvaatimuksiin, jotka ovat erittäin raskaita ja byrokraattisia.” Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa alhaisempia kustannuksia, parempaa kilpailuasetelm
EK:n Suhdannebarometri: Elpyminen jäi loppuvuonna vähäiseksi – lähikuukausille kohtalaisia kasvuodotuksia27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
EK:n tammikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteissa ei tapahtunut viime vuoden lopulla suuria muutoksia. Elpymistä suhdannekuopan pohjalta on tapahtunut lähinnä teollisuudessa, mutta kaikkien päätoimialojen tämänhetkinen tilanne on keskimääräistä heikompi.
Suomen ja Kiinan elinkeinoelämä kohtaa Pekingissä pääministeri Orpon vierailun yhteydessä26.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon Kiinan-vierailun yhteydessä järjestetään tänään 26.1. maittemme välinen elinkeinoelämän tapaaminen. Yhteisen innovaatiokomitean puitteissa keskustellaan yli 50 yritysedustajan kesken kahdenvälisten kauppasuhteiden kehittämisestä, kuten suomalaisyritysten kohtaamista markkinamahdollisuuksista ja -esteistä. Esille tulee yhteistyö muun muassa vihreässä siirtymässä ja teollisuuden uudistamisessa. EK:ta Pekingissä edustaa kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori. Elinkeinoelämän keskustelut käydään Pekingissä yhteisen innovaatiokomitean puitteissa: Suomi-Kiina innovatiivinen liiketoimintakomitea on perustettu vuonna 2017 presidenttien Xi ja Niinistö aloitteesta ja sen suomalaisena puheenjohtajana toimii Kone Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin. Komitean yhteistyötä koordinoivat Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö sekä Kiinassa kauppaministeriö MofCom ja teollisuusjä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme