Omaishoidon kansallisesti yhtenäisiin myöntämisperusteisiin on vielä matkaa – suositukset ohjaavat alueita
8.10.2024 02:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Omaishoitajat eri alueilla ovat eri asemassa, koska hyvinvointialueet myöntävät omaishoidon tukea erilaisin perustein. Omaishoidon myöntäminen on melko lähellä THL:n vuonna 2022 suosittamia omaishoidon tuen kansallisia myöntämisperusteita (ns. Omakari-kriteerit) alle kolmasosalla alueista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitys.
Hyvinvointialueet määrittelevät itse omaishoidon myöntämisperusteet ja päättävät, paljonko rahaa ne ohjaavat omaishoidon tukeen. Siksi sekä myöntämisperusteet että omaishoidon tuen määrärahat vaihtelevat alueittain.
Omaishoitajia arvioidaan olevan 50 500. Eniten omaishoitoa saavat iäkkäät henkilöt. Alle 18-vuotiaiden omaishoidettavien määrä on kasvanut jo pidemmän aikaa, vaikka lasten määrä väestössä on vähentynyt.
Käytännöt ovat alueittain kirjavia
Itä-Uudellamaalla toiminta on jo THL:n ehdottamien kansallisten myöntämisperusteiden mukaista. Reilu kolmasosa hyvinvointialueista poikkesi kriteereistä monelta osin ja vajaa kolmasosa poikkesi niistä paljon. Alueittain vaihtelee esimerkiksi riittääkö vaativa valvonta omaishoidon tuen saamiseen tai se, kuinka monta auttamiskertaa omaishoitajan on tehtävä, jotta saa omaishoidon tukea.
”Osalla alueista tukeen riittää kaksi hoivan ja huolenpidon kertaa vuorokaudessa, toisilla alueilla vaaditaan huomattavasti enemmän omaishoitajan työtä”, kuvailee THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen.
Selvityksen mukaan vain 55 prosenttia omaishoitajista pitää vapaansa. Omaishoitajalla on oikeus vähintään kahteen vapaapäivään kalenterikuukauden aikana.
”Vapaita käytetään edelleen vähän. THL jatkaa hyvinvointialueiden kanssa yhteiskehittämistä, jotta vapaiden vaihtoehdot monipuolistuvat”, sanoo Ilmarinen.
Suositukset yhtenäistävät asiakkaiden asemaa
THL:n aiemmin ehdottamien kansallisten myöntämisperusteiden tavoite on yhtenäistää omaishoidon tuen myöntämisperusteita ja toimintakäytänteitä. Tämä yhdenvertaistaisi omaishoidon asiakkaiden asemaa. Julkaisussa THL suosittelee alueille toimia, joilla ne pääsevät kohti kansallisia myöntämisperusteita.
”Suosituksen mukaan esimerkiksi muistisairaan tarvitsema vaativa valvonta riittäisi tuen saamiseksi ja omaishoidon tukea myönnettäisiin huolehtimiskertojen perusteella. Lakisääteisiä vapaita ei vähennettäisi, vaan kaikille omaishoitajille myönnettäisiin suoraan kolme vapaapäivää kuukaudessa”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Elina Lindström.
”THL:n ehdotus lähtee siitä, että omaishoidon tuen palkkioluokka määräytyy omaishoitajan työpanoksen mukaan, ei hoidettavan toimintakyvyn mukaan”, hän jatkaa.
Omaishoito säästää muista palveluista – omaishoidon tuki on korvaus tehdystä työstä
Hyvinvointialueilla kuluu aikuisten omaishoidettavien hoitoon noin 418 miljoonaa euroa vuodessa. Eniten rahaa kuluu alimpaan palkkioluokkaan, jossa hoitajien määrä on suurin.
Omaishoito on vapaaehtoista. Jos omaishoitajaa ei ole tai hän ei halua jatkaa, hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää hoito. Selvityksen mukaan omaishoitoa korvaavan vaihtoehtoisen hoidon menot olisivat aikuisilla hoidettavilla 1,25 miljardia euroa vuodessa. Alimmassa hoitopalkkioluokassa hoidettava saisi tyypillisimmin kaksi kotihoidon käyntiä vuorokaudessa, mikäli omaishoitajaa ei olisi. Keskimmäisessä hoitopalkkioluokassa kotihoidon käyntejä olisi vähintään kolme vuorokaudessa. Ylimmässä hoitopalkkioluokassa ja erityismaksuluokassa korvaava hoito olisi järjestettävä ympärivuorokautisena hoitona.
”Hyvinvointialueiden kannattaa suunnata rahoitusta omaishoitoon, koska sillä voidaan korvata ja lykätä raskaampia palveluita. Omaishoitajat tekevät sote-kuluja säästävää raskasta työtä, jonka tukeminen on hyvinvointiyhteiskunnassa reilua”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Lisätietoja
Omaishoidon tuen kansalliset myöntämisperusteet: THL:n ehdotus (Julkari)
Katja Ilmarinen
erikoistutkija
029 524 6788
etunimi.sukunimi@thl.fi
Elina Lindström
kehittämispäällikkö
029 524 8315
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 21/202613.5.2026 15:03:19 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka viikko. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 13.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 19.5. Lastensuojelutilasto julkaistaan klo 10. Tilastoon sisältyy tiedot lastensuojeluilmoituksista, lastensuojelun asiakkaista ja sijoituksista kodin ulkopuolelle. Lisätiedot: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Uutiset ti 19.5. Uutta tietoa lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkkeiden käytön yleisyydestä. Lisätiedot: elisa.lautala(at)thl.fi, puh. 029 524 7244 ke 20.5. Sairaanhoidon chat-vastaanotot paransivat saatavuutta, mutta läsnäkäynnit eivät merkittävä
THL: sote-rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä - kannusteita, demografista mallia ja alueiden verotusoikeutta tulisi selvittää tarkemmin11.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä, ja työssä tulisi selvittää muiden muassa nykymallin kannusteita, demografista mallia sekä alueiden verotusoikeutta, katsoo THL. Laitos on julkaissut oman ehdotuksensa rahoitusmallin jatkokehittämiseksi tulevina vuosina.
Hantaviruksen aiheuttama riski Euroopan väestölle erittäin pieni8.5.2026 21:00:16 EEST | Tiedote
Hantaviruksen aiheuttaman taudin laajempi leviäminen Euroopassa on epätodennäköistä ja riski kansalaisille erittäin pieni, kertoo Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) julkaisema riskinarvio. Kaksi suomalaismatkailijaa altistui mahdollisesti hantavirukselle lentokoneessa Johannesburgissa.
THL viikolla 20/20267.5.2026 15:09:34 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 7.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ma 11.5. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä, ja työssä tulisi selvittää muiden muassa nykymallin kannusteita, demografista mallia sekä alueiden verotusoikeutta, katsoo THL. Laitos on julkaissut oman ehdotuksensa rahoitusmallin jakokehittämiseksi tulevina vuosina. Lisätiedot ja materiaalipyynnöt: piritta.rautavuori(at)thl.fi Uutiset ma 11.5. Raskaudenkeskeytykset 2025 -tilasto. Sisältää tietoja raskaudenkeskeytyksistä ja keskeytystoimenpiteistä ikäryhmittäin k
Päihde- ja riippuvuuspalvelut murroksessa – asiointi siirtyy peruspalveluihin, joissa rakenteita ja osaamista on vahvistettava6.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Päihde- ja riippuvuuspalvelut ovat siirtymävaiheessa, jossa asiointi painottuu yhä enemmän peruspalveluihin. Muutos tarjoaa mahdollisuuksia varhaisempaan tukeen ja tehokkaampaan hoitoonohjaukseen, mutta edellyttää palvelurakenteiden, yhteistyön ja osaamisen määrätietoista kehittämistä peruspalveluissa. Muuten uhkana on, etteivät palvelut vastaa ihmisten moninaistuviin tarpeisiin, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tila raportissa. Esimerkiksi vuonna 2024 alkoholin käytön vuoksi perusterveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidossa asioi 56 prosenttia enemmän asiakkaita kuin vuonna 2019. Vastaavasti erikoissairaanhoidossa asiointi on vähentynyt. – Päihde- ja riippuvuusasiointi näyttäisi siirtyvän yhä enemmän perusterveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. Tämä edellyttää, että palvelukokonaisuudet ja ammattilaisten osaaminen tukevat muutosta, sanoo erikoistutkija Kristiina Kuussaari THL:stä. - Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tul
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme