Fingrid on valinnut reitin voimajohdolle Vaalasta Laukaaseen
9.10.2024 11:07:34 EEST | Fingrid Oyj | Tiedote
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on valinnut reitin Vaalan ja Laukaan väliselle voimajohtohankkeelle (Metsälinjan vahvistaminen). Johtoreittivalinta tukeutuu ympäristövaikutusten arviointiin ja saatuun palautteeseen. Energiajärjestelmän peruspilarina toimivan kantaverkon uusi voimajohto turvaa osaltaan sähkönsiirron käyttövarmuutta ja mahdollistaa ilmastotavoitteiden saavuttamista Suomessa.
Uutta 400+110 kilovoltin voimajohtoa suunnitellaan pääosin purettavan 220 kilovoltin voimajohdon paikalle (noin 252 km) ja nykyisen 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle (noin 45 km). Lisäksi reitillä on muutama lyhyt uuteen maastokäytävään sijoittuva tekninen vaihtoehto. Voimajohto sijoittuu Vaalan, Siikalatvan, Haapaveden, Kärsämäen, Haapajärven, Reisjärven, Pihtiputaan, Kinnulan, Karstulan, Saarijärven, Multian, Uuraisen, Äänekosken, Laukaan ja Jyväskylän kuntien alueelle.
Uusi voimajohtoyhteys on tarpeen, koska nykyiset kantaverkkoyhteydet eivät tule riittämään kaiken Ruotsista tuodun ja pohjoisessa Suomessa tuotetun sähkön siirtämiseen etelän kulutuskohteisiin. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa tuulivoiman rakentamisen ja edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä ylläpitää riittävää sähkön omavaraisuutta Suomessa.
YVA-yhteysviranomaisena toimineen Keski-Suomen ELY-keskuksen päätelmä ympäristövaikutuksista saatiin kesäkuussa 2024. Fingrid on valinnut jatkosuunnitteluun etenevän johtoreitin tukeutuen YVA-menettelyn tuottamaan ympäristötietoon ja palautteeseen.
YVA-arvioinnin ja palautteen avulla jatkosuunnitteluun valitut reitit
Reittiosuudella A-B (Nuojuankangas - Haapajärvi) uusi voimajohto sijoittuu nykyisen 220 kV voimajohdon Petäjävesi-Nuojua paikalle. Teknisenä vaihtoehtona Haapajärven Kuusaassa oli Hirsinevan luonnonsuojelualueen kierto uudessa maastokäytävässä (A-B1). Hirsinevan kiertävää teknistä vaihtoehtoa tarkistettiin selostusvaiheessa lähemmäksi Hirsinevan suojelualuetta saadun palautteen perusteella. Siirto mahdollistui alustavissa tuulivoimahankesuunnitelmissa tapahtuneiden muutosten seurauksena. Valittiin Hirsinevan Natura-aluetta kiertävä vaihtoehto, joka vahvistaa suojelualueen säilymistä. Vaihtoehdon lyhentämisellä puolestaan haettiin etäisyyttä asutukseen.
Toisena teknisenä vaihtoehtona tarkasteltiin Haapajärven Aholan Aholanjärven kiertävää vaihtoehtoa uudessa maastokäytävässä (A-B2). Selostusvaiheessa muodostettiin palautteiden perusteella uusi tekninen vaihtoehto, joka kiertää Aholanjärven itäpuolitse. Valittiin kiertovaihtoehto, jolloin vältytään rakentamasta vesistöön (1-2 pylvästä) ja saadaan lisäetäisyyttä asutukseen.
Reittiosuudella B-E (Haapajärvi - Multia) uusi voimajohto sijoittuu nykyisen 220 kV voimajohdon paikalle ja nykyisen 400 kV voimajohdon rinnalle, sijoittuen sen länsipuolelle. Osuudella ei tarkasteltu teknisiä vaihtoehtoja.
Reittiosuus E-F (Multia - Laukaan Pukkipohja) noudattaa nykyisen 400 kV voimajohdon Vihtavuori-Alajärvi reittiä sijoittuen pääosin sen rinnalle, nykyisen voimajohdon pohjois-/itäpuolelle. Asutusta kiertävinä teknisinä vaihtoehtoina tarkasteltiin Uuraisten Niinijärvellä (E-F1) nykyisen voimajohdon ja uuden voimajohdon sivuttaissiirtoa Uuraisten Hirvikylän Heinäsuolla (E-F2) sijoittuen uuteen maastokäytävään. Selostusvaiheessa sivuttaissiirtoa pidennettiin lännen suuntaan, jolla vältetään johtoalueen sijoittuminen luonnonsuojelutarkoituksiin varatulle alueelle. Valittiin Niinijärvellä sivuttaissiirto, jossa samalla kierretään suojelualue. Heinäsuon tilanne ratkaistaan yleissuunnitteluvaiheessa.
Reittiosuudella F-G (Laukaan Pöykynmäki - Laukaan Kaakonlampi) muodostettiin pääreitti ilman teknistä vaihtoehtoa. Voimajohto rakennetaan uuteen maastokäytävään ja johtoalueen leveys on noin 96 metriä. Nykyinen 400 kV voimajohto siirretään rakennettavan voimajohdon rinnalle uuteen maastokäytävään. Nykyisen voimajohdon vanha johtoalue vapautuu.
Reittiosuudella G-H (Laukaan Kaakonlampi - Laukaan Kuikkalampi) uusi voimajohto rakennetaan nykyisten yhden 400 kV ja kahden 110 kV voimajohtojen itäpuolelle, näiden rinnalle. Osuuden alkuosassa uusi voimajohto sijoittuu 400 kV voimajohdon rinnalle sen pohjoispuolelle, ja 110 kV voimajohtojen kohdalla uudelle voimajohdolle tehdään sivuttaissiirto, minkä jälkeen uusi johto rakennetaan ylitettyjen molempien pienempien voimajohtojen rinnalle, niiden pohjoispuolelle. Osuudella ei tarkasteltu teknisiä vaihtoehtoja.
Reittiosuudella H-I (Laukaan Kuikkalampi - Laukaan Ilvesmäki) uusi voimajohto rakennetaan nykyisten yhden 400 kV ja kahden 110 kV voimajohtojen itä-/pohjoispuolelle, näiden rinnalle.
Iso-Ahvenlammella muodostettiin uusi pääreitti ilman teknistä vaihtoehtoa. YVA-ohjelmassa esitetty nykyisen voimajohdon rinnalle sijoittuva pääreitti sekä Iso Ahvenlampea pohjoispuolitse kiertävä tekninen vaihtoehto hylättiin loma-asutukseen kohdistuvien vaikutusten takia. Uusi suunniteltu johtoreitti kiertää Ahvenlammen eteläpuolitse. Samalla siirretään nykyinen 400 kV voimajohto samaan uuteen maastokäytävään, jolloin nykyinen johtoalue Ahvenlammen poikki vapautuu.
Rajajärven Jaakkolassa on tarkasteltu asutusta kiertävää teknistä vaihtoehtoa (H-I1). Jaakkolan ratkaisu valitaan yleissuunnitteluvaiheessa.
Reittiosuudella I-J (Laukaan Ilvesmäki - Jyväskylän Vehmasmäki) uusi voimajohto rakennetaan neljän muun voimajohdon rinnalle, niiden itäpuolelle. Samassa johtokäytävässä ovat nykyiset Fingridin 400 kV ja kahden 110 kV voimajohdot ja Elenian 110 kV voimajohto. Osuudella tarkasteltiin Koivikon asutusta kiertävää teknistä vaihtoehtoa (I-K1). Selostusvaiheessa muodostettiin uusi itäinen tekninen vaihtoehto, joka sijoittuu Koivikon mäen reunalle kiertäen koko Vehmasmäen. Valittiin vaihtoehdoista sijoittuminen nykyisten voimajohtojen rinnalle.
Reittiosuudella J-K (Jyväskylän Vehmasmäki - Laukaan Vihtavuori) uusi voimajohto rakennetaan Elenian 110 kV voimajohdon rinnalle Vehmasmäen poikki Vihtavuoren sähköasemalle. Poikkileikkausväli on vaihtoehtoinen aiempaan poikkileikkausosuuteen lukeutuvan Koivikon teknisen vaihtoehdon I-K1 kanssa. Osuudella ei tarkasteltu erillisiä teknisiä vaihtoehtoja.
Hankkeen jatkosuunnittelu etenee maastotutkimuksilla, joiden perusteella määritetään tarkempi johtoreitti ja voimajohtopylväiden sijainnit. Maanomistajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.
Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2026–2027. Voimajohdon rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2028–2030.
Lisätietoja:
Pasi Saari, Fingrid Oyj, johtoreitit tekninen asiantuntija, puh. 030 395 5178
Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi
Tietoja julkaisijasta
Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle kustannustehokkaasti varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.
Fingrid välittää. Varmasti.
www.fingrid.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Fingrid Oyj
Reservitoimittajien ja tasevastaavien sopimusehtojen muutokset syksyllä 202625.8.2026 10:55:30 EEST | Tiedote
Fingrid päivittää reservitoimittajien ja tasevastaavien sopimusehtoja pyrkien selkeyttämään voimassa olevia sopimusehtoja ja takamaan sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ja sähkökaupan toiminnan kaikissa tilanteissa.
Sähkönkulutus on kääntymässä voimakkaaseen kasvuun – rinnalle tarvitaan lisää säätövoimaa18.8.2026 10:30:00 EEST | Tiedote
Suomen sähkönkulutuksen kasvu on voimistumassa lähivuosina. Kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet. Samaan aikaan Suomessa on runsaasti pitkälle valmisteltuja tuuli- ja aurinkovoimahankkeita, joiden toteutuminen edellyttää kuitenkin sähköntuottajien investointipäätöksiä. Rinnalle tarvitaan myös säästä riippumatonta säätövoimaa.
Fingridkoncernens halvårsrapport 1.1.–30.6.202623.7.2026 12:51:20 EEST | Pressmeddelande
Koncernbokslutet har upprättats i enlighet med internationella redovisningsstandarder (International Financial Reporting Standards, IFRS). Halvårsrapporten har upprättats i enlighet med standarden IAS 34, Delårsrapporter, och följer samma redovisningsprinciper som koncernens bokslut för 2025. Halvårsrapporten har inte reviderats. Siffrorna inom parentes avser motsvarande period året innan, om inget annat anges. Elförbrukningen i Finland ökade under januari–juni med 6,3 procent jämfört med motsvarande period året innan. Förbrukningen uppgick till 46,1 (43,4) terawattimmar. Förbrukningen ökade framför allt på grund av det kalla vädret i början av året. Elen som förbrukades i Finland hade en utsläppsfaktor på 32 (30) gCO2/kWh. Leveranssäkerheten i Fingrids stamnät höll mycket hög nivå. Omsättningen i januari–juni ökade till 688 (572) miljoner euro tack vare högre elförbrukning, stamnätsavgifterna och priset på balanskraft. Koncernens kostnader exklusive värdeförändringar på råvaruderivat
Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.202623.7.2026 12:51:20 EEST | Tiedote
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2025 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Suomen sähkön kulutus tammi–kesäkuussa kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 46,1 (43,4) terawattituntia. Kulutusta kasvatti etenkin alkuvuoden kylmä säätila. Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin oli 32 (30) gCO2/kWh. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli erittäin korkealla tasolla. Tammi–kesäkuun liikevaihto kasvoi 688 (572) miljoonaan euroon korkeamman sähkönkulutuksen, kantaverkkohinnoittelun ja tasesähkön hinnan vuoksi. Konsernin kulut ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutosta olivat 571 (510) miljoonaa euroa
Fingrid group’s half-year report 1.1.–30.6.202623.7.2026 12:51:20 EEST | Press release
Fingrid’s consolidated financial statements have been compiled in accordance with the International Financial Reporting Standards (IFRS). This half-year report has been drawn up in accordance with the IAS 34 Interim Financial Reporting standard and complies with the same basis for preparation as those presented in the Group’s financial statements for 2025. This half-year report is unaudited. Unless otherwise indicated, the figures in parentheses refer to the same period of the previous year. Electricity consumption in Finland grew 6.3 per cent in January–June compared to the same period last year and amounted to 46.1 (43.4) terawatt hours. Consumption grew especially due to the cold weather at the beginning of the year. The emission factor for the electricity consumed in Finland was 32 (30) gCO2/kWh. The transmission reliability rate of Fingrid’s transmission system was very high. The turnover for January–June grew to EUR 688 (572) million due to higher electricity consumption, main gr
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme