YKA pettyi hallituksen esitykseen vientivetoisesta palkkamallista – “Ei paranna neuvotteluedellytyksiä eikä edistä palkkatasa-arvoa”

“Niin kutsuttu vientivetoinen palkkamalli sitoo valtakunnansovittelijan kädet kytkiessään yleisen palkkakehityksen vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Tämä asettaa erityisesti julkisen sektorin epäoikeudenmukaiseen asemaan. Esitys ei paranna neuvotteluedellytyksiä eikä edistä palkkatasa-arvoa”, toteaa YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen. 

Pöyhönen huomauttaa, että valtakunnansovittelijan käsien sitominen lainsäädännössä ei ole minkään sektorin tai osapuolen etu, vaan uhka koko instituution luotettavuudelle. 

“Sovittelutoimintaa sääntelevän lain muuttaminen ilman työmarkkinajärjestöjen yhteistä näkemystä heikentää edellytyksiä valtakunnansovittelijan lainmukaisten tehtävien hoitamiseen ja osapuolten luottamusta valtakunnansovittelijan toimintaan instituutiona”, Pöyhönen muistuttaa.  

Pöyhösen mukaan luottamuksen menetys muodostaa uhkan instituution riippumattomuudelle ja puolueettomuudelle. Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että sovittelujärjestelmä toimii asianmukaisesti ja että työriidan osapuolet voivat luottaa siihen. 

“Eikö tätä juuri olla nyt romuttamassa? Esityksen seuraukset työmarkkinoihin ja näin kansantalouteen voivat olla arvaamattomat”, Pöyhönen ihmettelee.  

“Vientimallista ei kannata säätää lailla, vaan asian tulisi olla työmarkkinaosapuolten sopimusautonomian piirissä. Jos laki kuitenkin tulee esitetyssä muodossa voimaan, pitäisi siihen sisällyttää säännös, joka jättäisi työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden sopia työmarkkinamallista myöhemmin ja siten ohittaa työriitalakiin esitetyt muutokset”, Pöyhönen toteaa.  

Muun muassa tasa-arvovaltuutettu on kiinnittänyt huomiota nyt tehdyn lakiesityksen ongelmallisuuteen naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisen osalta. YKAn julkisen sektorin neuvottelupäällikkö Petri Toiviainen pitää hallituksen esitystä tästäkin näkökulmasta ongelmallisena.  

“Lakiesityksen perusteluissa annetaan suoraan ymmärtää, että virka- ja työehtosopimukset eivät olisi soveltuva instrumentti palkka-tasa-arvon edistämiselle. Pidän tätä todella outona ja huolestuttavana lähestymistapana” Toiviainen toteaa.  

“Olen täysin samaa mieltä tasa-arvovaltuutetun kanssa siitä, että mikäli naisvaltaisten alojen yleistä linjaa korkeampiin palkankorotuksiin olisi mahdollista päästä vain sovittelujärjestelmän ulkopuolella, järjestelmä ei tosiasiallisesti olisi kaikkien alojen käytettävissä", Toiviainen summaa.