Blogi: Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on vaikeaa

1990-luvulla Heikki Hela lauloi unettomasta yöstä, joka turhat toiveet vie. Tänä päivänä unettomia öitä tekee hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä, joka jaksaa aina vain yllättää.

Viime viikolla julkaistut tiedot muuttivat kaikkien alueiden rahoitusta keskellä talousarvioiden valmisteluprosessia. Osa sai helpotusta ja osa sai lisää säästöpaineita. On riski, että alueet jäävät odottamaan, josko se ensi kerralla heilahtaisi parikymmentä miljoonaa parempaan suuntaan. Tällä kertaa Kanta-Hämeen rahoitus hieman nousi, joten saimme hieman liikkumatilaa. On kuitenkin hyvä todeta, ettei hyvinvointialueen snorkkeli ole vielä pinnalla. Meidän tulee rohkeasti viedä eteenpäin talousohjelmiamme.  

Tällä kertaa rahoituksen tasoa heilauttivat sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti. On hyvä, että tietoja korjataan. Mutta nyt pitäisi pysähtyä miettimään, miten tällaisilta muutoksilta vältytään tulevaisuudessa ja rahoituksen tason ennustettavuutta parannetaan. Tarvekertoimilla pyritään kuvamaan väestön palveluntarvetta, esimerkiksi sairastavuutta.

Tarvekertoimien päivityksen taakse jää toinen tekijä, joka vaikuttaa voimakkaasti tulevaisuudessa hyvinvointialueiden rahoitukseen. Se on väestömäärä. Kun sukeltaa syvemmälle hyvinvointialueiden rahoituksen perusteisiin, niin useassa laskentakaavassa on kertoimena väestömäärä. Melko pienellä simuloinnilla on jo nähtävissä, että pidemmällä aikavälillä väestömäärä vaikuttaa tarvetekijöitä enemmän hyvinvointialueiden rahoitukseen. 

Esimerkki (Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen data 31.12.2022):

Vantaa-Keravan tarvekertoimet ovat seuraavat:
Terveydenhuolto                     0,89
Sosiaalihuolto                          0,575
Vanhustenhuolto                     0,838

Näiden perusteella Vantaa-Keravan rahoitus kasvaa tarveperusteisesti vuodelle 2025 1,938 prosenttia.

Kanta-Hämeen tarvekertoimet ovat
Terveydenhuolto                     1,031
Sosiaalihuolto                          1,207
Vanhustenhuolto                     1,001

Näiden perusteella Kanta-Hämeen rahoitus kasvaa tarveperusteisesti vuodelle 2025 0,641 prosenttia.

Kanta-Hämeen tarvekertoimet ovat korkeammat, mutta vaikutus rahoitukseen on noin 1,4 prosenttia pienempi eli Vantaa-Keravan väestömäärän kasvu nostaa palvelutarvepohjaista rahoitusta voimakkaasti.

Todellisuudessa rahoitusjärjestelmä ei siis pohjaudu tarpeeseen, vaan väestömäärän muutokseen. Alueet, joiden väestömäärä kasvaa, hyötyvät tästä laskentamallista. Tämä olisi oikein, jos palveluntarve kulkisi käsi kädessä väestömäärän kanssa, mutta näin asia ei kuitenkaan ole. Olisi tärkeää, että järjestelmässä huomioitaisiin paremmin väestörakenteen muutos, ei väestömäärän muutos.

Rahoitusjärjestelmän korjaamisella alkaa olemaan kova kiire, koska alueet tulevat nopeasti eriarvoistumaan nykyisellä rahoitusmallilla. Parin vuoden päästä alueiden erot ovat huomattavia ja silloin niiden korjaaminen on jo merkittävästi vaikeampaa.

Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen suoraan rahoitusjärjestelmän ohjaamana olisi käytännössä suunnittelematonta poukkoilua. Alueen näkökulmasta onkin tärkeää keskittyä siihen, miten toimintamenot kehittyvät eri toiminnoissa. Onneksi alueet osaavat suhtautua tilanteeseen rauhallisesti ja rakentavasti. Toivottavasti järjestelmää voidaan korjata yhdessä alueita kuunnellen.

Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja