Kestävyysharjoittelussa intensiteettiä ei voi korvata määrällä
8.10.2024 09:25:21 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Pekka Matomäen väitöstutkimus sukeltaa kestävyysharjoittelun ikuisuuskysymykseen: tulisiko harjoittelussa painottaa määrää vai tehoa? Väitöstutkimuksen mukaan pelkkä suuri harjoittelun määrä ei riitä kokonaisvaltaiseen kestävyyskunnon kohotukseen, jos intensiteetti on liian matala.
Matomäen tutkimuksessa ihmiset, jotka eivät tavallisesti tee kestävyysharjoittelua pyöräilivät kahden ja puolen kuukauden ajan kahdessa eri ryhmässä. Ensimmäinen ryhmä polki kävelyä vastaavalla teholla suuria tuntimääriä, lähtien noin neljästä viikkotunnista edeten viimeisillä viikoilla yli kymmeneen tuntiin. Toinen ryhmä taas polki kahdesta kolmeen kertaan viikossa korkeintaan tunnin mittaisia kovatehoisia harjoituksia.
Lopputulemana maksimaalinen kestävyyskunto nousi ainoastaan kovatehoisesti liikkuneella ryhmällä. Toisaalta matalatehoinen kestävyyskunto, kuten väsymisensieto, parani molemmilla ryhmillä yhtäläisesti.
”Edes poikkeuksellisen suuri harjoittelumäärä ei kehittänyt kokonaisvaltaisesti kestävyyskuntoa, kun riittävä intensiteetti puuttui.
"Toisaalta huomionarvoista on, että matalatehoisestakin harjoittelusta oli hyötyä”, Matomäki kommentoi.
Tulos myös tarkoittaa, että matalin kehittävä harjoitusteho ei ole yksiselitteinen, vaan se riippuu vahvasti siitä, mitä halutaan kehittää.
”Esimerkiksi väsymisensieto, jonka voi ymmärtää peruskestävyytenä, kehittyy matalammalla teholla kuin maksimikestävyyskunto”, Matomäki avaa tulkintaa.
Harjoittelun miellyttävyys ei vaikuta kestävyyskunnon kehitykseen
Pikanttina tulokulmana väitöstyö totesi myös, ettei harjoituksen jälkeen koettu miellyttävyys ennustanut maksimikestävyyden kehitystä sen enempää kuin harjoittelun kuormittavuuttakaan.
”Miellyttävyys vaikuttaisi olevan jossain määrin riippumaton fysiologiasta."
"Esimerkiksi, kestävyyskunnon kehityksen kannalta sillä ei näyttäisi olevan merkitystä, tuntuuko harjoittelu miellyttävältä vai vastenmieliseltä”, Matomäki summaa.
Pekka Matomäen väitöskirja “Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities—With a Special Reference to Durability” tarkastetaan Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C4 perjantaina 18.10.2024 alkaen klo 12.00.
Väitöskirjan nimi: Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities—With a Special Reference to Durability
Vastaväittäjä: Professori Andrew Jones, University of Exeter
Kustos: Professori Heikki Kyröläinen, Jyväskylän yliopisto
Väitöstilaisuuden kieli: Englanti
Julkaisutiedot
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97216
Lisätietoja:
Pekka Matomäki
pejamato@jyu.fi
+35844 9828 506
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.
Kirjajulkaisu: Suomi voi nousta tekoälyn edelläkävijäksi terveydenhuollossa, arvioi uusi kirja28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä aiempaa varhemmin, tehostaa ammattilaisten työtä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta, sanovat Martti Lehto ja Pekka Neittaanmäki uudessa kirjassaan. Teos tarkastelee laajasti digitalisaation, tekoälyn ja uusien teknologioiden vaikutuksia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Mediakutsu: Taskukokoinen sydäniskuri tuo henkeä pelastavan teknologian arkeen – toimiva laite esitellään Jyväskylän yliopistossa26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Taskukokoinen sydäniskuri voidaan ottaa käyttöön jo sydänkohtauksen oireiden ilmetessä. Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen USAMedical Electronix -yrityksen kehittämä laite analysoi sydämen rytmin ja antaa tarvittaessa hengen pelastavan sähköiskun automaattisesti. Esituotantosarjan laite esitellään Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä mediatilaisuudessa 12. marraskuuta 2026.
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme