Kasvien monimuotoisuuden lisääminen maataloudessa voi edistää maaperän hiilen varastoitumista ilman sadon heikkenemistä
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kasvien monimuotoisuuden lisääminen maataloudessa voi kasvattaa kasvien biomassaa ja parantaa mikrobien vuorovaikutusta – nämä molemmat edistävät maaperän hiilen varastoitumista, eivätkä vaikuta sadon määrään.

Tutkimuksessa selvitettiin, että voiko peltoekosysteemin kasvidiversiteettiä lisäämällä vaikuttaa maaperän mikrobiyhteisöiden rakenteeseen ja toimintaan maaperän hyvinvoinnin ja hiilensidonnan edistämiseksi. Erityisesti kokeessa seurattiin kuinka juuristomikrobien kasvu, monimuotoisuus ja yhteisörakenne reagoivat kasvilajeihin.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että kasvien monimuotoisuuden edistäminen maataloudessa voisi olla tehokas strategia hiilen varastointiin, joka auttaa kehittämään kestävämpää maatalouspolitiikkaa Euroopan unionissa, sanoo tutkimuksen johtaja professori Anna-Liisa Laine Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkijoiden mukaan maatalouden pinta-alan laajentuminen on johtanut maaperän hiilen vähenemiseen, ja tämän ongelman ratkaiseminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
– Käytännössä jopa pieni parannus pellon hiilensidontakyvyssä voi olla merkittävä, sillä globaalisti suuri osa maapinta-alasta on valjastettu ruuantuotannon käyttöön, pohtii Laine.
Tutkimus toteutettiin Viikin kampuksen tutkimuspelloilla tehdyssä poikkeuksellisen laajassa biodiversiteettikokeessa, jossa koeviljana oli ohra. Tutkijat selvittivät myös, kuinka ohran seuralaislajit puna-apila, sinimailanen ja sikuri, vaikuttavat ohran satoisuuteen, sillä sato ei saa vaarantua peltoekosysteemien kestävyyden kustannuksella. Ohraa kasvatettiin joko yksin tai yhden, kahden, neljä tai kahdeksan seuralaislajin kanssa koeruuduissa.
Ekologiassa kasvien lajimäärän ja ekosysteemitoimintojen kuten maaperän hiilensidonnan välillä on jo aikaisemmin kokeellisesti osoitettu olevan positiivinen suhde. Peltoekosysteemi poikkeaa kuitenkin huomattavasti luonnonkasviyhteisöä mukailevasta kokeesta, koska siellä on yksi valtalaji. Tutkijat yllättyivät kuinka nopeasti maaperän mikrobit reagoivat positiivisesti kasvien monimuotoisuuteen, vaikka ohra oli koeruuduissa valtalaji.
Miten viljelijät voivat kasvattaa monimuotoisuutta omilla pelloillaan?
Apiloiden käytöllä viljojen aluskasvina on jo pitkät perinteet, mutta nyt tehty koe tuo aivan uutta tietoa siitä kuinka maaperäprosessit reagoivat kun aluskasvien monimuotoisuutta lisätään jopa kahdeksaan lajiin. Käytännössä kahdeksan lajin lisääminen peltoekosysteemiin voi olla haastavaa, mutta jo neljän lajin lisäys tuotti toivottuja vasteita.
Laine muistuttaa, että aluskasvit kilpailevat tilasta, valosta ja ravinteista viljelykasvien kanssa, Niiden tiheydet täytyy pitää riittävän alhaisina, ettei tämä kilpailutilanne heijastu kasvuun ja satoon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiAnna-Liisa LaineProfessori
Puh:0504484430anna-liisa.laine@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme