Väitös: Organisaatioiden välitilat kätkevät sisälleen kiinnostavia ja merkityksellisiä kohtaamisia
2.10.2024 15:33:58 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Jokainen meistä on työelämässään ollut mukana sattumanvaraisessa kohtaamisessa, jossa hyvinkin yllättävä joukko ihmisiä päätyy keskustelemaan vapaasti niin työhön kuin vapaa-aikaankin liittyvistä aiheista. Usein tällaiset kohtaamiset tapahtuvat organisaatioiden lukuisissa välitiloissa, kuten käytävillä, portaikoissa tai hisseissä. Väitöskirjassaan KTM Siiri Piironen tutkii erilaisia välitiloja ja tarkastelee niiden merkitystä jokapäiväisessä työ- ja organisaatioelämässä.

Toimitiloja ja muita työn tekemisen paikkoja koskevat kysymykset ovat säännöllisesti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Useiden etätyövuosien jälkeen työntekijät ovat palanneet toimistoihin, mutta erilaisin odotuksin kuin ennen koronapandemia-aikaa. Organisaatioissa onkin ryhdytty miettimään enenevässä määrin, millaisia tiloja työntekijät tarvitsevat jokapäiväisessä työelämässään. Samaan aikaan johtamisen ja organisoinnin tutkijat ovat osoittaneet yhä suurempaa kiinnostusta organisaatioiden fyysisiä tiloja kohtaan.
– Organisaatioiden tilatutkimus on kehittynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana marginaalisesta kiinnostuksenkohteesta omaksi kukoistavaksi tutkimusalakseen. Tutkijat ovat kuitenkin pääsääntöisesti keskittyneet tarkastelemaan tietynlaisia organisaatiotiloja, kuten esimerkiksi kokoustiloja, avokonttoreita ja työhuoneita, Piironen kertoo.
Piironen tutkii artikkeliväitöskirjassaan, miten organisaatioiden helposti huomiotta jäävät välitilat, kuten käytävät, portaikot ja hissit, muovaavat ihmisten jokapäiväistä toimintaa. Hän tarkastelee samalla, miten erilaiset kohtaamiset välitiloissa puolestaan muovaavat näitä tiloja. Tutkimus hyödyntää antropologiasta kumpuavaa liminaalin käsitettä, joka viittaa monitulkintaiseen välitilassa olemisen kokemukseen, johon usein liittyvät myös luovuus ja muutoksen mahdollisuus. Piironen käsitteellistää organisaatioiden välitilat liminaalitiloiksi ja tarkastelee, miten liminaalin merkitykset ohjaavat ihmisten toimintaa ja vuorovaikutusta näissä tiloissa.
Tutkimus osoittaa, ettei jokapäiväinen työ- ja organisaatioelämä rajoitu vain kokoustiloihin, avokonttoreihin ja työhuoneisiin, vaan sitä tapahtuu myös käytävillä, portaikoissa, hisseissä ja jopa jaetuissa WC-tiloissa.
– Ihmisten kohtaamiset näissä tiloissa ovat usein vapaampia kuin organisaatioiden muissa tiloissa, mutta samalla myös välitiloissa voi muodostua uusia valtasuhteita, Piironen kertoo.
Tutkimus muistuttaa, etteivät työntekijät aina käytä organisaatiotiloja suunnitellusti.
– Erityisesti välitiloja hyödynnetään usein mitä moninaisimmin tavoin ja näissä tiloissa tapahtuukin kiinnostavia kohtaamisia, joiden merkitystä ei tule aliarvioida työ- ja organisaatioelämässä.
Väitöstilaisuus perjantaina 4. lokakuuta
Kauppatieteiden maisteri Siiri Piirosen yrityksen johtamisen alaan kuuluva väitöskirja Liminal spaces in organizing: Leadership, counterculture and change-interventions tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 4.10.2024 kello 12 alkaen. Paikkana on Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -sali (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Karen Dale Lancasterin yliopistosta. Kustoksena toimii emeritaprofessori Arja Ropo Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Siiri Piironen
siiri.piironen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme