Naistenklinikka täyttää 90 vuotta
Naistenklinikka oli ensimmäinen sairaala, joka yhdisti naistentautien ja synnytysten hoidon saman katon alle Suomessa.
Naistenklinikka vihittiin käyttöön 3.10.1934. Valmistuessaan se oli Suomen ensimmäinen sairaala, joka yhdisti naistentautien ja synnytysten hoidon saman katon alle. Naistenklinikan palvelut ovat aina olleet tukena elämää mullistavissa hetkissä. Sairaalassa toimii naistentautien ja raskaana olevien päivystys ja vastaanotot, synnytys- ja leikkausyksiköt, sikiötutkimusyksikkö sekä Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille. Yliopistollisena sairaalana Naistenklinikan tehtäviin on kuulunut alusta lähtien myös lääkäreiden opetus.
”Tänä päivänä noin 40 prosenttia maamme kaikista gynekologian erikoislääkäreistä valmistuu Naistenklinikalta", kertoo naistentautien ja synnytysten professori, ylilääkäri Oskari Heikinheimo.
Synnytysten hoitoon erikoistunut sairaala
Naistenklinikan avajaisissa vuonna 1934 esiteltiin uusia, moderneja synnytysosastoja. Synnytyshuoneiden lisäksi niissä oli vastaanottotiloja, kylpyhuone, oma huoneensa pihtisynnytyksiä varten sekä leikkaussali. Alusta lähtien Naistenklinikalla hoidettiin myös Helsingin ulkopuolelta tulevia vaikeita synnytyksiä. Vuonna 1975 valmistuneen laajennusosan myötä synnytyshuoneet muuttuivat yhden hengen huoneiksi ja tukihenkilö pääsi mukaan synnytykseen.
Aluksi vastasyntyneet nukkuivat erillisissä lastenhuoneissa, joista heidät vietiin äitien luokse imetyksen ajaksi. Vierihoidon yleistyttyä hoitohenkilökunnan työn painopiste on siirtynyt lastenhoidosta koko perheen tukemiseen. Vuonna 2017 Meilahdessa käyttöön otettiin Perhepesähotelli, jonne hyväkuntoinen vastasyntynyt ja perhe voivat siirtyä Naistenklinikalta. Kätilöillä on ollut keskeinen rooli pehmeiden synnytystapojen käyttöönotossa ja perhemyönteisyyden edistämisessä.
Vuonna 2023 Naistenklinikalla syntyi 7880 lasta. Loppuvuodesta 2024 Naistenklinikan peruskorjattuihin tiloihin avataan uusi synnytysyksikkö, joka tarjoaa yksilöllisen ja pehmeän ympäristön niille synnyttäjille, joilla ei ole ennakkoon todettuja riskitekijöitä. Jatkossa Naistenklinikalla on kaksi synnytysyksikköä, joista toisessa hoidetaan edelleen koko HUSin alueen vaikeimmat riskiraskaudet ja hyvin ennenaikaiset synnytykset.
Naistentautien hoidon edelläkävijä
Naistenklinikka on erikoistunut vaativien naistentautien, kuten syöpien, hoitoon. Sen perustaja professori Seth Wichmann hankki sairaalaan maan ensimmäiset sädehoitolaitteet. Vuodesta 1995 lähtien Naistenklinikalle on keskitetty Uudenmaan ja Helsingin gynekologisten syöpien hoito. Nykyään kohdunrungon syöpiä ja vaikeaa endometrioosia voidaan leikata modernilla leikkausrobotilla.
”Naistenklinikka on ollut edelläkävijä tähystyskirurgian ja vastaanottokäynnillä tehtävien toimenpiteiden kehittämisessä. Modernien hoitomenetelmien ansiosta esimerkiksi virtsankarkailua tai erittäin runsaita kuukautisia voidaan nykyään hoitaa ilman suuria avoleikkauksia”, Heikinheimo kertoo.
Lapsettomuutta hoidettiin Naistenklinikalla aluksi kirurgisesti, ja hormonivalmisteet tulivat käyttöön vasta myöhemmin. Suurin harppaus tehtiin vuonna 1983, jolloin koeputkihedelmöityshoidot aloitettiin kokeiluluontoisesti. Jo seuraavana keväänä Naistenklinikalla syntyi Suomen ensimmäinen koeputkilapsi. Itsellisille äideille ja naispareille lapsettomuushoitoja on annettu HUSissa vuodesta 2020 lähtien.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oskari Heikinheimo, ylilääkäri, professori
Naistentaudit ja synnytykset, HUS
p. +358 50 427 1533
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 17 november13.11.2025 15:10:32 EET | Pressmeddelande
Sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 17 november 2025 för att besluta om förslaget till HUS-sammanslutningens budget för 2026. Sammanslutningens stämma som är sammanslutningens högsta beslutande organ fattar det slutliga beslutet om budgeten för 2026 den 18 december 2025. Sammanslutningens styrelse behandlar också den långsiktiga planen för HUS fastigheter och verksamhetslokaler. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. Sammanslutningens stämma är HUS högsta beslutande organ. Sammanslutningens stämma godkänner HUS budget, bokslut och strategi. Medlemmar i den är fem stämmorepresentanter som har utsetts av Nylands välfärdsområden och Helsingfors stad. Sammanslutningens stämma sammanträder minst två gånger per år. HUS medietjänst betj
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 17.11.13.11.2025 15:10:32 EET | Tiedote
Yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 17.11.2025 päättämään HUS-yhtymän vuoden 2026 talousarvioesityksestä. Yhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävä yhtymäkokous tekee vuoden 2026 talousarviosta lopullisen päätöksen 18.12.2025. Yhtymähallitus käsittelee myös HUSin kiinteistöjen ja toimitilojen pitkän aikavälin suunnitelmaa. Kokouksen esityslistan voi lukea täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yhtymäkokous on HUSin ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Yhtymäkokous hyväksyy HUSin talousarvion, tilinpäätöksen ja strategian. Sen jäseniä ovat Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin nimeämät viisi yhtymäkokousedustajaa. Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
HUS-yhtymän osavuosikatsaus tammi–syyskuu 202512.11.2025 14:11:02 EET | Tiedote
HUS-yhtymän osavuosikatsaus tammi−syyskuu 2025: HUS etenemässä ensimmäisenä julkisena sotepe-toimijana kohti talouden tasapainotusta ja alijäämien kattamista lain vaatimalla tavalla ja aikataulussa.
Hälsobyn är Årets digitala tjänst 20256.11.2025 17:40:35 EET | Nyheter
Hälsobyn har utsetts till Årets digitala tjänst 2025. Utmärkelsen delas ut till en betydande nationell tjänst som har haft en positiv inverkan på det finländska samhället och medborgarnas liv.
Terveyskylä on Vuoden Digipalvelu 20256.11.2025 17:40:35 EET | Uutinen
Terveyskylä on valittu vuoden 2025 digipalveluksi. Vuoden Digipalvelu -palkinto myönnetään merkittävälle kansalliselle palvelulle, joka on vaikuttanut positiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja kansalaisten elämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme