Kestävyysharjoittelussa intensiteettiä ei voi korvata määrällä
8.10.2024 09:25:21 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Pekka Matomäen väitöstutkimus sukeltaa kestävyysharjoittelun ikuisuuskysymykseen: tulisiko harjoittelussa painottaa määrää vai tehoa? Väitöstutkimuksen mukaan pelkkä suuri harjoittelun määrä ei riitä kokonaisvaltaiseen kestävyyskunnon kohotukseen, jos intensiteetti on liian matala.
Matomäen tutkimuksessa ihmiset, jotka eivät tavallisesti tee kestävyysharjoittelua pyöräilivät kahden ja puolen kuukauden ajan kahdessa eri ryhmässä. Ensimmäinen ryhmä polki kävelyä vastaavalla teholla suuria tuntimääriä, lähtien noin neljästä viikkotunnista edeten viimeisillä viikoilla yli kymmeneen tuntiin. Toinen ryhmä taas polki kahdesta kolmeen kertaan viikossa korkeintaan tunnin mittaisia kovatehoisia harjoituksia.
Lopputulemana maksimaalinen kestävyyskunto nousi ainoastaan kovatehoisesti liikkuneella ryhmällä. Toisaalta matalatehoinen kestävyyskunto, kuten väsymisensieto, parani molemmilla ryhmillä yhtäläisesti.
”Edes poikkeuksellisen suuri harjoittelumäärä ei kehittänyt kokonaisvaltaisesti kestävyyskuntoa, kun riittävä intensiteetti puuttui.
"Toisaalta huomionarvoista on, että matalatehoisestakin harjoittelusta oli hyötyä”, Matomäki kommentoi.
Tulos myös tarkoittaa, että matalin kehittävä harjoitusteho ei ole yksiselitteinen, vaan se riippuu vahvasti siitä, mitä halutaan kehittää.
”Esimerkiksi väsymisensieto, jonka voi ymmärtää peruskestävyytenä, kehittyy matalammalla teholla kuin maksimikestävyyskunto”, Matomäki avaa tulkintaa.
Harjoittelun miellyttävyys ei vaikuta kestävyyskunnon kehitykseen
Pikanttina tulokulmana väitöstyö totesi myös, ettei harjoituksen jälkeen koettu miellyttävyys ennustanut maksimikestävyyden kehitystä sen enempää kuin harjoittelun kuormittavuuttakaan.
”Miellyttävyys vaikuttaisi olevan jossain määrin riippumaton fysiologiasta."
"Esimerkiksi, kestävyyskunnon kehityksen kannalta sillä ei näyttäisi olevan merkitystä, tuntuuko harjoittelu miellyttävältä vai vastenmieliseltä”, Matomäki summaa.
Pekka Matomäen väitöskirja “Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities—With a Special Reference to Durability” tarkastetaan Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C4 perjantaina 18.10.2024 alkaen klo 12.00.
Väitöskirjan nimi: Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities—With a Special Reference to Durability
Vastaväittäjä: Professori Andrew Jones, University of Exeter
Kustos: Professori Heikki Kyröläinen, Jyväskylän yliopisto
Väitöstilaisuuden kieli: Englanti
Julkaisutiedot
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97216
Lisätietoja:
Pekka Matomäki
pejamato@jyu.fi
+35844 9828 506
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Läpimurto lintututkimuksessa: 300 000 suomalaisen älypuhelinhavainnot mahdollistivat maailman tarkimman lintujen esiintymisen ennustemallin27.1.2026 12:01:56 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Otso Ovaskaisen uusi huippututkimus yhdistää kansalaisten keräämiä lintuhavaintoja tekoälyyn ja Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) supertietokoneiden laskentatehoon. Monitieteinen tutkimusryhmä on kehittänyt maailman tarkimman ennustemallin, joka pystyy ennustamaan lintujen esiintymisen pienetkin muutokset lähes reaaliajassa.
Neste tukee Jyväskylän yliopiston katalyysitutkimusta27.1.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Neste tekee kolmelle suomalaiselle yliopistolle lahjoitukset, joilla edistetään uraauurtavaa katalyysitutkimusta ja tuetaan akateemisen asiantuntijuuden vahvistamista pitkällä aikavälillä katalyysitekniikassa (Åbo Akademi), katalyysikemiassa (Itä-Suomen yliopisto) ja katalyysimallinnuksessa (Jyväskylän yliopisto). Tuen saajien valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota edistyksellisen työhön katalyysitutkimuksen toisiaan täydentävillä osa-alueilla mallinnuksesta valmistukseen ja suunnitteluun.
Väitöstutkimus: Yritysten tärkeimpiin investointipäätöksiin vaikuttavat taloudellisten laskelmien lisäksi myös päätöksiä tekevät henkilöt, valtasuhteet ja konteksti26.1.2026 11:42:45 EET | Tiedote
Master of Commerce Sehar Imran tutkii laskentatoimen ja yritysrahoituksen alan väitöskirjassaan, miten yritykset tekevät tärkeimpiä pitkän aikavälin investointipäätöksiä. Tutkimus osoittaa, että päätökset perustuvat harvoin pelkkiin numeroihin. Yritysten keskeisten investointien kerrotaan usein perustuvan huolellisiin taloudellisiin laskelmiin. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että päätöksiä tekevät henkilöt, valtasuhteet ja senhetkinen liiketoimintaympäristö ovat ratkaisevassa roolissa päätösten syntymisessä.
Väitös: Kasviperäiset aineosat voivat estää virusten infektiokykyä (Haapakoski)26.1.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus arvioi kasveista peräisin olevien aineosien tehokkuutta ihmisiä tartuttavia viruksia vastaan. Lisäksi väitöstyö tarkasteli mahdollisuutta lisätä pintoihin virusaktiivisuutta heikentäviä tai leviämistä ehkäiseviä ominaisuuksia hyödyntämällä kasvi- ja puuperäisiä aineita tai uutteita. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia kasviperäisiin aineosiin perustuville antiviraalisille ratkaisuille monenlaisissa arjen ja terveydenhuollon sovelluksissa.
Mikä tekee musiikkikonserteista unohtumattomia? Tutkijat etsivät osallistujia jakamaan kokemuksiaan23.1.2026 10:39:37 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteishanke sai Suomen Akatemialta nelivuotisen 710 000 euron suuruisen rahoituksen. Hankkeessa selvitetään, mikä tekee live- ja striimauskonserteista unohtumattomia kokemuksia niin kuulijoille kuin esiintyjille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme