Valkoposkihanhien syksyn päämuutto käynnissä
Valkoposkihanhien ensimmäinen päämuutto tapahtui torstaina 3.10. ja toinen tiistaina 8.10. Jakson suurimmat laskennat tehtiin torstaina 3.10. Kiteen Kyyrönniemessä, jossa laskettiin 232 000 valkoposkihanhea sekä Savonlinnan Eevansaaressa, jossa laskettiin 217 000 valkoposkihanhea. Valkoposkihanhien päämuutto on nyt käynnissä.

Viime sekä kuluvalle viikolle osui valkoposkihanhien päämuutto. Ensimmäinen päämuutto koettiin torstaina 3.10., kun koillisesta saapui noin puolet Barentsinmeren noin 1,4 miljoonaisesta valkoposkihanhikannasta Itä- ja Etelä-Suomeen. Näistä valtaosa laskeutui etenkin Pohjois-Karjalan sekä Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan laajoille peltoaukeille. Toinen päämuutto koettiin tiistaina 8.10., jolloin Barentsinmereltä saapuneiden hanhien lisäksi Suomessa levähtäneitä hanhia lähti suurin joukoin kohti talvialueitaan Luoteis-Eurooppaan.
Ensimmäinen päämuutto tapahtui torstaina 3.10.
Huikea muuttoviikko käynnistyi jo keskiviikkona 2.10., jolloin BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan Itä- ja Kaakkois-Suomessa laskettiin kymmeniä tuhansia muuttavia valkoposkihanhia usealla eri paikalla. Suurin määrä oli Kiteen Kyyrönniemessä, jossa laskettiin 90 000 muuttavaa hanhea, näistä pieni osa oli muita lajeja kuin valkoposkihanhia.
Torstaina 3.10. päämuutto alkoi Lieksan korkeudelta lounaaseen suuntautuneen muuttoreitin siirtyessä hiukan kaakkoon iltapäivän aikana. Hurjin muuttorykäys ajoittui Tohmajärven Värtsilässä puoli kolmen jälkeen kestäen parisen tuntia. Sieltä pääreitti siirtyi sadekuurojen ohjaamina takaisin Joensuu – Savonlinna – Kouvola -akselille, jatkuen aina iltapimeälle asti. Muun muassa sadetutkien avulla havaittiin, että suurin osa valkoposkihanhista laskeutui Pohjois-Karjalaan ja etenkin Kymenlaakson tienoille. Päivän aikana päästiin yli sadantuhannen hanhen määriin muun muassa Joensuun Kiihtelysvaarassa, Tohmajärven Onkamossa ja Värtsilässä sekä Savitaipaleen kirkonkylällä. Suurimmat yhteismäärät laskettiin Kiteen Kyyrönniemessä, jossa laskettiin 232 000 hanhea sekä Savonlinnan Eevansaaressa, jossa puolestaan laskettiin 217 000 hanhea. Näistä hanhista valtaosa oli valkoposkihanhia.
”Kovin muutto mitä olen koskaan nähnyt” totesi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen suunnittelija Jari Kontiokorpi torstaina 3.10. Värtsilän seurantapaikalla.
Muutto ei kuitenkaan pysähtynyt siihen, sillä sumuisena perjantaina 4.10. hanhien siirtyminen jatkui lounaaseen. Tällöin Savonlinnan Eevansaaressa laskettiin sumurintamien välistä 138 000 muuttavaa hanhea, joista valtaosa oli edellispäivän tapaan valkoposkihanhia. Viikonloppuna hanhimuutto oli vähäistä Suomen alueella.
Esimerkiksi Kouvolassa laskettiin lauantaina 5.10. levähtäviä ja ruokailevia hanhia, mutta kunnan suuren koon takia yksi laskentaryhmä ei ehtinyt kartoittaa koko aluetta. Summaksi tuli kuitenkin noin 200 000 ruokailevaa ja levähtävää valkoposkihanhea. Alueen suurin kerääntymä oli Häkänkulmalla, jossa oli 65 000 yksilöä. Edellisviikon muut suurimmat kerääntymät havaittiin Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan pelloilla ja järvillä. Sunnuntaina 6.10. Lapinjärven Wasagårdenissa sekä Iitin Sääskjärvellä arvioitiin olevan 100 000 valkoposkihanhea.
Maanantaina 7.10. Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-Savossa havaittiin jälleen paikkakohtaisesti muutamia kymmeniä tuhansia muuttavia valkoposkihanhia. Valkoposkihanhien paikalliskerääntymät ovat olleet paikoin todella isoja ja vaikeasti arvioitavia. Linnut ovat myös levittäytyneet parhaille paikoille.
Toinen päämuutto tapahtui tiistaina 8.10.
Toinen päämuutto tapahtui tiistaina 8.10. Tällöin muuttamassa oli myös paljon metsä- ja tundrahanhia, joka vaikeuttaa valkoposkihanhien määrän arviointia. Suurimmat paikkakohtaiset havainnot lähentelivät kahtasataa tuhatta. Esimerkiksi Luumäen Urossa laskettiin 196 000 hanhea, Kirkkonummen Rönnskärissä 187 000 hanhea sekä Helsingin Santahaminassa 173 000 hanhea. Yli sadantuhannen muuttohanhen lukemiin päästiin monessa paikassa myös etelärannikolla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Kovaa syysmuuttoa havaittiin Pohjois-Karjalasta Hankoon saakka. Määrissä oli paikoin jopa yli puolet metsä- ja tundrahanhia. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistisen mukaan hanhet lensivät 1–2 kilometrin korkeudessa, osin pilvien välissä.
Viron Põõpaspeassa on meneillään koko syksyn kattava muutonhavainnointi. Tiistaina 8.10. siellä laskettiin 86 000 hanhesta 44 000 metsä- ja tundrahanhea ja vain 6 100 valkoposkihanhea. Koko syksyn valkoposkihanhimäärä on jo kuitenkin noin 130 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Myös Ruotsissa on jo havaittu kuusinumeroinen määrä valkoposkihanhia, joten muutto on edennyt ripeästi sinnekin.
GPS-lähetinhanhet apuna muuton seurannassa
Myös GPS-lähetinhanhien sijaintitiedot kertovat muuton edistymisestä. Suomalaistutkimuksen GPS-lähetinhanhet eivät tunnu saavan kesän datapaketteja purettua. Suuresta osasta (12 lähettimestä) näkee vain sen, että hanhet ovat jo mobiiliverkon alueella Suomessa tai kauempana lounaassa. Vain neljästä lähettimestä on saatu oikea paikannus. Nämä olivat keskiviikkoaamuna 9.10. Polvijärvellä, Porvoossa ja Tuusulassa sekä Etelä-Ruotsin Karlskronassa.
Saksalaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien liikkeet antavat luotettavamman käsityksen. Näistä neljä on jo Ruotsissa ja Tanskassa sekä 14 Suomessa. Keskiviikkona 9.10. tutkimuksen GPS-lähetinhanhista 3 oli Kouvolassa, 2 Orimattilassa, 2 Savonlinnassa, sekä Tuusulassa, Porvoossa, Hollolassa, Lapinjärvellä, Puumalassa, Lappeenrannassa ja Parikkalassa oli 1 GPS-lähetinhanhi.
Ilmeisesti lähes kaikki GPS-lähetinhanhet ovat jo siis Suomessa tai ohittaneet Suomen, sillä kummassakin tutkimuksessa on arviolta parikymmentä GPS-lähetintä toiminnassa.
Mutta miltä vaikuttaa säätila lähiaikoina, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen? Vieläkö sää suosii loppujen hanhien muuttoa?
”Lähipäivinä muuttosää heikkenee merkittävästi, kun Suomeen ja Vienaan leviää voimakas, lauha ja hyvin sateinen etelänpuoleinen virtaus. Muuttosää paranee vähitellen vasta viikonloppuna ja sen jälkeen, mutta jäljellä on enää todennäköisesti vain viimeiset hanhet, eli muutto alkaa olla ohi.”
Valkoposkihanhien muutto on ollut tänä syksynä varsin poikkeuksellinen, myöhäisyyden ja nopeuden takia. GPS-lähetinhanhien mukaan lähes koko Barentsinmeren populaatio on muuttanut Suomen kautta. Suomessa hanhet ovat siirtyneet Pohjois-Karjalan pelloilta kaakkoisen Suomen pelloille. Arviolta neljäsosa valkoposkihanhikannasta on jo jatkanut matkaa Suomesta pois. Kuinka paljon Suomessa on vielä levähtäviä valkoposkihanhia? Se selviää kuluvan viikon aikana, kuten myös milloin lepäilevät valkoposkihanhet jatkavat matkaa Luoteis-Eurooppaan. Venäjän puolelta saapunee enää pieni osa valkoposkihanhikannasta.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoitti ympäristöministeriö.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
- BirdLife Suomen valkoposkihanhilaskenta (birdlife.fi)
- Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (ftz.uni-kiel.de)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
- Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Trektellen (trektellen.org)
- Välkommen till Artportalen (artportalen.se)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144
Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252
Kuvat



Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Totalt 2 miljoner euro utlyses för projekt inom kommersiellt fiske och vattenbruk i EHFVF:s tidsbundna ansökningsomgångar2.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Europeiska havs-, fiskeri- och vattenbruksfondens (EHFVF) tidsbundna ansökningsomgångar har inletts. Finansiering kan sökas för utveckling, innovationer och rådgivning som gäller kommersiellt fiske och vattenbruk, för fiskeriekonomiska restaureringar och för forskning som gäller miljö och fiskresurser. Under ansökningsomgångarna utlyses totalt 2 miljoner euro. Ansökningstiden pågår till 5.5.2025.
Kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn hankkeisiin haettavissa yhteensä 2 miljoonaa euroa EMKVR:n määräaikaisissa hauissa2.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaiset hakumenettelyt ovat auenneet. Haettavissa on rahoitusta kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn kehittämiseen, innovaatioihin ja neuvontaan, kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimukseen. Hakumenettelyissä on jaossa yhteensä 2 miljoonaa euroa. Rahoitusta on haettavissa 5.5.2025 saakka.
Kelirikko- ja painorajoituskausi käynnistyi Keski- ja Itä-Suomessa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)1.4.2025 08:56:49 EEST | Tiedote
Kelirikkokausi on alkanut ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on jo paikoin pystytetty teiden varsille. Kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta. Eri teiden ja jopa tieosien välillä voi esiintyä voimakasta paikallista vaihtelua.
Lapin matkailuyrityksille suunnattu määräaikainen JTF-haku 31.3.–11.5.202531.3.2025 10:39:15 EEST | Tiedote
Rahoitusta voi hakea Lapin ympärivuotista matkailua edistäviin ohjelmapalveluhankkeisiin, jotka monipuolistavat matkailualueen palvelutarjontaa ja pidentävät sesonkia. Matkailualan yrityksiä halutaan kannustaa toteuttamaan innovatiivisia hankkeita, joiden avulla voidaan uudistaa alaa ja kehittää uusia tuotteita ja palveluja kansainvälisille asiakkaille.
Tillsammans mot bättre vattenförvaltning - föreslå lösningar och påverka Skärgårdshavets tillstånd!27.3.2025 12:21:02 EET | Pressmeddelande
Översiktsplanerna för att minska närings- och partikelbelastningen i Skärgårdshavsprogrammets pilotområden har färdigställts, och arbetet framskrider nu i samarbete med markägare för att genomföra verksamma vattenskyddsåtgärder. Planerna utgör grunden för åtgärderna, men lösningarna utvecklas tillsammans med markägarna, med lyhördhet för deras behov och utmaningar. Översiktsplanerna underlättar prioriteringen och verkställandet av verksamma åtgärder på avrinningsområdet och koordineringen av arbetet. och underlättar för olika aktörer att delta i arbetet. Ett brett samarbete är nyckeln till en förbättrad status för Skärgårdshavet, och alla aktörer i området är välkomna att delta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme