Ilmastonmuutoksen nopeus uhkaa ylittää lajien sopeutumiskyvyn
Helsingin yliopiston tuore tutkimus arktisesta nuokkuesikosta korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä, jotta lajit ehtisivät sopeutua muutokseen evoluution kautta.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimusryhmä selvittää kasvilajien mahdollisuuksia sopeutua lämpenevään ilmastoon. Juuri julkaistussa tutkimuksessa on tarkasteltu nuokkuesikkoa, Perämeren ja Jäämeren rannikoilla esiintyvää, silmälläpidettäväksi luokiteltua kasvilajia. Nuokkuesikon elinkykyä uhkaa ilmastonmuutos.
- Nuokkuesikko on hyvä esimerkki lajista, jota nopeasti etenevä ilmastonmuutos uhkaa, mutta jolla ei ole maantieteellisten esteiden vuoksi mahdollisuutta siirtyä suotuisammalle alueelle olosuhteiden muutosten mukana. Siten se voi selvitä ainoastaan mukautumalla muutoksiin omalla elinalueellaan, kertoo dosentti Marko Hyvärinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Tutkimus paljasti, että nuokkuesikko voi ehtiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen vain, jos lämpeneminen saadaan rajattua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää tehokasta ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ilman sitä nuokkuesikon kukat ja muut tärkeät ominaisuudet eivät todennäköisesti ehdi kehittyä riittävän nopeasti, jotta kasvi selviäisi muuttuvista olosuhteista.
Monilla luonnonlajeilla on rajalliset mahdollisuudet vastata lämpenevään ilmastoon
- Tutkimuksemme antaa viitteitä siitä, että luonnonlajien evolutiiviset sopeutumismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen edessä. Tämä tarkoittaa, että monien lajien tulevaisuus on vaakalaudalla, ellei ilmastonmuutosta hillitä tehokkaasti, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Anniina Mattila.
Erityisesti maantieteellisesti rajoittuneiden lajien, kuten monien erikoistuneiden, epäsopivien elinympäristöjen saartamien kasvilajien, kohdalla suojelutoimet saattavat olla välttämättömiä sukupuuton estämiseksi.
Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen uhkaamien lajien suojelutoimiin on varauduttava. Esimerkiksi siirtoistutukset voivat auttaa lajeja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Nuokkuesikkotutkimuksen kaltainen tieto lajien sopeutumiskyvystä voi auttaa suojelutoimien kohdentamisessa ja motivoi kehittämään uusia suojelumenetelmiä. Tutkijoiden mukaan oleellisinta olisi kuitenkin pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta, jotta lajeilla olisi mahdollisuuksia sopeutua luonnollisesti.
Taustaa:
Pariisin ilmastosopimuksen merkitys lajien sopeutumiselle
Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen. IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) viimeisimmän arviointiraportin mukaan maapallon keskilämpötila on jo noussut 1,1 asteella esiteollisesta ajasta, ja arktisilla alueilla lämpeneminen on jopa neljä kertaa nopeampaa. Tavoitteiden saavuttaminen on päivä päivältä vaativampaa, mutta tutkimus osoittaa, että näissä tavoitteissa pysyminen on kriittisen tärkeää lajien sopeutumisen mahdollistamiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiMarko HyvärinenDosentti
Puh:0294124440marko.hyvarinen@helsinki.fiAnniina MattilaTutkijatohtori
anniina.mattila@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden nimi on Šielâ8.11.2024 14:00:05 EET | Tiedote
Toiseksi Vuoden nimi -äänestyksessä ylsi Antti Järvinen. Kolmannen sijan jakoivat Kiekko-Espoo ja Posti. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat.
Politiikkasuositus: Palkokasvien viljelyn lisäämistä tuettava Suomessa ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi7.11.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Uudet politiikkasuositukset tarjoavat ehdotuksia palkokasvien viljelyn moninkertaistamiseksi, valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi ja kannustimien luomiseksi viljelijöille. Tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa, vähentää tuontivalkuaisen ja typpilannoitteiden tarvetta sekä parantaa huoltovarmuutta.
JULKAISUVAPAA 5.11. klo 13: Keskiajan historian tutkijat nappasivat ainutlaatuisen 13 miljoonan EU-tutkimusrahoituksen5.11.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston professorin Tuomas Heikkilän ja pohjoismaisten tutkijoiden vetämä tutkimushanke selvittää humanistisin ja luonnontieteellisin menetelmin, miten Pohjola liittyi keskiajalla kirjojen avulla läntiseen Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen Euroopan tutkimusneuvoston Synergy grant -rahoitus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle.
Vuoteen 2025 osuu täydet kymmenen arkivapaapäivää5.11.2024 08:09:00 EET | Tiedote
Vuosi 2025 alkaa suurimmalla osalla suomalaisia arkivapaapäivällä, kun uudenvuodenpäivää 1.1. vietetään keskiviikkona. Koko vuoden aikana arkivapaapäiviä saadaan maksimimäärä eli kymmenen. Tulevan vuoden ainoa viikonloppuun osuva arkipyhä on itsenäisyyspäivä, jota vietetään vuonna 2025 lauantaina.
Potilaskohtaisten syöpähoitojen räätälöimisessä edistysaskel1.11.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Tutkijat kehittivät potilaan omiin soluihin perustuvan lääketestausalustan, joka mahdollistaa immuunihoitojen tehon ennustamisen erityisesti keuhkosyöpäpotilailla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme