Suomalaispankkien luottojen arvonalentumisluokitteluissa eroja – oikea-aikaiset ja riittävät luottotappiovaraukset edellyttävät toimivaa luottoriskien hallintaa
10.10.2024 15:05:00 EEST | Finanssivalvonta | Tiedote
Finanssivalvonnan selvityksen perusteella suomalaispankkien luottojen arvonalentumisluokituksissa on havaittu eroavaisuuksia ja mahdollisia puutteita. Asianmukaisten luokittelujen sekä riittävien ja oikea-aikaisten arvonalentumiskirjausten merkitys korostuu etenkin nykyisessä kohonneiden riskien ympäristössä. Liian alhaiset ja myöhässä tehdyt luottotappiovaraukset voivat riskien realisoituessa johtaa suurempiin arvonalentumiskirjauksiin ja heikentää pankkien vakavaraisuusasemaa.
Aiempia vuosia merkittävästi korkeammalle tasolle nousseet korot ja elinkustannukset sekä heikentynyt taloussuhdanne ovat viime vuosina kohottaneet suomalaispankkien luottoriskejä ja koetelleet pankkien luottoriskien hallintajärjestelmien toimivuutta. Pankkien luottoriskien hallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota myös Finanssivalvonnassa, sillä luottoriskit on ollut yksi pankkien vakavaraisuusvalvonnan painopistealueista vuonna 2024. Finanssivalvonta on vuoden 2024 aikana analysoinut suomalaispankkien luottojen arvonalentumisluokittelujen asianmukaisuutta suhteessa tiettyihin IFRS 9 -standardin vaatimuksiin, luottotappiovarausten kattavuutta sekä arvonalentumismallien ennustekykyä. Nyt valmistunut teema-analyysi on osittain jatkoa vuonna 2023 valmistuneeseen analyysiin1.
– Luottojen arvonalentumisluokitusten tulee heijastaa vastapuolen luottoriskejä ja niissä tapahtuvia muutoksia. Mikäli luottoriskien merkittävää kasvua ei havaita riittävän ajoissa, luottotappiovaraukset saattavat jäädä liian alhaisiksi. Riskien realisoituminen arvioitua suurempina voi tällöin heikentää pankkien vakavaraisuutta ja kykyä rahoittaa talouden kehittymisen kannalta tarvittavia investointeja etenkin kriisitilanteissa, joissa sujuvan rahoituksen välittymisen merkitys korostuu, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Eroavaisuudet arvonalentumisluokittelussa vaikeuttavat pankkien välistä vertailua ja luottoriskikehityksen ennakoitavuutta
Pankkien arvonalentumisluokitteluissa2 havaittiin eroavaisuuksia suhteessa IFRS 9 -standardin vaatimuksiin. Osittain nämä eroavaisuudet ja havaitut puutteet olivat perusteltavissa. Vuonna 2023 valmistuneessa analyysissa havaittiin samojen yritysvelallisten arvonalentumisluokittelussa eroja pankkien välillä. Näitä eroavaisuuksia oli edelleen ja ne ovat suhteellisen yleisiä. Osittain luokittelujen eroja selittivät erot yritysvelallisten maksukäyttäytymisessä. Sama velallinen saattaa maksaa kuhunkin pankkiin lainansa eri tavalla.
Pankkien taloudellisen aseman ja arvonalentumiskirjausten määrän välinen yhteys vaihteli pankeittain. Etenkin pankkien kannattavuuden havaittiin jossain määrin korreloivan positiivisesti arvonalentumiskirjausten määrän kanssa. Analyysin perusteella ei ollut kuitenkaan nähtävissä selkeitä merkkejä siitä, että vakavaraisuudeltaan tai kannattavuudeltaan heikoimmat pankit tekisivät säännönmukaisesti vähemmän luottotappiovarauksia.
Teema-analyysissa tarkasteltiin myös luottojen siirtymiä arvonalentumisvaiheesta toiseen ja toisaalta näiden siirtymien toteutuneita viiveitä. Tulevan luottoriskikehityksen ennakoimista hankaloittivat luottojen suorat siirtymät vaiheesta 1 vaiheeseen 3 ja toisaalta nopeat siirtymät vaiheesta 2 vaiheeseen 3. Suorien siirtymien lisääntyminen johtaa arvonalentumisten kasvuun ja negatiiviseen tulosvaikutukseen, kun luottoriskin merkittävää kasvua ei ole huomioitu ennen kuin luoton katsotaan olevan arvoltaan alentunut.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Liite
Artikkeli: Suomalaispankkien arvonalentumisluokittelujen asianmukaisuudessa ja ennustekyvyssä eroja
1 Artikkeli: Varhaisia merkkejä suomalaispankkien luottoriskien kasvusta – pankkien välillä eroja yhteisten velallisten luottoriskiluokitteluissa
2 Vaiheeseen 1 sisältyvät sellaiset luotot, joiden luottoriski ei ole kasvanut alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Vaiheeseen 2 sisällytetään luotot, joiden luottoriski on lisääntynyt merkittävästi taseeseen kirjaamishetkestä. Vaiheen 3 luotot katsotaan arvoltaan alentuneiksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapäivystys
palvelee toimittajia arkisin kello 9–16, paitsi kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona kello 9–13
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Muut kielet
- ENG: Differences in Finnish banks’ impairment staging of loans – Timely and adequate loan loss provisioning requires effective credit risk management
- SWE: Skillnader i finländska bankers klassificering av krediter enligt nedskrivningssteg – tillräckliga kreditförlustreserveringar som görs i rätt tid kräver en välfungerande hantering av kreditrisker
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Tillgången på grundläggande banktjänster förbättrades något 2025 – bankerna måste säkerställa tjänster till skäliga priser för dem som inte använder digitala tjänster29.5.2026 09:15:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt Finansinspektionens utredning förbättrades tillgången på grundläggande banktjänster något 2025. Kontorsnätet krympte nästan inte alls och antalet kontantautomater började öka.
Peruspankkipalveluiden saatavuudessa hieman parannusta 2025 - pankkien turvattava kohtuuhintainen asiointi digipalveluita käyttämättömille29.5.2026 09:15:00 EEST | Tiedote
Finanssivalvonnan selvityksen mukaan peruspankkipalveluiden saatavuus parani hieman vuonna 2025. Konttoriverkoston supistuminen lähes pysähtyi ja käteisautomaattien määrä kääntyi kasvuun.
Slight improvement in availability of basic banking services in 2025 – banks must ensure affordable services for those who do not use digital services29.5.2026 09:15:00 EEST | Press release
According to a survey by the Financial Supervisory Authority (FIN-FSA), the availability of basic banking services improved slightly in 2025. The contraction of the branch network nearly stopped and the number of ATMs started to increase.
Omedelbara betalningar blir allt vanligare i bankernas tjänster – Finansinspektionen rekommenderar robustare rutiner för att bekämpa bedrägerier26.5.2026 14:45:00 EEST | Pressmeddelande
Finansinspektionen har gjort en tematisk bedömning som visar att tjänsterna för omedelbara betalningar i huvudsak fungerar bra i Finland. Bedömningen visar ändå att kundkommunikationen inte fullt ut uppfyller kraven i regelverket, och särskilt uppmärksamhet måste fästas vid att utveckla den. Finansinspektionen rekommenderar flera olika metoder för bankerna att säkerställa att betalningarna är säkra.
Pikamaksaminen yleistyy pankkipalveluissa – Finanssivalvonta suosittelee vahvempia käytäntöjä petosten ehkäisyyn26.5.2026 14:45:00 EEST | Tiedote
Finanssivalvonnan tekemän teema-arvion mukaan Suomessa pikasiirtopalvelut toimivat pääosin hyvin. Arvio osoittaa kuitenkin, että asiakasviestintä ei kaikilta osin täytä sääntelyn vaatimuksia, ja sen kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Finanssivalvonta suosittaa pankeille useita keinoja maksamisen turvallisuuden vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme