Työterveyslaitos

Todennäköinen työuupumus on lisääntynyt

2.10.2024 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote

Jaa

Suomalaisten työhyvinvointi ei ole lähtenyt parempaan suuntaan. Jo joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut – ja vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee edelleen joka neljättä. Oireista ovat yleistyneet erityisesti kognitiiviset häiriöt ja kyynistyneisyys työssä. Runsaasti etänä työskentelevistä joka kolmas koki itsensä yksinäiseksi.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 2.10.2024 

Suomalaisten työhyvinvoinnissa ei näy käännettä parempaan, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus. 

– Vaikka suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää, työhyvinvoinnin heikkenevä trendi on ollut kokonaisvaltainen. Se näkyy sekä halussa että kyvyssä tehdä työtä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Tutkimuksessa havaittu kehitys ei ole dramaattista, mutta se näkyy johdonmukaisesti lähes kaikilla työhyvinvoinnin mittareilla. Suurin heikentyminen tapahtui jo koronapandemian aikana.

– Työn imun tasossa ei ole juhlimista. Jos kerran viikossa on kiva mennä duuniin ja kokee työnsä tärkeäksi, niin työ ei ole enää voimavara, joka kantaa arjessa, Jari Hakanen sanoo.

Jo joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut

Edelleen noin joka neljännellä suomalaisella on kohonnut riski työuupumukseen tai todennäköinen työuupumus. Seurantatutkimuksen mukaan tämän ryhmän sisällä todennäköisesti työuupuneiden osuus on kasvussa. Vuonna 2019 todennäköisesti työuupuneita oli 6 prosenttia vastaajista, kesällä 2024 kerätyssä aineistossa jo 10 prosenttia.

– Todennäköisesti työuupunut voi vielä olla työssä, mutta hän kokee jatkuvasti työuupumusoireita. Selvitäkseen töistä hänen on ponnisteltava entistä enemmän, ja muu elämänlaatu kärsii. Havaittu kasvu on huolestuttavaa, koska juuri tässä ryhmässä on suurin riski joutua pitkillekin sairauslomille kohtuuttoman työkuormituksen takia, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Tutkimusryhmä havaitsi, että todennäköinen työuupumus on kasvanut erityisesti esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivilla. Määrä on kolminkertaistunut verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. 

– Suuntaus on pysäyttävä. Työn muutokset ovat haastaneet johtamistyötä uudella tavalla viime vuosina. Samalla havaitsemme, että johtajien toiveikkuus oman työnsä tulevaisuudesta on heikentynyt. Onkin tärkeää, että myös johtajat saavat työhönsä riittävästi tukea, Janne Kaltiainen sanoo.

Myös nuorilla alle 36-vuotiailla todennäköinen työuupumus on kaksi kertaa yleisempää kuin vuonna 2019.

Runsaasti etätyötä tekevistä joka kolmas on yksinäinen

Työuupumusoireista ovat kasvaneet erityisesti kognitiiviset häiriöt ja kyynistyneisyys työssä. Kognitiiviset häiriöt ovat yleisempiä etä- ja hybridityötä tekevillä kuin pelkkää lähityötä tekevillä. Etätyössä korostuu myös työssä tylsistyminen. 

– Puoli Suomea hehkuttaa joustavuutta etätyössä. Etätyön vahvuus onkin pienemmässä kuormituksessa työmatka-ajan säästyessä. Tämänhän pitäisi näkyä työhyvinvoinnin nousuna, ja monien etätyötä tekevien subjektiivinen kokemus on myönteinen. Näyttää kuitenkin siltä, että etätyön hintana menetetään meille kaikille tärkeitä myönteisiä voimavaroja ja seurauksena onkin heikentynyt työhyvinvointi, Jari Hakanen sanoo. 

Työajastaan yli 75 prosenttia etänä työskentelevillä on muita enemmän yksinäisyyttä: heistä 34 prosenttia koki itsensä yksinäiseksi. Kaikista vastaajista yksinäisyyttä kokee 28 prosenttia, enintään puolet ajasta etänä työskentelevistä 26 prosenttia ja lähityössä 25 prosenttia. 

– Yksinäisyyden kokemuksissa havaittiin kasvua viime vuoteen. Tämä on onneksi asia, jota voidaan torjua myös työpaikoilla esimerkiksi mahdollistamalla kohtaamisia, joissa tulemme nähdyiksi ja arvostetuiksi, sanoo Janne Kaltiainen.

Lisääntyvä epävarmuus kuormittaa työntekijöitä

Miten Suomi voi? -tutkimus tarjoaa näkymän myös työhyvinvointiin vaikuttaviin kuormitustekijöihin ja voimavaroihin. 

Tulosten mukaan työssä on paljon hyvinvointia edistäviä voimavaroja, kuten pystyvyyden kokemusta ja reilua kohtelua. Itsenäisyys työssä on lisääntynyt, mutta toiveikkuus vähentynyt.

Tyypillisin kuormitustekijä on epävarmuus oman työn tulevaisuudesta, ja se on myös aiempaa yleisempää. Myös byrokratiavaatimukset ja tunnetyö ovat lisääntyneet.

– Se, millaisia odotuksia meillä on tulevaisuuttamme kohtaan, vaikuttaa siihen, miten voimme tässä ja nyt. Onkin tärkeää, että työpaikoilla on reilua kohtelua, yhteisiä keskusteluja ja tukea, jotta emme jäisi yksin epävarmoina aikoina. Näin voidaan torjua epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia, Janne Kaltiainen sanoo.

Tutustu tutkimukseen

  • Tuloskooste liitteenä (pdf).

Tutkimushanke: Miten Suomi voi?

  • Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina.
  • Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
  • Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuoden 2019, kesän 2023, loppuvuoden 2023 ja kesän 2024 aikana.
  • Tällä hetkellä Miten Suomi voi? -tutkimusta rahoittaa Työterveyslaitos ja Suomen kestävän kasvun ohjelma. Tutustu aiempiin tuloksiin hankkeen sivulla. 

Lisätiedot

Avainsanat

työuupumustyöhyvinvointietätyöyksinäisyysepävarmuus

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Liitteet

Linkit

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:

Tietoa meistä 

Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.

Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Työterveyslaitoksen logo.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote

Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.

Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release

Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye