Kahden pohjalaismaakunnan alueella on tunnistettu runsaasti maa-ainesten ottamiseen sopivia alueita (Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa)
Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisen päivityshanke (2021–2023) eli POSKI-hanke Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa on valmistunut ja sen yhteydessä laadittu yhteenvetoraportti ja muut tehdyt selvitykset ovat nyt avoimesti saatavilla.

Selvityksen keskeisenä tuloksena Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kalliokivi- ja maa-ainesten ottoon soveltuvat alueet on osoitettu kartalta siten, että ne on pyritty sovittamaan kestävästi muun maankäytön ja tulevaisuuden tarpeiden kanssa. Yleisesti todettuna Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kiviaineshuollon tulevaisuus perustuu valtakunnallisen trendin mukaan kalliokiviaineksen hyödyntämiseen, eikä ottamistoimintaan soveltuvista kallioalueista ei ole hankkeessa tuotettujen selvitysten perusteella pulaa näiden maakuntien alueilla. Joskin kaikkein lujinta ainesta esimerkiksi raideinfrastruktuuria varten tulisi käyttää säästeliäästi ja vain todelliseen tarpeeseen. Pohjanmaan puolella runsaimmat kalliokiviainesvarat sijaitsevat Kristiinankaupungin alueella ja vastaavasti Etelä-Pohjanmaan puolella esimerkiksi Alavus, Seinäjoki ja Ähtäri erottuvat kiviainesvaroiltaan rikkaina kuntina.
Edellisen 1990-luvulla alueilla laaditun POSKI-hankkeen jälkeen tapahtuneet muutokset muun muassa alueidenkäyttösuunnitelmissa ja kiviaineksen kulutuksessa ovat muuttaneet neitseellisten maa-ainesalueiden hyödyntämismahdollisuuksia ja kiviaineksen tarvetta, minkä takia maa-ainesten ottoon soveltuvien aluerajausten ja alueiden luokittelun päivitys nähtiin ajankohtaiseksi. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kokonaisvaltainen kuva Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kiviainestarpeista sekä pitkän aikavälin suunnitelma toiminnan suuntaamisesta luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Hankkeen keskeinen päämäärä on ollut sovittaa kiviaineshuoltoon soveltuvat alueet yhteen muun maankäytön tavoitteiden kanssa. Konkreettisesti kallio- ja maa-aineksia sisältävät alueet on luokiteltu kolmeen kategoriaan (M = maa-ainesten ottamiseen soveltuvat; O = maa-ainesten ottamiseen osittain soveltuvat; E = maa-ainesten ottamiseen soveltumattomat alueet). Tuloksia tulkittaessa tulee kuitenkin huomioida, että laadittu alueiden luokittelu on luonteeltaan suositteleva eikä sillä ole lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.
Hankkeen aikana toteutettiin kaksi erillisselvitystä 1) Luonnonkiviainesten ja sitä korvaavien uusiomateriaalien käyttö ja tarve-ennuste sekä 2) POSKI-päivityshankkeeseen liittyvä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kalliokiviainesselvitys. Pohjaveden suojelun osalta hankkeessa hyödynnettiin Pohjalaismaakuntien alueella vuosina 2017–2021 tehtyä pohjavesialueiden uudelleenluokittelua. Lisäksi POSKI-hankkeen aikana tehdyistä luonto- ja maisemainventoinneista on laadittu oma raporttinsa. Hankkeen tulokset sisältävässä yhteenvetoraportissa käsitellään edellä mainittujen selvitysten keskeisimpiä tuloksia sekä taustatietoja selvitysalueen maa- ja kallioperän pääpiirteistä, vedenhankinnasta ja pohjaveden suojelusta, tietoja maa- ja kalliokiviaineksista, luonnonsuojelun huomioimisesta maa-ainesten ottotoiminnassa sekä POSKI-luokittelun pääperiaatteista.
Yhteenvetoraportin ohella hankkeen yhteydessä on tehty myös kaikille avoin selainpohjainen tarinakartta, jossa hankkeen aineistoja voi tarkastella kartalla ja josta hankkeen tulokset voi ladata käyttöön paikkatietoaineistona.
Vuonna 2021 alkaneen hankkeen vetäjänä on toiminut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kumppaneinaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen edustajat. Hanke on pääosin ympäristöministeriön rahoittama ja myös Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot ovat osallistuneet hankkeen rahoitukseen.
- POSKI-hankkeen tuloksiin voi tutustua tarkemmin yhteenvetoraportin kautta (doria.fi).
- Lisäksi on tehty kaikille avoin selainpohjainen tarinakartta (arcgis.com).
Hankkeeseen liittyvät muut erillisselvitykset löytyvät esimerkiksi
Yhteyshenkilöt
Olli-Matti Kärnä (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus), puh. 0295 027 031
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Kyrkösjärven rannoilla olevat luvattomat veneet on poistettava 15.6.2025 mennessä24.4.2025 10:35:15 EEST | Tiedote
Kyrkösjärven rannoilla Seinäjoen kaupungin mailla on ollut luvatta kymmeniä veneitä pitkäaikaisessa säilytyksessä. Veneitä ei voi säilyttää kenenkään maalla ilman maanomistajan lupaa. Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus poistavat alueelta luvattomasti säilytetyt veneet tänä kesänä.
Etelä-Pohjanmaalla maaliskuun lopussa 7419 työtöntä työnhakijaa24.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Pohjanmaan alueella 8,6 prosenttia, joka oli Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,8 prosenttia.
Kuorasjärven säännöstelyn muuttamisen ja kalatien rakentamisen suunnitelma on valmistunut23.4.2025 15:35:58 EEST | Tiedote
Alavuden Sydänmaalla sijaitsevan Kuorasjärven säännöstelyn muuttamisen ja kalatien rakentamisen lupahakemussuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma sisältää ns. kevätkuopan loiventamisen vähälumisina talvina, kesäaikaisen säännöstelyn ylärajan 10 cm:n noston ja teknisen kalatien rakentamisen säännöstelypadon yhteyteen. Näille toimenpiteille Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hakee vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta
ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen perustellun päätelmän EPV Energia Oy:n energiavarastohankkeen, Laihia ja sähkönsiirron ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta15.4.2025 15:21:04 EEST | Tiedote
EPV Energia Oy suunnittelee CO2-akkuteknologiaan perustuvaa energiavarastointilaitosta Laihian Jokiperään Klipinnevalle Ritarin Hautamaan alueelle, noin 20 kilometrin etäisyydelle Laihian keskustasta kaakkoon. Laitoksella varastoidaan energiaa hyödyntämällä hiilidioksidia varastoimisen väliaineena. Energiavarasto muodostuu CO2-akkuyksiköistä, joiden toiminta perustuu hiilidioksidin olomuodon muutokseen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen perustellun päätelmän hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.
De skadligaste invasiva växterna i Europa – snart i din trädgård?11.4.2025 08:03:00 EEST | Pressmeddelande
Finns det i din trädgård växtarter som anses vara skadliga invasiva arter eller andra växter med främmande ursprung som snabbt sprids, om de skulle råka komma ut i det vilda? INSPIRE-projektet ordnar 23.4.2025 ett gratis webbinarium, där du får information om hur du kan värna om din trädgård och skydda den finländska naturen från främmande växtarter. Huvudtalare på webbinariet är landskapsplaneraren, forskaren Taina Suonio från Roslings Manor Gardens, som också prisbelönats på Chelsea Flower Show.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme