Kestävyysharjoittelussa intensiteettiä ei voi korvata määrällä
8.10.2024 09:25:21 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Pekka Matomäen väitöstutkimus sukeltaa kestävyysharjoittelun ikuisuuskysymykseen: tulisiko harjoittelussa painottaa määrää vai tehoa? Väitöstutkimuksen mukaan pelkkä suuri harjoittelun määrä ei riitä kokonaisvaltaiseen kestävyyskunnon kohotukseen, jos intensiteetti on liian matala.
Matomäen tutkimuksessa ihmiset, jotka eivät tavallisesti tee kestävyysharjoittelua pyöräilivät kahden ja puolen kuukauden ajan kahdessa eri ryhmässä. Ensimmäinen ryhmä polki kävelyä vastaavalla teholla suuria tuntimääriä, lähtien noin neljästä viikkotunnista edeten viimeisillä viikoilla yli kymmeneen tuntiin. Toinen ryhmä taas polki kahdesta kolmeen kertaan viikossa korkeintaan tunnin mittaisia kovatehoisia harjoituksia.
Lopputulemana maksimaalinen kestävyyskunto nousi ainoastaan kovatehoisesti liikkuneella ryhmällä. Toisaalta matalatehoinen kestävyyskunto, kuten väsymisensieto, parani molemmilla ryhmillä yhtäläisesti.
”Edes poikkeuksellisen suuri harjoittelumäärä ei kehittänyt kokonaisvaltaisesti kestävyyskuntoa, kun riittävä intensiteetti puuttui.
"Toisaalta huomionarvoista on, että matalatehoisestakin harjoittelusta oli hyötyä”, Matomäki kommentoi.
Tulos myös tarkoittaa, että matalin kehittävä harjoitusteho ei ole yksiselitteinen, vaan se riippuu vahvasti siitä, mitä halutaan kehittää.
”Esimerkiksi väsymisensieto, jonka voi ymmärtää peruskestävyytenä, kehittyy matalammalla teholla kuin maksimikestävyyskunto”, Matomäki avaa tulkintaa.
Harjoittelun miellyttävyys ei vaikuta kestävyyskunnon kehitykseen
Pikanttina tulokulmana väitöstyö totesi myös, ettei harjoituksen jälkeen koettu miellyttävyys ennustanut maksimikestävyyden kehitystä sen enempää kuin harjoittelun kuormittavuuttakaan.
”Miellyttävyys vaikuttaisi olevan jossain määrin riippumaton fysiologiasta."
"Esimerkiksi, kestävyyskunnon kehityksen kannalta sillä ei näyttäisi olevan merkitystä, tuntuuko harjoittelu miellyttävältä vai vastenmieliseltä”, Matomäki summaa.
Pekka Matomäen väitöskirja “Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities—With a Special Reference to Durability” tarkastetaan Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C4 perjantaina 18.10.2024 alkaen klo 12.00.
Väitöskirjan nimi: Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities—With a Special Reference to Durability
Vastaväittäjä: Professori Andrew Jones, University of Exeter
Kustos: Professori Heikki Kyröläinen, Jyväskylän yliopisto
Väitöstilaisuuden kieli: Englanti
Julkaisutiedot
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97216
Lisätietoja:
Pekka Matomäki
pejamato@jyu.fi
+35844 9828 506
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme