Valkoposkihanhien syksyn päämuutto käynnissä

Viime sekä kuluvalle viikolle osui valkoposkihanhien päämuutto. Ensimmäinen päämuutto koettiin torstaina 3.10., kun koillisesta saapui noin puolet Barentsinmeren noin 1,4 miljoonaisesta valkoposkihanhikannasta Itä- ja Etelä-Suomeen. Näistä valtaosa laskeutui etenkin Pohjois-Karjalan sekä Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan laajoille peltoaukeille. Toinen päämuutto koettiin tiistaina 8.10., jolloin Barentsinmereltä saapuneiden hanhien lisäksi Suomessa levähtäneitä hanhia lähti suurin joukoin kohti talvialueitaan Luoteis-Eurooppaan.

Ensimmäinen päämuutto tapahtui torstaina 3.10.

Huikea muuttoviikko käynnistyi jo keskiviikkona 2.10., jolloin BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan Itä- ja Kaakkois-Suomessa laskettiin kymmeniä tuhansia muuttavia valkoposkihanhia usealla eri paikalla. Suurin määrä oli Kiteen Kyyrönniemessä, jossa laskettiin 90 000 muuttavaa hanhea, näistä pieni osa oli muita lajeja kuin valkoposkihanhia.

Torstaina 3.10. päämuutto alkoi Lieksan korkeudelta lounaaseen suuntautuneen muuttoreitin siirtyessä hiukan kaakkoon iltapäivän aikana. Hurjin muuttorykäys ajoittui Tohmajärven Värtsilässä puoli kolmen jälkeen kestäen parisen tuntia. Sieltä pääreitti siirtyi sadekuurojen ohjaamina takaisin Joensuu – Savonlinna – Kouvola -akselille, jatkuen aina iltapimeälle asti. Muun muassa sadetutkien avulla havaittiin, että suurin osa valkoposkihanhista laskeutui Pohjois-Karjalaan ja etenkin Kymenlaakson tienoille. Päivän aikana päästiin yli sadantuhannen hanhen määriin muun muassa Joensuun Kiihtelysvaarassa, Tohmajärven Onkamossa ja Värtsilässä sekä Savitaipaleen kirkonkylällä. Suurimmat yhteismäärät laskettiin Kiteen Kyyrönniemessä, jossa laskettiin 232 000 hanhea sekä Savonlinnan Eevansaaressa, jossa puolestaan laskettiin 217 000 hanhea. Näistä hanhista valtaosa oli valkoposkihanhia.

”Kovin muutto mitä olen koskaan nähnyt” totesi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen suunnittelija Jari Kontiokorpi torstaina 3.10. Värtsilän seurantapaikalla.

Muutto ei kuitenkaan pysähtynyt siihen, sillä sumuisena perjantaina 4.10. hanhien siirtyminen jatkui lounaaseen. Tällöin Savonlinnan Eevansaaressa laskettiin sumurintamien välistä 138 000 muuttavaa hanhea, joista valtaosa oli edellispäivän tapaan valkoposkihanhia. Viikonloppuna hanhimuutto oli vähäistä Suomen alueella.

Esimerkiksi Kouvolassa laskettiin lauantaina 5.10. levähtäviä ja ruokailevia hanhia, mutta kunnan suuren koon takia yksi laskentaryhmä ei ehtinyt kartoittaa koko aluetta. Summaksi tuli kuitenkin noin 200 000 ruokailevaa ja levähtävää valkoposkihanhea. Alueen suurin kerääntymä oli Häkänkulmalla, jossa oli 65 000 yksilöä. Edellisviikon muut suurimmat kerääntymät havaittiin Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan pelloilla ja järvillä. Sunnuntaina 6.10. Lapinjärven Wasagårdenissa sekä Iitin Sääskjärvellä arvioitiin olevan 100 000 valkoposkihanhea.

Maanantaina 7.10. Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-Savossa havaittiin jälleen paikkakohtaisesti muutamia kymmeniä tuhansia muuttavia valkoposkihanhia. Valkoposkihanhien paikalliskerääntymät ovat olleet paikoin todella isoja ja vaikeasti arvioitavia. Linnut ovat myös levittäytyneet parhaille paikoille.

Toinen päämuutto tapahtui tiistaina 8.10.

Toinen päämuutto tapahtui tiistaina 8.10. Tällöin muuttamassa oli myös paljon metsä- ja tundrahanhia, joka vaikeuttaa valkoposkihanhien määrän arviointia. Suurimmat paikkakohtaiset havainnot lähentelivät kahtasataa tuhatta. Esimerkiksi Luumäen Urossa laskettiin 196 000 hanhea, Kirkkonummen Rönnskärissä 187 000 hanhea sekä Helsingin Santahaminassa 173 000 hanhea. Yli sadantuhannen muuttohanhen lukemiin päästiin monessa paikassa myös etelärannikolla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Kovaa syysmuuttoa havaittiin Pohjois-Karjalasta Hankoon saakka. Määrissä oli paikoin jopa yli puolet metsä- ja tundrahanhia. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistisen mukaan hanhet lensivät 1–2 kilometrin korkeudessa, osin pilvien välissä.

Viron Põõpaspeassa on meneillään koko syksyn kattava muutonhavainnointi. Tiistaina 8.10. siellä laskettiin 86 000 hanhesta 44 000 metsä- ja tundrahanhea ja vain 6 100 valkoposkihanhea. Koko syksyn valkoposkihanhimäärä on jo kuitenkin noin 130 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Myös Ruotsissa on jo havaittu kuusinumeroinen määrä valkoposkihanhia, joten muutto on edennyt ripeästi sinnekin.

GPS-lähetinhanhet apuna muuton seurannassa

Myös GPS-lähetinhanhien sijaintitiedot kertovat muuton edistymisestä. Suomalaistutkimuksen GPS-lähetinhanhet eivät tunnu saavan kesän datapaketteja purettua. Suuresta osasta (12 lähettimestä) näkee vain sen, että hanhet ovat jo mobiiliverkon alueella Suomessa tai kauempana lounaassa. Vain neljästä lähettimestä on saatu oikea paikannus. Nämä olivat keskiviikkoaamuna 9.10. Polvijärvellä, Porvoossa ja Tuusulassa sekä Etelä-Ruotsin Karlskronassa.

Saksalaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien liikkeet antavat luotettavamman käsityksen. Näistä neljä on jo Ruotsissa ja Tanskassa sekä 14 Suomessa. Keskiviikkona 9.10. tutkimuksen GPS-lähetinhanhista 3 oli Kouvolassa, 2 Orimattilassa, 2 Savonlinnassa, sekä Tuusulassa, Porvoossa, Hollolassa, Lapinjärvellä, Puumalassa, Lappeenrannassa ja Parikkalassa oli 1 GPS-lähetinhanhi.

Ilmeisesti lähes kaikki GPS-lähetinhanhet ovat jo siis Suomessa tai ohittaneet Suomen, sillä kummassakin tutkimuksessa on arviolta parikymmentä GPS-lähetintä toiminnassa.

Mutta miltä vaikuttaa säätila lähiaikoina, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen? Vieläkö sää suosii loppujen hanhien muuttoa?

”Lähipäivinä muuttosää heikkenee merkittävästi, kun Suomeen ja Vienaan leviää voimakas, lauha ja hyvin sateinen etelänpuoleinen virtaus. Muuttosää paranee vähitellen vasta viikonloppuna ja sen jälkeen, mutta jäljellä on enää todennäköisesti vain viimeiset hanhet, eli muutto alkaa olla ohi.”

Valkoposkihanhien muutto on ollut tänä syksynä varsin poikkeuksellinen, myöhäisyyden ja nopeuden takia. GPS-lähetinhanhien mukaan lähes koko Barentsinmeren populaatio on muuttanut Suomen kautta. Suomessa hanhet ovat siirtyneet Pohjois-Karjalan pelloilta kaakkoisen Suomen pelloille. Arviolta neljäsosa valkoposkihanhikannasta on jo jatkanut matkaa Suomesta pois. Kuinka paljon Suomessa on vielä levähtäviä valkoposkihanhia? Se selviää kuluvan viikon aikana, kuten myös milloin lepäilevät valkoposkihanhet jatkavat matkaa Luoteis-Eurooppaan. Venäjän puolelta saapunee enää pieni osa valkoposkihanhikannasta.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoitti ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

• BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
• BirdLife Suomen valkoposkihanhilaskenta (birdlife.fi)
• Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (ftz.uni-kiel.de)
• Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
• Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
• Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
• Trektellen (trektellen.org)
• Välkommen till Artportalen (artportalen.se)