Espoon digikokeilussa kehitettiin työllistymistä edistävä kielitaitotesti

Tarkoituksena oli, että testin voi tehdä itsenäisesti ja jakaa digitaalisesti esimerkiksi osana ansioluetteloa. Taitotason arvioinnin lisäksi testi antoi räätälöityjä suosituksia muun muassa kaupungin palveluista ja koulutuksista.

Tieto suomen kielen taitotasosta vaikuttaa työllistymiseen

Espoossa on tällä hetkellä yli 12 000 vieraskielistä työnhakijaa, ja tieto suomen kielen taidosta puuttuu suurimmalta osalta. Vieraskielisten määrä kasvaa jatkuvasti, ja pidemmän aikavälin tavoitteena on, että tieto kielitaidosta löytyisi lähes kaikilta. Kustannustehokas verkkotesti olisi hyvä vaihtoehto ja työkalu, jolla kielitaitoa voitaisiin arvioida nopeasti ilman kalliita ja pitkäkestoisia yleisen kielitutkinnon (YKI) testejä.

Kokeilu käynnistyi vuoden 2024 alussa, ja kevään aikana rakennetun testin kokeileminen aloitettiin alkukesästä. 20 erilaisessa tilaisuudessa testiä pääsivät tekemään muun muassa työnhakijat ja suomen kielen opiskelijat.

Testitulosta on pystyttävä hyödyntämään nopeasti

Testaajien mielestä maksuttomuus oli ehdottomasti yksi testin positiivisista puolista. Monen mielestä testi oli hyödyllinen työkalu oman kielitaidon arviointiin ja auttoi tai voisi auttaa myös yleisen kielitutkinnon kokeeseen valmistautumisessa. Harmitusta ja motivaation puutetta aiheutti osalle se, ettei testin tulos ollut virallinen. ”Yksi kokeilun tärkeimmistä opeista oli, että testitulosta täytyy pystyä hyödyntämään mahdollisimman nopeasti. Tämä auttaa työllisyyspalveluja suuntaamaan työnhakua tehokkaammin ja parantaa työllistymismahdollisuuksia”, kertoo Espoon Digiagenda-kokeiluohjelmaa koordinoiva Valia Wistuba.

Testaajat pitivät testiä suhteellisen helppokäyttöisenä, vaikka testi olisi voinut edetä hitaammin. Alkuohjeistukseen kaivattiin selkeyttä ja malliesimerkkejä, mutta tietosuojaselosteen avautuminen erilliseen ikkunaan sai kiitosta. Käyttäjät toivoivat saavansa yksityiskohtaisempaa ja kannustavampaa palautetta, erityisesti tehtävien suorittamisen jälkeen.

”Opimme, että testin tulee olla kannustava kaikilla tasoilla. Silloin se tukee arvioinnin lisäksi kielen oppimista”, Wistuba lisää.

Testin tekeminen vaatii paitsi motivaatiota, myös sopivan ympäristön

Kokeilussa kohdattiin myös haasteita. Sosiaaliset tilanteet ja fyysiset tilat saattoivat haitata testin tekemistä. Tämä vaikutti testituloksiin ja niiden hyödyntämiseen.

”Testitilaisuuksissa opimme, että testin itsenäinen tekeminen vaatii henkilökohtaista motivaatiota, keskittymistä ja digitaitoja. Etenkin puhetehtäviin haluttiin vastata omassa rauhassa. Meillä työllisyyspalveluissa rauhallisen tilan varaaminen asiakkaalle oli haastavaa, sillä tilat olivat usein varattuja tai niistä oli käynti henkilökunnan tiloihin”, kertoo projektipäällikkö Olga Silfver Espoon elinkeino- ja työllisyys yksiköstä.

Kokeilu toi esiin monenlaisia mahdollisia käyttökohteita – jatkoa pohditaan

Kokeilu toi esiin monenlaisia mahdollisia käyttökohteita työllisyys- rekrytointi-, opetus- ja kotoutumispalveluihin. Se on herättänyt kiinnostusta myös eri kaupungeissa niin kansallisesti ja kuin kansainvälisesti.

”Tällä hetkellä työllisyyspalveluiden omavalmentajat arvioivat työnhakijoiden kielitaitoa itse, sillä virallisten kielikokeiden kesto ja hinta rajaa niiden käyttöä. Nopea verkkotesti selkeyttäisi kielitaidon määrittämistä ja helpottaisi omavalmentajien työtä. Tälle olisi kysyntää valtakunnallisestikin”, toteaa Silfver.

Kokeilun selainpohjaisen testin käytännön toteutuksesta vastasi Rouhia Oy, jonka Reactored-oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen oppimiskokemuksen.

”Espoon kaupungin kokeiluprosessi oli hyvin strukturoitu, saimme siitä hyviä eväitä omiinkin prosesseihin. Ymmärrämme nyt myös kaupungin prosessien monimutkaisuutta. Työryhmässä oli hyvä oppimisen henki, ja olemme todella tyytyväisiä, että lähdimme tähän kokeiluun”, kertoo Rouhia Oy:n toimitusjohtaja Kari Savolainen.

Espoo arvioi parhaillaan digitaalisen kielen taitotasotestin hankintaa. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla testi voidaan ottaa laajemmin käyttöön ja työnhakijoiden työllistymisen tueksi.

Digiagenda-kokeiluohjelman tavoitteena on edistää kaupungin palvelujen digitalisointia, uuden teknologian hyödyntämistä, palvelujen sähköistämistä ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. espoo.fi/digiagenda