Kestävyysharjoittelussa intensiteettiä ei voi korvata määrällä
8.10.2024 09:25:21 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Pekka Matomäen väitöstutkimus sukeltaa kestävyysharjoittelun ikuisuuskysymykseen: tulisiko harjoittelussa painottaa määrää vai tehoa? Väitöstutkimuksen mukaan pelkkä suuri harjoittelun määrä ei riitä kokonaisvaltaiseen kestävyyskunnon kohotukseen, jos intensiteetti on liian matala.
Matomäen tutkimuksessa ihmiset, jotka eivät tavallisesti tee kestävyysharjoittelua pyöräilivät kahden ja puolen kuukauden ajan kahdessa eri ryhmässä. Ensimmäinen ryhmä polki kävelyä vastaavalla teholla suuria tuntimääriä, lähtien noin neljästä viikkotunnista edeten viimeisillä viikoilla yli kymmeneen tuntiin. Toinen ryhmä taas polki kahdesta kolmeen kertaan viikossa korkeintaan tunnin mittaisia kovatehoisia harjoituksia.
Lopputulemana maksimaalinen kestävyyskunto nousi ainoastaan kovatehoisesti liikkuneella ryhmällä. Toisaalta matalatehoinen kestävyyskunto, kuten väsymisensieto, parani molemmilla ryhmillä yhtäläisesti.
”Edes poikkeuksellisen suuri harjoittelumäärä ei kehittänyt kokonaisvaltaisesti kestävyyskuntoa, kun riittävä intensiteetti puuttui.
"Toisaalta huomionarvoista on, että matalatehoisestakin harjoittelusta oli hyötyä”, Matomäki kommentoi.
Tulos myös tarkoittaa, että matalin kehittävä harjoitusteho ei ole yksiselitteinen, vaan se riippuu vahvasti siitä, mitä halutaan kehittää.
”Esimerkiksi väsymisensieto, jonka voi ymmärtää peruskestävyytenä, kehittyy matalammalla teholla kuin maksimikestävyyskunto”, Matomäki avaa tulkintaa.
Harjoittelun miellyttävyys ei vaikuta kestävyyskunnon kehitykseen
Pikanttina tulokulmana väitöstyö totesi myös, ettei harjoituksen jälkeen koettu miellyttävyys ennustanut maksimikestävyyden kehitystä sen enempää kuin harjoittelun kuormittavuuttakaan.
”Miellyttävyys vaikuttaisi olevan jossain määrin riippumaton fysiologiasta."
"Esimerkiksi, kestävyyskunnon kehityksen kannalta sillä ei näyttäisi olevan merkitystä, tuntuuko harjoittelu miellyttävältä vai vastenmieliseltä”, Matomäki summaa.
Pekka Matomäen väitöskirja “Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities—With a Special Reference to Durability” tarkastetaan Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C4 perjantaina 18.10.2024 alkaen klo 12.00.
Väitöskirjan nimi: Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities—With a Special Reference to Durability
Vastaväittäjä: Professori Andrew Jones, University of Exeter
Kustos: Professori Heikki Kyröläinen, Jyväskylän yliopisto
Väitöstilaisuuden kieli: Englanti
Julkaisutiedot
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97216
Lisätietoja:
Pekka Matomäki
pejamato@jyu.fi
+35844 9828 506
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme