Väitös: 1920- ja 30-luvun kotimaiset nuortenkirjat osallistuivat aikansa yhteiskunnalliseen keskusteluun
3.10.2024 09:31:12 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Hellevi Hakalan väitöskirja käsittelee sotien välisen ajan kotimaista nuortenkirjallisuutta, joka on ollut lähes tutkimatonta aluetta. Epäajankohtaiseksi ja viihteelliseksi kirjallisuudeksi tuomittuna se on jäänyt pitkälti kirjallisuuden kaanonin ja tutkimuksen ulkopuolelle. Hakala osoittaa nuortenkirjojen olleen tärkeä osa yhteiskunnallista keskustelua.

FL Hellevi Hakala tutkii väitöskirjassaan Jalmari Saulin (1889–1957) ja Aili Somersalon (1887–1957) teosten kautta nuortenkirjojen lajipiirteitä ja osoittaa niiden yhteyden aikalaiskeskusteluun.
Tutkimusaineiston valossa 1920- ja 1930-luvun nuortenkirjat olivat aktiivisesti uusintamassa ja kyseenalaistamassa perinteisiä tyttöjen ja poikien rooleja. Sauli ja Somersalo myös uudistivat 1800-luvun lopulta peräisin olevia tyttö- ja poikakirjojen malleja. Hakalan kirjallisuustieteen väitöskirja edustaa historiallista lajitutkimusta kontekstuaalisella tutkimusotteella.
Tutkittuja teoksia yhdistää Hakalan mukaan sarjallisuus, juonen ja henkilöhahmojen toistuvuus sekä rakkauden kokemuksen kuvaaminen osana nuoren kasvamisessa aikuisuuteen. Saulin ja Somersalon teoksissa toistuu myös luonto keskeisenä tapahtumapaikkana: Saulilla erämaaluonto ja Somersalolla luontomainen idylli.
Sotien välisenä aikana kustantajien sarjat ja jatkosarjat olivat tyypillinen nuortenkirjojen kustantamisen muoto. Tämä vaikutti teosten juonirakenteeseen ja henkilöhahmojen kuvaukseen. Kustannustavasta seurasi, että nuortenkirjoja pidettiin viihteellisenä ja kaavamaisina, eivätkä ne täyttäneet kansanvalistuseliitin odotuksia hyvästä nuortenkirjasta. Hakala osoittaa väitöstutkimuksellaan, että väite 1920- ja 1930-luvun nuortenkirjasta ajastaan irrallisena kirjallisuuden lajina ei pidä paikkaansa.
– Ajan nuortenkirjallisuuteen siirtyneet populaarifiktion lajipiirteet olivat ristiriidassa aikaisemmin vallinneiden topeliaanisten nuortenkirjakriteereiden kanssa. Kritiikkiä saivat esimerkiksi Saulin samanlaisena toistuva juoni ja Somersalon käyttämä, elokuvista tuttu komediallinen tyyli. Kritiikeissä ja aikalaiskirjoituksissa näitä ominaisuuksia ei aina tunnistettu tai tunnustettu nuortenkirjaa uudistaviksi lajipiirteiksi, Hakala toteaa.
Uusia näkökulmia kotimaiseen nuortenkirjallisuuteen
Hakalan tutkimus kohdistuu vanhaan aineistoon, mikä on asettanut omat haasteensa aineistonkeruuseen. Arkistojen läpikäyminen oli keskeinen osa tutkimusta. Koska aikaisempaa tutkimusta ajanjakson nuortenkirjallisuudesta ei juuri ollut, aikalaiskritiikkien merkitys tutkimuksen kohteena olleiden romaanien käsittelyssä on ratkaisevaa.
– Tutkimusprosessin aikana Kansalliskirjaston digitaalinen arkisto avasi huikeat mahdollisuudet kritiikkien ja aikalaisartikkeleiden löytämiseen. Arkistoaineistoon perehtyessäni oli mielenkiintoista ja hämmentävääkin huomata, miten nuortenkirjojen kritiikkien kielenkäyttö on nykyperspektiivistä katsottuna paikoin hyvin ideologisesti värittynyttä ja politisoitunutta, Hakala kertoo.
– Sama ilmiö näkyy myös Saulin historiallisissa seikkailuissa ja on yhtenevää sen kanssa, miten ajan lehdistössä ja muussa kaunokirjallisuudessa kirjoitettiin kansakunnasta ja sitä uhkaavista vaaroista.
Arkistoaineiston läpikäynti tuotti myös mahtavia löytöjä, kuten WSOY:n arkistosta löytynyt Martti Haavion esitelmä nuorten kirjoista. Esitelmä avaa hyvin kustantajien näkökulmaa hyvään nuortenkirjaan ja nuortenkirjan julkaisemisen tavoitteisiin.
Hakalan tutkimus on perustutkimusta, joka paikkaa aukkoa kotimaisen nuortenkirjan tradition tuntemuksessa. Hän toivoo, että väitöskirja innostaa muita löytämään uusia, aikaisemmin tutkimattomia näkökulmia ja kirjailijoita kotimaisesta nuortenkirjallisuudesta.
Väitöstilaisuus perjantaina 4.lokakuuta
Filosofian lisensiaatti Hellevi Hakalan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Viihteellisen nuortenkirjan esimerkilliset henkilöt ja opettavaiset tarinat. 1920- ja 1930-luvun kotimaisen nuortenkirjan lajikehitys ja yhteiskunnalliset kytkökset Jalmari Saulin ja Aili Somersalon tuotannoissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4. lokakuuta 2024 kello 12, Päätalon luentosalissa D11 (Kalevantie 4). Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Lappalainen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Mari Hatavara yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hellevi Hakala
hellevi.hakala@gmail.com
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Space Nordic käynnistyy vahvistamaan pohjoismaista avaruusalan yhteistyötä1.6.2026 11:50:00 EEST | Tiedote
Uusi Space Nordic -hanke yhdistää hajanaiset Pohjoismaiden avaruusalan toimijat, jotta alue voi kilpailla tehokkaammin kansainvälisillä markkinoilla.
Harri Nieminen Tampereen yliopiston työelämäprofessoriksi liikkuvien työkoneiden alalle1.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Automaatioalan asiantuntija ja yhteistyön tekijä Harri Nieminen on nimitetty työelämäprofessoriksi Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekuntaan. Uuden viisivuotisen professuurin myötä on tarkoitus terävöittää yliopiston kansainvälistä asemaa liikkuvien työkoneiden alalla sekä vahvistaa siltaa tutkimuksen ja teollisuuden välillä. VTT:stä yliopistoon siirtyvä Nieminen aloittaa uudessa roolissaan 1. kesäkuuta 2026.
Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto palkitsee pitkän matematiikan laudaturit29.5.2026 15:29:27 EEST | Tiedote
Stipendin saa yhteensä 96 ylioppilasta Tampereen kaupunkiseudun lukioista. Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto kuuluu Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiön rahastoihin.
Kaupunkilaiset ideoivat arjen kestävyyttä: pian voi hakea yhteisöavustusta paikallisiin kokeiluihin ja ratkaisuihin27.5.2026 13:19:37 EEST | Tiedote
Urban Prosumers -hanke kutsuu Tampereen seudun yhteisöt ja asukkaat mukaan kehittämään arjen ratkaisuja kestävyyshaasteisiin. Hanke jakaa yhteisöavustusta yhteisöjen ja asukkaiden itsensä toteuttamiin paikallisiin kokeiluihin ja ratkaisuihin, jotka liittyvät ilmastokestävään liikkumiseen, energiaan ja ruokaan.
Hajanainen energiapolitiikka hidastaa kaupunkien päästöjen vähentämistä25.5.2026 13:08:19 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan energiatehokkuustavoitteita tulisi tarkastella yksittäisten rakennusten sijaan kaupunkienergiajärjestelmän tasolla. Tutkimus osoitti, että jos kiinteistökohtaiset lämpöpumput yleistyvät kaukolämmön kustannuksella, hyötyjen lisäksi tästä seuraa myös merkittäviä haittoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme