Ilmastonmuutoksen nopeus uhkaa ylittää lajien sopeutumiskyvyn
Helsingin yliopiston tuore tutkimus arktisesta nuokkuesikosta korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä, jotta lajit ehtisivät sopeutua muutokseen evoluution kautta.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimusryhmä selvittää kasvilajien mahdollisuuksia sopeutua lämpenevään ilmastoon. Juuri julkaistussa tutkimuksessa on tarkasteltu nuokkuesikkoa, Perämeren ja Jäämeren rannikoilla esiintyvää, silmälläpidettäväksi luokiteltua kasvilajia. Nuokkuesikon elinkykyä uhkaa ilmastonmuutos.
- Nuokkuesikko on hyvä esimerkki lajista, jota nopeasti etenevä ilmastonmuutos uhkaa, mutta jolla ei ole maantieteellisten esteiden vuoksi mahdollisuutta siirtyä suotuisammalle alueelle olosuhteiden muutosten mukana. Siten se voi selvitä ainoastaan mukautumalla muutoksiin omalla elinalueellaan, kertoo dosentti Marko Hyvärinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Tutkimus paljasti, että nuokkuesikko voi ehtiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen vain, jos lämpeneminen saadaan rajattua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää tehokasta ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ilman sitä nuokkuesikon kukat ja muut tärkeät ominaisuudet eivät todennäköisesti ehdi kehittyä riittävän nopeasti, jotta kasvi selviäisi muuttuvista olosuhteista.
Monilla luonnonlajeilla on rajalliset mahdollisuudet vastata lämpenevään ilmastoon
- Tutkimuksemme antaa viitteitä siitä, että luonnonlajien evolutiiviset sopeutumismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen edessä. Tämä tarkoittaa, että monien lajien tulevaisuus on vaakalaudalla, ellei ilmastonmuutosta hillitä tehokkaasti, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Anniina Mattila.
Erityisesti maantieteellisesti rajoittuneiden lajien, kuten monien erikoistuneiden, epäsopivien elinympäristöjen saartamien kasvilajien, kohdalla suojelutoimet saattavat olla välttämättömiä sukupuuton estämiseksi.
Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen uhkaamien lajien suojelutoimiin on varauduttava. Esimerkiksi siirtoistutukset voivat auttaa lajeja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Nuokkuesikkotutkimuksen kaltainen tieto lajien sopeutumiskyvystä voi auttaa suojelutoimien kohdentamisessa ja motivoi kehittämään uusia suojelumenetelmiä. Tutkijoiden mukaan oleellisinta olisi kuitenkin pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta, jotta lajeilla olisi mahdollisuuksia sopeutua luonnollisesti.
Taustaa:
Pariisin ilmastosopimuksen merkitys lajien sopeutumiselle
Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen. IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) viimeisimmän arviointiraportin mukaan maapallon keskilämpötila on jo noussut 1,1 asteella esiteollisesta ajasta, ja arktisilla alueilla lämpeneminen on jopa neljä kertaa nopeampaa. Tavoitteiden saavuttaminen on päivä päivältä vaativampaa, mutta tutkimus osoittaa, että näissä tavoitteissa pysyminen on kriittisen tärkeää lajien sopeutumisen mahdollistamiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiMarko HyvärinenDosentti
Puh:0294124440marko.hyvarinen@helsinki.fiAnniina MattilaTutkijatohtori
anniina.mattila@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kolibakteerien alatyyppi altistaa paksusuolisyövälle länsimaissa5.12.2024 11:37:17 EET | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa merkittävän yhteyden kolibakteerien ja paksusuoli- sekä virtsatiesyöpien välillä. Tulokset viittaavat siihen, että maantieteelliset erot näiden syöpien esiintyvyydessä johtuvat ainakin osin bakteerikantojen koostumuksen vaihteluista globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välillä.
Tutkimus: Luonnonsuojelu nostaa asuinkiinteistöjen arvoa Natura-alueiden lähellä.5.12.2024 08:58:44 EET | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Natura 2000 -suojelu näkyy kiinteistöjen myyntihinnoissa. Suojelu laski maapohjan arvoa, mutta virkistysmahdollisuuksien parantuminen puolestaan nosti asuinkiinteistöjen arvoa. Tutkijat korostavat tulonjakovaikutusten huomioimista osana ympäristöpolitiikan suunnittelua.
Sademetsien tuottamat höyryt kiihdyttävät uusien hiukkasten muodostumista tropiikin yllä5.12.2024 08:52:10 EET | Tiedote
Tutkijat havaitsivat, että kasvillisuudesta vapautuva orgaaninen yhdiste isopreeni vaikuttaa merkittävästi uusien pienhiukkasten muodostumiseen alailmakehän eli troposfäärin yläosissa. Arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistut löydökset parantavat ymmärrystä ilmakehän toiminnasta ja voivat auttaa ilmastomallien tarkentamisessa.
Uusi tutkimus valottaa ihmisen huippuherkkää näköjärjestelmää4.12.2024 15:58:08 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat tehneet läpimurron ihmisen näköjärjestelmän toiminnan ymmärtämisessä pimeissä olosuhteissa. Uusi tutkimus osoittaa, että ihmiset voivat havaita erittäin pieniä eroja valon kirkkaudessa, mutta tämä tarkkuus saavutetaan uhraamalla kyky havaita yksittäisiä valohiukkasia.
Rikoslakiin kirjatut rikokset lisääntyivät viime vuonna seitsemällä prosentilla, henkirikoksissa selvää laskua4.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Erityisesti ryöstö- ja pahoinpitelyrikokset lisääntyivät vuonna 2023 edellisvuodesta, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme