Kestävyysharjoittelussa intensiteettiä ei voi korvata määrällä
Pekka Matomäen väitöstutkimus sukeltaa kestävyysharjoittelun ikuisuuskysymykseen: tulisiko harjoittelussa painottaa määrää vai tehoa? Väitöstutkimuksen mukaan pelkkä suuri harjoittelun määrä ei riitä kokonaisvaltaiseen kestävyyskunnon kohotukseen, jos intensiteetti on liian matala.
Matomäen tutkimuksessa ihmiset, jotka eivät tavallisesti tee kestävyysharjoittelua pyöräilivät kahden ja puolen kuukauden ajan kahdessa eri ryhmässä. Ensimmäinen ryhmä polki kävelyä vastaavalla teholla suuria tuntimääriä, lähtien noin neljästä viikkotunnista edeten viimeisillä viikoilla yli kymmeneen tuntiin. Toinen ryhmä taas polki kahdesta kolmeen kertaan viikossa korkeintaan tunnin mittaisia kovatehoisia harjoituksia.
Lopputulemana maksimaalinen kestävyyskunto nousi ainoastaan kovatehoisesti liikkuneella ryhmällä. Toisaalta matalatehoinen kestävyyskunto, kuten väsymisensieto, parani molemmilla ryhmillä yhtäläisesti.
”Edes poikkeuksellisen suuri harjoittelumäärä ei kehittänyt kokonaisvaltaisesti kestävyyskuntoa, kun riittävä intensiteetti puuttui.
"Toisaalta huomionarvoista on, että matalatehoisestakin harjoittelusta oli hyötyä”, Matomäki kommentoi.
Tulos myös tarkoittaa, että matalin kehittävä harjoitusteho ei ole yksiselitteinen, vaan se riippuu vahvasti siitä, mitä halutaan kehittää.
”Esimerkiksi väsymisensieto, jonka voi ymmärtää peruskestävyytenä, kehittyy matalammalla teholla kuin maksimikestävyyskunto”, Matomäki avaa tulkintaa.
Harjoittelun miellyttävyys ei vaikuta kestävyyskunnon kehitykseen
Pikanttina tulokulmana väitöstyö totesi myös, ettei harjoituksen jälkeen koettu miellyttävyys ennustanut maksimikestävyyden kehitystä sen enempää kuin harjoittelun kuormittavuuttakaan.
”Miellyttävyys vaikuttaisi olevan jossain määrin riippumaton fysiologiasta."
"Esimerkiksi, kestävyyskunnon kehityksen kannalta sillä ei näyttäisi olevan merkitystä, tuntuuko harjoittelu miellyttävältä vai vastenmieliseltä”, Matomäki summaa.
Pekka Matomäen väitöskirja “Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities—With a Special Reference to Durability” tarkastetaan Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C4 perjantaina 18.10.2024 alkaen klo 12.00.
Väitöskirjan nimi: Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities—With a Special Reference to Durability
Vastaväittäjä: Professori Andrew Jones, University of Exeter
Kustos: Professori Heikki Kyröläinen, Jyväskylän yliopisto
Väitöstilaisuuden kieli: Englanti
Julkaisutiedot
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97216
Lisätietoja:
Pekka Matomäki
pejamato@jyu.fi
+35844 9828 506
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinto 2025 Joni Kettuselle18.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistosäätiö on päättänyt luovuttaa vuoden 2025 Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinnon toimitusjohtaja, psykologian tohtori Joni Kettuselle. Firstbeat Oy:n perustaja Joni Kettunen johtaa yhtiönsä kahta liiketoimintaa, huippu-urheilua ja hyvinvointia.
Väitös: Verkkokauppoihin uppoutuminen voi auttaa rentoutumaan – tutkijan vinkit auttavat välttämään epäterveet käytösmallit verkko-ostoksilla18.12.2025 08:55:00 EET | Tiedote
KTM Tiina Kaletonin väitöstutkimus tarkastelee immersiota verkkokaupassa kuluttajan näkökulmasta. Immersio eli uppoutuminen tai mukaan tempautuminen ostoksiin voi auttaa rentoutumaan ja tekemään harkittuja päätöksiä, mutta aiheuttaa myös esimerkiksi ahdistusta jatkuessaan liian pitkään. Verkkokauppojen elementit myös ruokkivat negatiivista käytöstä painostamalla nopeisiin ostopäätöksiin.
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme