Sudet raatelivat hirvikoiran hengiltä Etelä-Pohjanmaalla

Koiran omistaja Arttu Kunnaspuro kertoo olleensa 3,5-vuotiaan harmaannorjanhirvikoiransa Taunon kanssa treenaamassa metsässä, kun sudet iskivät koiran kimppuun ylivoimalla.

– Sillä oli jo hyvät hakulenkit alla, kun aloitimme reenit aamupäivällä. Iltapäivän puolella vapaassa haussa ollut Tauno meni pitkän matkan metsäpolkua selvästi jäljittäen jotakin. Sitten se poikkesi polulta ja alkoi haukkua epätavallisesti, mutta ei selvästikään hirvelle, Kunnaspuro kuvailee.

– Oletin tutkapannassa olleen koirani liikkeistä ja eleistä, että se jäljitti supikoiraa, ja kiirehdin varmuuden vuoksi nopeasti paikalle. Pääsin koiran luokse risukkoiseen maastoon kymmenessä minuutissa. Näin jo 50 metrin päässä koirasta harmaita vilahduksia risukossa, ja kun huusin koiraa, kuulin sen viimeisen kiljahduksen. Useampi susi sieltä lähti. Nostin elottoman koiran syliini ja kun nostin siitä katseeni, niin havaitsin vielä 25 metrin päässä suden vahtaamassa mua silmästä silmään, ennen kuin se pakeni paikalta, järkyttynyt koiran omistaja kertoo.

Taunolta oli revitty auki toinen kylki ja sen niskaan oli käyty kiinni, mutta kokonaan koiraa eivät pedot ehtineet raadella, kun omistaja keskeytti tulollaan niiden puuhat. Tapahtumapaikalta on matkaa lähimpään asuttuun taloon noin 1,5 kilometriä. Haja-asutusalueella olevissa taloissa asuu myös lapsiperheitä. Isojoella ei lähiaikoina ole Kunnaspuron mukaan sattunut susihyökkäyksiä, toisin kuin naapurikunnassa Kauhajoella. Kunnaspurolle susien raadeltavaksi joutunut koira oli ainokainen.

– Tämä vaatii aika lailla varmuutta siitä, ettei susia ole lähimainkaan, jos meinaa koiransa irti laskea. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa. Ne ovat niin tärkeitä harrastuskavereita ja ihan ihmisen vertaisia. Ei ole oikein, että sudet ottavat ruokansa meidän harrastuskavereista, Taunon omistaja sanoo hiljaa.
 

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834
  
  

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/